Pörp. Örk. Röyh. Ja hauhau.

Neuvolan ihanainen K. oli vilpittömän onnellinen, kun tein 9 kk:n yhteistyösopimuksen sinne. Ensimmäinen neuvola on 17.3. (VASTA!) ja siihen asti elellään siinä uskossa, että Iso D (Kiitos Alohomora!;D) näkee päivänvalon joskus lokakuun lopussa. Itselläni on aavistus, että saatetaan olla pitemmälläkin, mutta sepä jää nähtäväksi. Raportointi voi olla odotusajalta vähintäänkin niukkaa, johtuen siitä, että olen aina raskaana ollessani ollut "elämäni kunnossa", hyväntuulisempi ja touhukkaampi kuin ei-raskaana ollessa. Eli jos tämä etenee niinkuin edellisetkin, niin en kyllästytä teitä kuoliaaksi kertomalla syömisistäni tai muutaman sadan gramman painonheittelyistä. Olen aiemmat odotukset tehnyt töitä viimemetreille asti ja niin nytkin, sikäli mikäli kaikki on hyvin. Olemassa olevat aakkoset saanevat tietää tästä sitten joskus ensimmäisen ultran jälkeen. Ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta muutenkin ajattelimme kertoa tästä sitten, kun pahimmat riskiviikot ovat ohitse. Tosin pikkuisen Akalla lipsahti nettiin tietoa, mutta mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä:D



Mielessäni listailin hyviä puolia ja kerron ne tässä teille:



+ Ei tarvitse vetää vatsaa sisään ja yrittää näyttää hoikemmalta.

+ Saa käyttää empireleikkauksisia mekkoja.

+ Saa käyttää isoja tunikoita.

+ Saa selittelemättä itkeä kaikkea ja joka paikassa.

+ Saa hyvää palvelua kotona ja muuallakin:)

+ Saa nukkua päiväunia selittelemättä ja potematta huonoa omaatuntoa.

+ Hyvät vaunut on C:n jäljiltä jo olemassa.

+ On pinnasänky (jossa muuten olen köllinyt itsekin silloin rapiat 30 vuotta sitten)

+ C:n pahin uhmaikä on toivottavasti ohi (melkein 4 vuotiaana), kun vauva tulee.



Tuota alkua kirjoittelin eilen, kunnes töissä alkoi se perinteinen maanantaipyöritys. Ja viime yönä valvoin 2 tuntia, kun oli huono olo. Joka jatkui aamulla (peruin uinninkin). Mukavaa kakoa vessassa, kun C kannustaa vieressä: Tuleeko? Tuleeko?Joko tuli okse?
Tänä iltana lähden jätkien kanssa mummolaan muutamaksi päiväksi, pääsevätpähän vähän lomailemaan. Mutta nyt, ugh. Väännän töitä hetken, jotta pääsen hyvillä mielin lomapäiville.

Kiitos tytöt tunnustuksista!=D Kirjoittelen niistä tässä jossain välissä!

S.A.

Ps. Niin ja onhan meillä ollut pöhinää talossa, kun Remulla on ollut tyttöjä kylässä. Pohjanpystykorva Ellu<3 ja Jackrusselinterrieri Minni<3