Nyt ens alkuun: Mynthontasku sijaitsee ainakin allekirjoittaneella tuossa vasemmassa alaposkessa. Ikenen ja posken välissä, siellä Kraaterihampaan välittömässä läheisyydessä. Kun tarpeeksi usein sujauttaa siihen samaan kohtaan pastillin, niin siihen tulee tasku:) Mynthon-tasku.
Olen ollut työreissussa jälleen ja palannut kotikentälle jokunen tunti sitten. Opelix testaa kärsivällisyytäni turhan tiuhaan. Varo vain, lähtölaskenta on alkanut. Minulla on kyllä erityisen mukava iskä, joka taas puhalsi Opelixin tulille. Minulla on erityisen mukava äiti, joka tekee äärimmäisen hyviä poronlihapullia. Minulla on erityisen mukava veli, joka latasi minun mp3:een musiikkia. Olipa mellevää ajella kotiin ja kuunnella musiikkia, josta ei osannut ollenkaan arvata mitä seuraavaksi tulee. Minulla on erityisen mukava sisko, joka soittaa uuniperunaohjetta maailman ääristä. Tässä maailmassa on vielä joku joka luottaa siihen, että neuvoillani saa tehtyä jotain syömäkelpoista. Minulla on erityisen kuriton poikakolmikko ja Ukko. Täällä kotona on leikitty myyrää ja majaleikkiä ja nukuttu olohuoneen lattialla;D minun poissa ollessani. Niin ja syöty roskaruokaa!
Pieni epäkohta tiedoksi tiehallinnonhenkilöille. Kun vaihdatte niitä talvirajoitusmerkkejä, siis 100--->80 niin vaihtakaapa ne siniset suositusnopeuskyltit samalla logiikalla. Eli jos johonkin mutkaan teidän mielestä voi kesällä huristella 80 km/h, niin voin kertoa, että talvella kun lähestyy kohdetta 80 km/h, niin siinä mutkassa pääsee etenemään samassa rintamalinjassa omien takavalojen kanssa. Mutkan jälkeen voikin kirjoittaa ajopäiväkirjaan maininnan oma-aloitteisesta liukkaankelinharjoittelusta ja hyväksyä oman suorituksen. Sikäli mikäli löytää kynän auton lattialta ja auto sattuu olemaan neljän renkaan varassa tiellä.
Nyt taidan ottaa siiderin. Niin, muuten vielä yksi juttu. Pysähdyn aina tätilässä matkan varrella ja mitataan ihan huvikseen verensokeri ja verenpaine. Pieni leikkimielinen kisa, kellä on parhaat arvot. Viimeksi verensokerini oli 8!!!! Tänään vain 5. Jippii! Verenpainekin esimerkillisen hyvä. Onneksi mittauspiste oli ennen sitä 80 kurvia.
S.A.
31.1.09
29.1.09
Saisiko olla sulatejuustoa?
Kävin vuosi sitten hammaslääkärissä. Olin pinnannut siitä kokonaista kolme vuotta ansioituneesti ja tilannehan ikäänkuin "räjähti" yhdessä yössä täyteen kaaokseen. Hörppäsin aamulla aivan normaalisti suuren kulauksen maitokahvia ja löin siltä istumalta Ukkoa otsaan. Tiedättekö sen järjen vievän vihlaisun? Päälaki nousee kattoon. Ukko oli ihmeissään saamastaan läpsystä, jonka perustelin sillä, että jos minulla sattuu, niin kohtuus on, että sinullakin sattuu, ihan myötätunnosta vaikka.
Vessanpeilistä reikäkohtaa tutkiessani tein diagnoosin Järkyttävästä Kraaterista. Näillä sanoilla sain ajan heti kahden tunnin päähän. Paitsi ensin soitin hammasteknikolle, joka kysyi, että onko ne sun hampaat suussa vai lasissa? Fuuffa, toiftaifekfi. No, soitapa sitten hammaslääkärille...!Tosiaan sain ihan mahdottoman äkkiä sen ajan kuitenkin. Hammaslääkäri, jo hyvinkin eläkeikäinen herra katseli "järkyttävää kraateriani" ja ehkä hieman vähätteli tuskaani sanoen, että jos olisit ollut tämän hampaan kanssa vielä vuoden, tietäisit mitä on "hirvittävä hammassärky ja järkyttävä kraateri". Juu, en aio kokeilla.
No, sittenpä päästiin tositoimiin. Lääkäri korkkasi hampaan auki. Antoi minulle KÄSIPEILIN, että voin katsoa itse, miltä se hammas näyttää sisäpuolelta. Sillä rautatikulla kaivettiin ja tökittiin hampaan sisäpuolta, joka lääkärin sanoja lainatakseni oli"sulatejuustoa". Ja just se hammas, jonka vieressä oli Mynthon-tasku. Söin siihen aikaan paaaaljoon pastilleja ja sujautin aina siihen samaan taskuun pastillin parkkiin, kun puhuin tai välillä muuten vain. Selvä syy-yhteys löydetty!
Kävin kaiken kaikkiaan kolme kertaa sulatejuustohampaineni korjuulla. Nyt tästä sitten viisaus 70-80-lukujen lapsille. Hampaat on pinnoitettu silloin aikoinaan teräksen koviksi, mutta jos pöpö menee jostain välistä hampaan sisään, niin siellä se saa tehdä kaikessa rauhassa tuhojaan. Kulissit (päälliset) kyllä pysyy pystyssä!
Ja mistä tämä vaahtoaminen tänään? No vannotin hammaslääkäriä, että huolehtivat minun hampaistani soittamalla joka ikinen vuosi tarkastukseen. Ja soittavatkin sitten sinnikkäästi niin monta kertaa, että vastaan. Tänään oli SE päivä.
REIKIÄ NOLLA!!! JUHUU!!! (Vähän hammaskiveä, tai no oikeasti aika paljon ja sovimme, että sitä jyrsitään... eikä kun hiekkapuhalletaan puolivuosittain. Anyway. Kesäkuuhun asti saan olla rauhassa juustohampaineni.)
Oli muuten tehokas se peili-juustohammashomma. En syönyt viikkoon mitään. En Mynthonia, mutten kyllä mitään muutakaan. Painonhallinnallisesti älyttömän tehokasta.
Nyt menen peilin eteen ihastelemaan hiekkapuhallettua purukalustoani.
Heippa!
S.A.
Vessanpeilistä reikäkohtaa tutkiessani tein diagnoosin Järkyttävästä Kraaterista. Näillä sanoilla sain ajan heti kahden tunnin päähän. Paitsi ensin soitin hammasteknikolle, joka kysyi, että onko ne sun hampaat suussa vai lasissa? Fuuffa, toiftaifekfi. No, soitapa sitten hammaslääkärille...!Tosiaan sain ihan mahdottoman äkkiä sen ajan kuitenkin. Hammaslääkäri, jo hyvinkin eläkeikäinen herra katseli "järkyttävää kraateriani" ja ehkä hieman vähätteli tuskaani sanoen, että jos olisit ollut tämän hampaan kanssa vielä vuoden, tietäisit mitä on "hirvittävä hammassärky ja järkyttävä kraateri". Juu, en aio kokeilla.
No, sittenpä päästiin tositoimiin. Lääkäri korkkasi hampaan auki. Antoi minulle KÄSIPEILIN, että voin katsoa itse, miltä se hammas näyttää sisäpuolelta. Sillä rautatikulla kaivettiin ja tökittiin hampaan sisäpuolta, joka lääkärin sanoja lainatakseni oli"sulatejuustoa". Ja just se hammas, jonka vieressä oli Mynthon-tasku. Söin siihen aikaan paaaaljoon pastilleja ja sujautin aina siihen samaan taskuun pastillin parkkiin, kun puhuin tai välillä muuten vain. Selvä syy-yhteys löydetty!
Kävin kaiken kaikkiaan kolme kertaa sulatejuustohampaineni korjuulla. Nyt tästä sitten viisaus 70-80-lukujen lapsille. Hampaat on pinnoitettu silloin aikoinaan teräksen koviksi, mutta jos pöpö menee jostain välistä hampaan sisään, niin siellä se saa tehdä kaikessa rauhassa tuhojaan. Kulissit (päälliset) kyllä pysyy pystyssä!
Ja mistä tämä vaahtoaminen tänään? No vannotin hammaslääkäriä, että huolehtivat minun hampaistani soittamalla joka ikinen vuosi tarkastukseen. Ja soittavatkin sitten sinnikkäästi niin monta kertaa, että vastaan. Tänään oli SE päivä.
REIKIÄ NOLLA!!! JUHUU!!! (Vähän hammaskiveä, tai no oikeasti aika paljon ja sovimme, että sitä jyrsitään... eikä kun hiekkapuhalletaan puolivuosittain. Anyway. Kesäkuuhun asti saan olla rauhassa juustohampaineni.)
Oli muuten tehokas se peili-juustohammashomma. En syönyt viikkoon mitään. En Mynthonia, mutten kyllä mitään muutakaan. Painonhallinnallisesti älyttömän tehokasta.
Nyt menen peilin eteen ihastelemaan hiekkapuhallettua purukalustoani.
Heippa!
S.A.
28.1.09
4. kansio ja 4. kuva.
Hanni haastoi tähän...
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.
Minä niin toivoin, että siinä kansiossa olisi ollut joku kaunis kuva, johon liittyisi hieno tarina. Mitä vielä. Tarina karmean kuvan takana on seuraavanlainen:
Tuttu iäkkäämpi herra P. pyysi meiltä apua. Pitäisi saada kameraa lainaan ja kuvat koneelle ja s-postilla lähetettyä isännöitsijälle. Sikaisen rivarinaapurin ovenpielihän se siinä. Siltä osin asia saatiin eteenpäin. Miksiköhän nämäkin kuvat on jätetty koneelle? Onkohan sikainen naapuri saanut häädön? Arvasikohan P tai sikainen naapuri, että nämä kuvat julkaistaan joskus kaikelle kansalle? Kuvasarja oli muuten laajempi ja naapuria oli puhuteltu törttöilystä jo aiemminkin.
Ja nyt valikoin 4 uhria jatkamaan haastetta:
Ruska
Marjut
Liskonainen
Villikissa
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.
Minä niin toivoin, että siinä kansiossa olisi ollut joku kaunis kuva, johon liittyisi hieno tarina. Mitä vielä. Tarina karmean kuvan takana on seuraavanlainen:
Tuttu iäkkäämpi herra P. pyysi meiltä apua. Pitäisi saada kameraa lainaan ja kuvat koneelle ja s-postilla lähetettyä isännöitsijälle. Sikaisen rivarinaapurin ovenpielihän se siinä. Siltä osin asia saatiin eteenpäin. Miksiköhän nämäkin kuvat on jätetty koneelle? Onkohan sikainen naapuri saanut häädön? Arvasikohan P tai sikainen naapuri, että nämä kuvat julkaistaan joskus kaikelle kansalle? Kuvasarja oli muuten laajempi ja naapuria oli puhuteltu törttöilystä jo aiemminkin.
Ja nyt valikoin 4 uhria jatkamaan haastetta:
Ruska
Marjut
Liskonainen
Villikissa
Sydän sykkii- teille:)
Miksi ihmeessä toiset pulleita ovat?
Ja toisilla taas kädet luiset ja kovat?
Miks toinen on pitkä ja toinen on pätkä,
miksi tyttö on toinen ja toinen on jätkä?
Miksi toinen voi verrata rahojaan roskaan?
Miksei toisen taskussa pennejä koskaan?
Miksi toisella on leipää ja toisella taas muruja?
Miksi toisella on iloja ja toisella suruja?
Uppo-Nalle kysyi ja kysyi,
mutta vastaus salassa pysyi.
Vieraaksi saapui setä Jussi.
Nyt on nallella suuri rinkelipussi.
Ei nallen mieltä horjuta, heitä,
vaikka kaikilla ei ole rinkeleitä.
Uppo-Nalle
Ja toisilla taas kädet luiset ja kovat?
Miks toinen on pitkä ja toinen on pätkä,
miksi tyttö on toinen ja toinen on jätkä?
Miksi toinen voi verrata rahojaan roskaan?
Miksei toisen taskussa pennejä koskaan?
Miksi toisella on leipää ja toisella taas muruja?
Miksi toisella on iloja ja toisella suruja?
Uppo-Nalle kysyi ja kysyi,
mutta vastaus salassa pysyi.
Vieraaksi saapui setä Jussi.
Nyt on nallella suuri rinkelipussi.
Ei nallen mieltä horjuta, heitä,
vaikka kaikilla ei ole rinkeleitä.
Uppo-Nalle
***
Olen saanut viime aikoina hurjan paljon tunnustusta
kirjoittelustani ja niistä kiitoksista olen hyvin otettu ja kiitollinen.
Liskonainen, Anne, Stansta, Hiirose emäntä antoivat minulle tämän:
Ja saatesanat kuuluu näin (täysillä ja eteenpäin)
"Tunnustus on tarkoitus jakaa eteenpäin henkilöille, joita pitää tärkeinä, inspiroivina ja kannustavina itselleen."
No, voi turkanen sentään.
Tietysti teille kaikille! Jokaiselle, joka tätä lukee,
kommentoi tai on kommentoimatta.
Jokaiselle, jonka sivuilla pyörin.
Kamalan vaikeaa aina yrittää päättää
Olen saanut viime aikoina hurjan paljon tunnustusta
kirjoittelustani ja niistä kiitoksista olen hyvin otettu ja kiitollinen.
Liskonainen, Anne, Stansta, Hiirose emäntä antoivat minulle tämän:
Ja saatesanat kuuluu näin (täysillä ja eteenpäin)
"Tunnustus on tarkoitus jakaa eteenpäin henkilöille, joita pitää tärkeinä, inspiroivina ja kannustavina itselleen."
No, voi turkanen sentään.
Tietysti teille kaikille! Jokaiselle, joka tätä lukee,
kommentoi tai on kommentoimatta.
Jokaiselle, jonka sivuilla pyörin.
Kamalan vaikeaa aina yrittää päättää
kenelle näitä antaisi eteenpäin...
Eli annan tämän tunnustuksen Siskotuulle,
Ja nämäkin on vielä eteenpäin luovuttamatta...
Ja miksikö Uppo-Nallen runo? No, kun minä niin tykkään niistä! Ja tuossa alussahan oli kovasti mietettä elämänmenosta. Sitähän me kaikki täällä taidamme tehdä, pohdiskella ja hakea vastauksia. Miettiä omaa maailmaamme ja samalla laajentaa ympyräämme tutustumalla toisiimme. Nauraa ja itkeä kaikki yhdes' koos. Siinä eroan hieman Uppo-Nallesta, että rinkelipussistani tarjoan kyllä kaikille teille, olkaapas hyvät!
***
Mä roska-autoon ihastuin,
ei toiset kippaa niin.
Sen lava nousee humahtain
ihan pilviin sinisiin.
Se roskat vie ja roskat tuo,
minä kaipaan roska-auton luo.
Uppo-Nalle
***
S.A.
Ps. Olen ihan hemmetin hidas tuossa linkittämisessä. Ja saatan unohtua lukemaan toviksi tekstejäkin sen sijaan, että linkittäisin reippaasti ja tehokkaasti.
27.1.09
Näin meillä tänään.
Aamu meillä: Kun minun pitäisi osata päättää, mitä laittaisin päälleni. Pitäisi tietää, mitä haluan aamupalaksi. Pitäisi käydä vessassa ja harjata hampaansa. Lisäksi täytyy rapsuttaa koiraa. Riisua jo kertaalleen päätetyt ja puetut vaatteet pois. Pukea uudelleen huudon kanssa ja lopuksi kipata murojen maito paidalleni. Ja sitten saada raivokohtaus, kun se "juuri-oikea-paita" sotkeentui. Yritän ymmärtää vanhempiani, jotka kirskuttelevat hampaitaan ja sinkoilevat ympäriinsä mulkoillen minua ja veljiäni. Mutta ei se ole kuulkaa helppoa minullakaan.
Terveisin: C
Aamu meillä: Meni sitten illalla niiden läksyjen kanssa aika myöhään. Se kolmioviivain vaan jäi kouluun! Äiti osti kuitenkin kotiin oman viivaimen. No väsytti ihan sikana aamulla. En olis millään jaksanut nousta ylös. Äiti kävi monta kertaa ovella hoputtamassa. Puoli yhdeksältä muistin, että meillä on tänään luistelua. Iskän ja äidin korvista tupsahti savua, kun sanoin sen. Pikkuveli roikkui jo isän käsipuolessa ja äitilläkin oli eväät käsissään. Ne yritti etsiä luistimia ja kypärää ja kypäränvisiiriä minulle, mutta en kuolemaksenikaan muista mihin ne viimeksi jätin. Iskä huusi jo aika lujaa ja jos kirosanoista saisi euron niin muutaman olisin tienannut. Sitten ne sanoivat, että: "No, juokse sitten ympäri kaukaloa!" Yritin vielä lievittää tilannetta silleen, että syytin opettajaa liian myöhäisestä ilmoittamisesta. Sehän sanoi vasta eilen, että tänään on luistelua. Ei olisi kannattanut sanoa niin. Äiti huusi kyllä tosi kimeästi, että menisitkö mielihyvin tänään luistelemaan, koska niin on päätetty syyskuussa, jos olisi 45 astetta pakkasta????!!!! Vei ne mut kuitenkin kouluun.
Terveisin: A
Aamu meillä: Ihme porukkaa meillä... Hirvee kanta-astunta heti aamusta ja kaikki jotenkin kierroksilla. Päätin pysyä poissa tieltä ja makasin sohvalla peiton alla. Miten muka voi olla piilossa hiljaa ja liikkumatta ja samalla pukea vaatteita??? Kokeilkaapa vaan, ei onnistu. Mutta eihän noille käy mikään. Sitten kimitetään mullekin aamupalasta ja vessasta ja vaatteista. Siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt lähteä, niin ne muut ehtivät hukkaamaan mun hanskan etsiessään veljen luistimia. Otin eriparihanskat ja menin pyörällä kouluun, vaikka isoveli menikin äitin ja iskän kyydillä.
Terveisin: B
Aamu meillä: Heräsin, kun iskä nousi sängystä. Syöksyin ovelle, ettei se unohda minua. Heiluttelin siinä häntää joutessani. Iskä joi kahvit ja huuhteli kupin. Huuhteluäänen kuullessani alan hyppiä paikoillani takajaloillani. Olen huomannut, että se naurattaa kaikkia. Nuorin isoveljeni halaili minua kovasti. Joskus vähän pelottaa, mutta toisaalta siltä saa parhaiten ruoanjämiä, joten kestän aika urheasti rutistukset.
Terveisin: Remu
A:n, B:n, C:n ja Remun pyynnöstä kirjoitti Akka
Eipä tähän ole juuri lisättävää :S Terveisin: S.A.
edit; Sen verran lisättävää kuitenkin, että jos eräs julkisuudessa esiintynyt kotiäiti olisi ollut tänä aamuna meillä, hän olisi ollut vilpittömän onnellinen lasten päästessä natsikouluun ja natsihoitoon natsiMartan kynsistä.
Terveisin: C
Aamu meillä: Meni sitten illalla niiden läksyjen kanssa aika myöhään. Se kolmioviivain vaan jäi kouluun! Äiti osti kuitenkin kotiin oman viivaimen. No väsytti ihan sikana aamulla. En olis millään jaksanut nousta ylös. Äiti kävi monta kertaa ovella hoputtamassa. Puoli yhdeksältä muistin, että meillä on tänään luistelua. Iskän ja äidin korvista tupsahti savua, kun sanoin sen. Pikkuveli roikkui jo isän käsipuolessa ja äitilläkin oli eväät käsissään. Ne yritti etsiä luistimia ja kypärää ja kypäränvisiiriä minulle, mutta en kuolemaksenikaan muista mihin ne viimeksi jätin. Iskä huusi jo aika lujaa ja jos kirosanoista saisi euron niin muutaman olisin tienannut. Sitten ne sanoivat, että: "No, juokse sitten ympäri kaukaloa!" Yritin vielä lievittää tilannetta silleen, että syytin opettajaa liian myöhäisestä ilmoittamisesta. Sehän sanoi vasta eilen, että tänään on luistelua. Ei olisi kannattanut sanoa niin. Äiti huusi kyllä tosi kimeästi, että menisitkö mielihyvin tänään luistelemaan, koska niin on päätetty syyskuussa, jos olisi 45 astetta pakkasta????!!!! Vei ne mut kuitenkin kouluun.
Terveisin: A
Aamu meillä: Ihme porukkaa meillä... Hirvee kanta-astunta heti aamusta ja kaikki jotenkin kierroksilla. Päätin pysyä poissa tieltä ja makasin sohvalla peiton alla. Miten muka voi olla piilossa hiljaa ja liikkumatta ja samalla pukea vaatteita??? Kokeilkaapa vaan, ei onnistu. Mutta eihän noille käy mikään. Sitten kimitetään mullekin aamupalasta ja vessasta ja vaatteista. Siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt lähteä, niin ne muut ehtivät hukkaamaan mun hanskan etsiessään veljen luistimia. Otin eriparihanskat ja menin pyörällä kouluun, vaikka isoveli menikin äitin ja iskän kyydillä.
Terveisin: B
Aamu meillä: Heräsin, kun iskä nousi sängystä. Syöksyin ovelle, ettei se unohda minua. Heiluttelin siinä häntää joutessani. Iskä joi kahvit ja huuhteli kupin. Huuhteluäänen kuullessani alan hyppiä paikoillani takajaloillani. Olen huomannut, että se naurattaa kaikkia. Nuorin isoveljeni halaili minua kovasti. Joskus vähän pelottaa, mutta toisaalta siltä saa parhaiten ruoanjämiä, joten kestän aika urheasti rutistukset.
Terveisin: Remu
A:n, B:n, C:n ja Remun pyynnöstä kirjoitti Akka
Eipä tähän ole juuri lisättävää :S Terveisin: S.A.
edit; Sen verran lisättävää kuitenkin, että jos eräs julkisuudessa esiintynyt kotiäiti olisi ollut tänä aamuna meillä, hän olisi ollut vilpittömän onnellinen lasten päästessä natsikouluun ja natsihoitoon natsiMartan kynsistä.
26.1.09
Suoli kouristelee evoluution kourissa.
No niin, nyt se on valmis! Siinäpä virkatessa juolahti mieleen, että on tosiaan ne ystävän häät tulossa... Mietin, että pitäisi olla joku ihan perusmekko, semmoinen suora ja yksivärinen tuohon huivin alle. Sitten muistin oman hääpuvun! Sen josta piti tulla 10 vuotta sitten terassimekko, mutta siitä tuli hieman liian juhlava ja toisekseen turhan kapea pyöräilyyn. Joten se jäi kaappiin odottelemaan aikaa parempaa... ja päätyi hääpuvuksi. Tiedustelin muuten tulevalta rouvalta ja sain tietää, että hänen pukunsa on puhtaanvalkoinen ja prinsessamallinen, joten en tee varmaan suurta tyylirikkoa, jos pukeudun näin...(?) Vai teenkö?!
Nyt, jos joku tunnistaa kuvasta jotain, joka on kuulunut hänelle aiemmin, saa huutaa: TOI ON MUN!
Mekko on silittämätön, tiedetään. Olin vain niin innoissani laittamassa kuvaa tänne, että en kertakaikkiaan enää voinut ryhtyä silityspuuhiin. Lisäksi niitän varsin kyseenalaista kunniaa täällä kotirintamalla joko sillä, että enimmäkseen en ole täällä tai sillä, että kun olen täällä niin keskityn virkkaamiseen. Tai sillä, että hiimailen hääpuvussa maanantai-iltana ja pyydän Ukkoa kuvaamaan päätöntä minua. Joten en ruvennut tässä välissä testaamaan kotiväen huumorintajua silittämällä, meikkaamalla jne.
Tässä viimeisessä kuvassa on kengät ja todiste siitä, etten osaa arvioida langanmenekkiä. Aika hankalaa se kieltämättä onkin, kun ei tiedä mitä tekee. Tässä jännitystä lisäsi se, että nämä oli tarjouskorissa... Piti hamstrata.
Mekkoon meni kangasta jotain rapiat 5 metriä, vuorikin on tuosta samasta verhokankaasta. Se oli värivirheinen ja maksoi 5 markkaa/metri. Lankaa huiviin meni 3,5 kerää 1,8 €/kerä. Kengät ostin uutena ja ne maksoi varmaan 50 €. Mutta ne ei kyllä hierrä. Laukun tarinan tietää yksi lukija=D
Nyt ei enää tarvitse muuta kuin saada pois aivoistani nämä: "suoli", "kalaverkko", "sipulipussi" ja ehkä koomisin "SUOLI ja TYRÄVERKKO"!!!
On se rankkaa olla luova ja taiteellinen. Kaikenlaista kritiikkiä sitä saa osakseen;D
S.A.
Nyt, jos joku tunnistaa kuvasta jotain, joka on kuulunut hänelle aiemmin, saa huutaa: TOI ON MUN!
Mekko on silittämätön, tiedetään. Olin vain niin innoissani laittamassa kuvaa tänne, että en kertakaikkiaan enää voinut ryhtyä silityspuuhiin. Lisäksi niitän varsin kyseenalaista kunniaa täällä kotirintamalla joko sillä, että enimmäkseen en ole täällä tai sillä, että kun olen täällä niin keskityn virkkaamiseen. Tai sillä, että hiimailen hääpuvussa maanantai-iltana ja pyydän Ukkoa kuvaamaan päätöntä minua. Joten en ruvennut tässä välissä testaamaan kotiväen huumorintajua silittämällä, meikkaamalla jne.
Tässä viimeisessä kuvassa on kengät ja todiste siitä, etten osaa arvioida langanmenekkiä. Aika hankalaa se kieltämättä onkin, kun ei tiedä mitä tekee. Tässä jännitystä lisäsi se, että nämä oli tarjouskorissa... Piti hamstrata.
Mekkoon meni kangasta jotain rapiat 5 metriä, vuorikin on tuosta samasta verhokankaasta. Se oli värivirheinen ja maksoi 5 markkaa/metri. Lankaa huiviin meni 3,5 kerää 1,8 €/kerä. Kengät ostin uutena ja ne maksoi varmaan 50 €. Mutta ne ei kyllä hierrä. Laukun tarinan tietää yksi lukija=D
Nyt ei enää tarvitse muuta kuin saada pois aivoistani nämä: "suoli", "kalaverkko", "sipulipussi" ja ehkä koomisin "SUOLI ja TYRÄVERKKO"!!!
On se rankkaa olla luova ja taiteellinen. Kaikenlaista kritiikkiä sitä saa osakseen;D
S.A.
25.1.09
Iltaa:)
Nonnes, nyt on polttarit juhlittu. Äiti on vähän väsynyt, mutta vain vähän. Olipas oikein erityisen mukava päivä. Tuleva rouva puettiin päähieronnan jälkeen pupupukuun ja tietysti terveellistä välipalaa oli mukana pussikaupalla (naposteluporkkanoita). Kävimme syömässä hyvin ja mökille menimme 16 aikaan. Kuudelta oli se naurujooga ja voin kyllä lämpimästi suositella sitä kaikille. Miten vapauttavaa on nauraa "ei millekään" sydämensä pohjasta! Aivan hullunhauskaa! Morsian maalasi kuvat sekä kihlajaispäivästä, että tulevasta hääpäivästä. Niistä tuli hienot! Saunoimme ja nautimme pikkupurtavaa pitkin iltaa. Siideriä nautimme aivan maltillisesti, useita kymmeniä tölkkejä tosin, mutta olihan meitä 12 henkilöäkin. Miehet ja lapset eivät soitelleet kenenkään perään. Jostain kumman syystä katsoimme kuitenkin aamulla 8:lta lastenohjelmia TV:stä.
Morsian kertoi miten oli tutustunut kaikkiin polttareissa oleviin naisiin. Yllättäin minun kohdalla kertomus meni näin. "Olin kaupassa töissä ja Akka kävi ostamassa voita. 10 minuutin päästä se haki purkin maitoa. Sen jälkeen pussin jauhoja. Viimeiseksi se haki kardemummaa ja hiivapalan! Ostoksista saattoi aina päätellä mitä Akka aikoi milloinkin touhuta..."
Kaikki osasivat arvostaa itsetehtyä munavoita, etenkin kun kuvittelivat minun ostaneen ensin voin. Sitten munat. Ja vielä suolan erikseen. Ruokaa meillä oli kuten arvata saattaa aivan liikaa! Esim. 11 pakettia hiillosmakkaraa! Morsian söi yöllä yhden makkaran (kylmänä) ja kaikki muut paketit olivat aamullakin avaamattomina. No aina mieluummin niin, että liikaa kuin liian vähän.
Nyt taidan lähteä saunaan! Sunnuntai-illan jatkoa!
S.A.
Morsian kertoi miten oli tutustunut kaikkiin polttareissa oleviin naisiin. Yllättäin minun kohdalla kertomus meni näin. "Olin kaupassa töissä ja Akka kävi ostamassa voita. 10 minuutin päästä se haki purkin maitoa. Sen jälkeen pussin jauhoja. Viimeiseksi se haki kardemummaa ja hiivapalan! Ostoksista saattoi aina päätellä mitä Akka aikoi milloinkin touhuta..."
Kaikki osasivat arvostaa itsetehtyä munavoita, etenkin kun kuvittelivat minun ostaneen ensin voin. Sitten munat. Ja vielä suolan erikseen. Ruokaa meillä oli kuten arvata saattaa aivan liikaa! Esim. 11 pakettia hiillosmakkaraa! Morsian söi yöllä yhden makkaran (kylmänä) ja kaikki muut paketit olivat aamullakin avaamattomina. No aina mieluummin niin, että liikaa kuin liian vähän.
Nyt taidan lähteä saunaan! Sunnuntai-illan jatkoa!
S.A.
Tilaa:
Kommentit (Atom)