Lisää kuvia.

Hehheehee. En nyt vieläkään päässyt tuon picasan kanssa samalle aaltopituudelle, mutta olkoon sitten näin. Sainpahan kuitenkin vähän useamman kuvan laitettua. Vaan nyt on pakko jatkaa töitä eli hiphip ja virkeää maanantaita!

S.A.

Tynkä postaus käsitöistä.

Tuossapa on sitten läjä kaikenmoista tarviketta, joita olen työstänyt täällä. Tuossa rullalla on noin 5 metriä norsun kaulaliinaa valmiiksi kudottuna ja sitten on tuommoisia patalapun näköisiä juttuja.

Minulla oli hieno ajatus siitä miten tämän esittelen, juuh. Aa kuvasi minua monelta suunnalta ja otin piposta kuvia ja kaikkea. Niin, hemmetti soikoon, en saa kuin nämä kaksi tähän nyt laitettua. Sössin jotain picasan kanssa *ääh*. Hyvä juttu ja onnistumisen riemu tyssäsi siihen, että noiden kuvien kanssa meni ihan sähläämiseksi (kiroilututtaa tämä oma typeryys). No, ehkäpä huomenna saan työkoneella värkättyä niitä parempia kuvia, toivottavasti!

Tässä on kuitenkin se pääjuttu, eli viitta:) Siinä on yksi "patalappu" kauluksena, sen voi kääntää poolokaulukseksi, laittaa sivuttain (kuten kuvassa) tai sitten sillä tavoin perinteisesti kuin paidan kaulukset. Se norsun kaulahuivi meni tuonne alalaitaan. Sitten kudoin kettutyttöpipon (pojat sanoi, että näytän kettutytöltä se päässä) ja yhdestä kankaasta tuli a-linjainen perushame. Talviset kelit saapi tulla! Lankaa jäi vielä ja pähkäilen tekisinkö säärystimetkin?! (Otetaan ideoita vastaan!)

Ei näytä yhtään niin kivalta henkarissa kuin päällä! Murr-murr, tuon kuvankäsittelyn kanssa:(
No, ei aina voi onnistua, ei edes joka kerta.

Haahuu?!

Anteeksi nyt vaan, mutta missä pöllyssä nuo lastenohjelmien tekijät oikein on? Teletapitkin vaikuttaa varsin täyspäisiltä verrattuna Unelmatarhan Apsi Deisiin, Ninki Nonkkiin ja mitä niitä nyt olikaan. Eikö niille olisi voinut keksiä suomenkielisiä nimiä edes?! Iggl-Piggl!!! Kaikki sympatiat niille, jotka noita ohjelmia dubbaa suomeksi. Keskimäärin jossain kolmessa promillessa alkaa puhe muistuttaa tuota käsittämätöntä sökellystä, joten jos tuota pitää selvänä ja pokerinaamalla paperilta lukea, niin... *hakkaa päätä seinään*.

Mutta hahhaa;D Noille on tehty ihan askartelusivutkin. "Leikkaa keskisormi... (kohta 17)"

Toista se oli ennen. Peppi ei ollut pahastikaan harhainen kuvitellessaan olevansa maailman vahvin, jos vertaa näihin nykypäivän sankareihin. Jääkö lapsille mieleen joku iki-ihana jakso Unelmatarhasta, jota ne muistelevat isoina: "Oi se ihana Apsi-Deisi rastapää leijui Haahuun kanssa ja sitten tuli sininen Iggl-Piggl ja Maka Paka kivikasa ja sitten ne puhuivat hiih-ihht-töö-Apsi Deisii-köök-kiih-möör-Maka Paka".

S.A.

Ps. Jos ette ole ko. ohjelmaan vielä törmänneet, niin ei kannata sitä yrittää bongatakaan. Teitä ON varoitettu!;D

Eipä olisi itsellä kyllä juolahtanut mieleen.

- Äitiii! Me keksittiin tosi hyvä juttu! Muistatko, kun sillon kerran iskä nosti meidät roskiksen päälle polkemaan niitä roskia ja sitten sinne mahtui vaikka kuinka monta pussia vielä?! Niin, kun aukaisee sen roskiksen kannen ja hyppää autotallin katolta sinne roskikseen, niin ne roskat painuu tosi paljon lytympään!
- Glumps. Periaatteessa aika hyvin keksitty, mutta sieltä katolta on kyllä aika korkea pudotus! Jatkossa ei ehkä kannata kuitenkaan tehdä niin, jooko? Ja kun siellä saattaa olla jotain teräviäkin roskia...

Oh Duudsonit sentään! Miksi minä jään aina miettimään mitä kaikkia oivalluksiaan ne jättävät kertomatta? Kun nämä valikoidut huippukeksinnötkin ovat joskus aika usein melkoisia katastrofin alkuaineita. Toivottavasti meidän suojelusenkeleillä on kunnon työsopparit asiaan kuuluvine ylityö-, likaisentyön- ja sunnuntailisineen.

S.A.

Kärpänen.

Jos koira on ulkona kiinni, niin pojilla ja Ukolla on rasittava tapa pitää ulko-ovea auki. Ei sitä vaan voi vetää kiinni kulkiessaan, vaan se on apposen auki. Ja sisälle tulee kärpäsiä. Ampiaiset ja kaikki muut öttiäiset vielä siedän, mutta kärpäsiä inhoan yli kaiken. Ensiksikin ne tuntuvat olevan niin ovelia, etten pärjää niille ollenkaan. Lisäksi ne ovat niin vilkasliikkeisiä, että jos oveluudessa pärjäisinkin, niin nopeudessa en.


Viime kesänä meillä oli semmoinen sähkölätkä. Hyvä. Tänä kesänä se vanha hajosi ja uudessa mallissa oli semmoinen turvaverkko, ettei pennut työnnä sormiaan siihen. (Empiiristen tutkimusten mukaan kaikki pennut kokeilee kerran miltä se räpsäys tuntuu.) Joka tapauksessa turvaverkko teki lätkästä niin turvallisen, ettei sillä saanut yhtäkään öttiäistä hengiltä. Mainitsin siitä jo aiemmin Ukolle, että se uusi lätkä on surkea. Ukko sitten irrotti sen turvaverkon lätkän toiselta puolelta, sillä seurauksella ettei se uusi lätkä toimi enää ollenkaan. Ihan voi rauhassa tunkea vaikka kaikki sormensa siihen, ei tule pienintäkään räpsyä.


Nyt on kolmena yönä kärsitty YHDEN kärpäsen häikäilemättömästä terrorismista. Se syöksyy kuin pommikone kohti ja kun nousee ylös listiäkseen sen sanomalehdellä, se pirulainen on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Takaisin pötkölleen ja eiköhän suuuurrrr-pööörrrrr taas hyökätä päälle kuin yleinen syyttäjä. Jopa sikiuninen Aakin raportoi tästä viheliäisestä ötökästä eli harvinaisen hankalan yksilön kanssa ollaan oltu tekemisissä, jos Aakin on siihen herännyt.


Viime yönä hermostuin sitten oikein kunnolla. Se kärpänen herätti puoli kahden tietämillä. Tottumuksesta yritin sitä hetken saada hengiltä onnistumatta. Menin takaisin pötkölleen ja samalla hetkellä päässä alkoi soimaan Marko Haaviston & Poutahaukkojen Paha vaanii. Ja nimenomaan se kohta, jossa "itsemurhalentäjää ei ruusuin palkita". Jumalauta puoli kuuteen asti makasin sängyssä peiton alla kärpästä piilossa ja tuota renkutusta kuunnellen. (huom. minulla ei ole mitään henkilökohtaista kaunaa ko. yhtyettä tai heidän musiikkiaan kohtaan.)


Kun sitten seitsemän jälkeen nousin ylös, oli ilmeeni ja olemukseni sen verran rähjäinen ja tuohtunut, että Ukko todellakin paneutui sen kärpäsen etsimiseen ja tappamiseen. Onnistuen siinä lopulta. R.I.P. Kärpänen.

Tämä teksti olkoon varoituksena muille kärpäsille. Meille ei kannata tulla. Jos öinen terrorisointi päätyy liiskautumiseen Susikairan sanomien nurkkaan, se ei ole sen arvoista. Ja hyvä radion henkilökunta, ei tänään M.H. & Poutahaukkoja, jookos?!

S.A.

P.s. Kiirettä pitää käsityöhommissa! Ihan jo palan halusta esitellä mitä olen värkännyt:D

Valokuvatorstai.

- Sinne pöydällekö se unohtui!? Kivaa katsella, kun etsitte joka paikasta!

Valokuvatorstain haasteena jatkaa kuvan tarinaa kuvalla.

Joskus aamu alkaa näinkin.

Ring...ring...ring.

- Akka, XXX.

- Täällä se ja se, sieltä ja sieltä (huomattavan kaukana Susikairasta). Et arvaa mikä on taas vialla!? (naureskellen)

- No, jos ihan totta puhutaan, niin en kyllä arvaa sitten millään. Tämä puheluhan tuli nyt Susikairaan siis. (myös naureskellen)

- Oho. Piti soittaa sinne toiseen paikkaan, sille ja sille. (enemmän hihittäen)

- :D No eipä siinä mitään, ne varmaan arvaakin paremmin sitten missä on vikaa. Lykkyä sitten vaan! Niiden nro. on muuten xxx-xxxxx.

- Kiitti, mukavaa päivänjatkoa!

- Kiitos samoin. Tämä itseasiassa piristi jo kovasti! (tosi leveästi hymyillen)

S.A.