Sunnuntai-ilta saatiin kiljuvaan päätökseen, kun Cee tuli tiedottamaan, että: "Aalle tuli iso pipi, tule äiti kattomaan!" Kysyin ne pienet tärkeät kysymykset, joista voi päätellä onko mahdollisesti sairaalakeikka tiedossa ja jos on, mennäänkö ambulanssilla vai omalla autolla- eli: "Itkeekö Aa?" (Itkee vähän; siis henki kulkee [hyvä]) "Tuleeko verta?" (Tulee.) "Tuleeko paljon verta?" (Ei tule paljon.) Siispä menin pihalle toteamaan siistit sisäänmeno ja ulostulo haavat. Ja sen, että Crocsit ei kestä naulaan juoksua. Haava puhdistettiin ja yö meni hyvin, mutta tänään jalka ei kestänyt painoa ollenkaan ja soitin terveyskeskukseen. Kävimme näyttämässä jalkaa, antibiootit varmuuden vuoksi, vaikka jalka ei vielä tulehtuneelta näyttänytkään. Cee arvioi jonkun odotusaulan sedän isopäiseksi ja aiokin hankkia seuraavaksi etälamauttimen tai jonkun sähköshokkipannan Ceelle kaulaan. Zup! Heti, kun se avaa suunsa ja sieltä tulee jotain epämääräistä, niin ZUP! ZUP! ZUP!
Huomenna Aa voi jo mennä kouluun- koska jäätelön hakumatka lähikauppaankin onnistui iltapäivästä aivan hyvin.
Dee osaa muuten kellahtaa istumaan konttausasennosta:O Hieno poika! :)
Tuli muuten mieleen, että omat jäykkäkoirarokotukset yms. taitavat olla vanhentuneet? Ehkä 25-vuotiaana työterveyshuollossa oli niistä puhe, mutta en ole sitten yläasteen jälkeen kyllä yhtään piikkiä saanut. Pitäis, pitäis, pitäis. Vähän sama juttu kuin papakokeen, vihlomattoman hampaan paikkauksen, peräsuolitähystyksen ja muiden mukavien(?!) pikku toimenpiteiden kanssa. Helppo homma siirtää ens viikkoon/kuukauteen/vuoteen... Huoh. Huomenna soitan neuvolaan ja varaan rokotusajan itselleni! (Pakko soittaa, kun tänne kirjoittaa;D)
S.A.
31.5.10
29.5.10
On päiviä ja on PÄIVIÄ.
On niitä päiviä, jolloin kaikki tuntuu menevän vähän munilleen. Eilen esimerkiksi oli semmoinen päivä. Lähdin aamulla töihin ja ajelin rapiat 200 kilometriä toteamaan, että työkalut on minusta riippumattomista syistä jossain. Hukassa. Eli ns. hutimutka. No, soitto esimiehelle ja palkallinen "vapaapäivä"- tosin, että olin sen reilun 200 km:n päässä kotoa. Seuraava havainto oli, että autossa ei ollut parkkikiekkoa- soitto serkkulikalle, että viittitkö viskata lainaan? Joops. Kolmisen tuntia haahuilin kaupungilla etsimässä jätkille juhlavaatteita ja partiolaiselle sadekamppeita. Eräliikkeestä sain päivän parhaat hihitykset.
Kerroin reunaehdot: Vesisadetta luvattu, 40 km pyöräilyä ja 140-150 cm sadepuku tarvittaisiin.
Eräliikkeen mies vastasi: On meillä 140 cm pilkkihaalari!
Minä: No en miekään nyt ihan niin v-mäinen äiti ole, että poljetan 40 km:ä PILKKIHAALARIT päällä;D!
Saman sarjan housua ja takkia ei vaan löytynyt mistään, mutta otin sitten eriväriset- ja poika oli tyytyväinen. (Ja onhan noita käyttäjiä lisää kasvamassa, vaikka puku aika kallis olikin.)
Äitille (joka oli menossa mökille ja jonka olin aiemmin luvannut heittää mökkitien päähän ohikulkumatkalla) soittelin, että voidaankin lähteä heti, kun äiti pääsee töistä. "Ok, pääsen yhdeltä!" Sanoi äiti ja mie vastasin: "No tuun sitten yhdeksi hakemaan!" Olin tasan yhdeltä päiväkodin liepeillä kuuruamassa ja 20 yli yhden soitin taas äitille, että: "NO missäs olet?"
"No täällä kotona odotan, että tuut hakemaan!" "Ahaa... No mie oon oottanut 20 minuuttia täällä päiväkodin pihalla ja aiheuttanut pahennusta... Mikä lie hiippari!"
Kotimatkalla piti vielä pysähtyä tätilästä kukkasipuleita (kanna ja kärrää ruukut ensin kellarista ja huomaa sitten, että kaikki sipulit on mädäntyneet). Lisäksi pysähtelin vielä ruokakaupoissa (kahvia ja hammastahnaa), eikä ne puutteet koskaan tule yhdellä tekstiviestillä... Ei koskaan, vaan pirullinen varttitunnin väli niin, että ehdit ostaa kahvin ja lähteä jatkamaan matkaa ja sitten tulee hammastahnaviesti ja joudut pysähtymään vielä uudelleen. XO
Kotiin pääsin ja kun sain oven auki alkoi: "Äitiiii! Pakataan rinkka yhdessä loppuun!" "Äitiii, mun tukka pitää leikata!" "Äitiii! Kiristä mun farkkuja!" "ÄÄÄÄÄÄÄbbbbbÄÄÄÄbääää!" "Hauhauhauhau!" "Kuule, mitä mieltä oot, kun nyt on semmoinen tilanne, että......" Ja koko kakofonia rysähtää niskaan sillä samalla sekunnilla, kun avaat oven. Hetken, ohikiitävän hetken, mielessä käy 180 asteen pyörähdys takaisin autolle, mutta eihän sitä voi, ei sitä vaan voi.
Justiinana lyöt kaulimen pöytään ja komennat porukan jonoon ja kuuntelet yhden asian kerrallaan ja samalla teet kiireellisyysjärjestyksen. Lähempänä puoltayötä huomaat valvoneesi liki 20 tuntia ja normaalin lauseen muodostaminenkin on haaste. Kaadut sänkyyn ja nukahdat. Heräten 3:50 puhelimen ääneen. Kauhusta tukka pystyssä konttaat yli nukkuvien lasten ja Ukon. Puhelimen sointi keskellä yötä ei voi tarkoittaa kuin huonoja uutisia! Havaitset soittajaksi veljen ja ääni kauhusta täristen kysyt: "No mitä nyt?!!" Veli: "Onks sulla T:n numeroa? Tarttisin kato kyytin!" "NO ON!!!! Jumankauta, ei saa säikytellä keskellä yötä! Laitan sen sulle viestinä!" *KLIK*
(Joskus 15 vuotta sitten oli ihan normaalia, että puhelin soi yöllä neljältä, nykyään se tietää lähes poikkeuksetta todella huonoja uutisia. Onneksi ei kuitenkaan tällä kertaa.)
Puhelinralli ei vaan loppunut siihen. Veli oli antanut T:n numeron kaverilleen- sillä erotuksella, että veli oli antanut vahingossa minun numeron! Eli voitte kuvitella kyytiä odottelevia (kärsimättömiä) soittoja, jotka tulee minulle, vaikka pitäisi todellakin mennä ihan toiseen numeroon! (Noh;D tekevälle sattuu!)
Tänä aamuna väsytti ihan sikana- ja väsyttää itseasiassa vieläkin, mutta tänään on Euroviisut! Pakko valvoa!
S.A.
Kerroin reunaehdot: Vesisadetta luvattu, 40 km pyöräilyä ja 140-150 cm sadepuku tarvittaisiin.
Eräliikkeen mies vastasi: On meillä 140 cm pilkkihaalari!
Minä: No en miekään nyt ihan niin v-mäinen äiti ole, että poljetan 40 km:ä PILKKIHAALARIT päällä;D!
Saman sarjan housua ja takkia ei vaan löytynyt mistään, mutta otin sitten eriväriset- ja poika oli tyytyväinen. (Ja onhan noita käyttäjiä lisää kasvamassa, vaikka puku aika kallis olikin.)
Äitille (joka oli menossa mökille ja jonka olin aiemmin luvannut heittää mökkitien päähän ohikulkumatkalla) soittelin, että voidaankin lähteä heti, kun äiti pääsee töistä. "Ok, pääsen yhdeltä!" Sanoi äiti ja mie vastasin: "No tuun sitten yhdeksi hakemaan!" Olin tasan yhdeltä päiväkodin liepeillä kuuruamassa ja 20 yli yhden soitin taas äitille, että: "NO missäs olet?"
"No täällä kotona odotan, että tuut hakemaan!" "Ahaa... No mie oon oottanut 20 minuuttia täällä päiväkodin pihalla ja aiheuttanut pahennusta... Mikä lie hiippari!"
Kotimatkalla piti vielä pysähtyä tätilästä kukkasipuleita (kanna ja kärrää ruukut ensin kellarista ja huomaa sitten, että kaikki sipulit on mädäntyneet). Lisäksi pysähtelin vielä ruokakaupoissa (kahvia ja hammastahnaa), eikä ne puutteet koskaan tule yhdellä tekstiviestillä... Ei koskaan, vaan pirullinen varttitunnin väli niin, että ehdit ostaa kahvin ja lähteä jatkamaan matkaa ja sitten tulee hammastahnaviesti ja joudut pysähtymään vielä uudelleen. XO
Kotiin pääsin ja kun sain oven auki alkoi: "Äitiiii! Pakataan rinkka yhdessä loppuun!" "Äitiii, mun tukka pitää leikata!" "Äitiii! Kiristä mun farkkuja!" "ÄÄÄÄÄÄÄbbbbbÄÄÄÄbääää!" "Hauhauhauhau!" "Kuule, mitä mieltä oot, kun nyt on semmoinen tilanne, että......" Ja koko kakofonia rysähtää niskaan sillä samalla sekunnilla, kun avaat oven. Hetken, ohikiitävän hetken, mielessä käy 180 asteen pyörähdys takaisin autolle, mutta eihän sitä voi, ei sitä vaan voi.
Justiinana lyöt kaulimen pöytään ja komennat porukan jonoon ja kuuntelet yhden asian kerrallaan ja samalla teet kiireellisyysjärjestyksen. Lähempänä puoltayötä huomaat valvoneesi liki 20 tuntia ja normaalin lauseen muodostaminenkin on haaste. Kaadut sänkyyn ja nukahdat. Heräten 3:50 puhelimen ääneen. Kauhusta tukka pystyssä konttaat yli nukkuvien lasten ja Ukon. Puhelimen sointi keskellä yötä ei voi tarkoittaa kuin huonoja uutisia! Havaitset soittajaksi veljen ja ääni kauhusta täristen kysyt: "No mitä nyt?!!" Veli: "Onks sulla T:n numeroa? Tarttisin kato kyytin!" "NO ON!!!! Jumankauta, ei saa säikytellä keskellä yötä! Laitan sen sulle viestinä!" *KLIK*
(Joskus 15 vuotta sitten oli ihan normaalia, että puhelin soi yöllä neljältä, nykyään se tietää lähes poikkeuksetta todella huonoja uutisia. Onneksi ei kuitenkaan tällä kertaa.)
Puhelinralli ei vaan loppunut siihen. Veli oli antanut T:n numeron kaverilleen- sillä erotuksella, että veli oli antanut vahingossa minun numeron! Eli voitte kuvitella kyytiä odottelevia (kärsimättömiä) soittoja, jotka tulee minulle, vaikka pitäisi todellakin mennä ihan toiseen numeroon! (Noh;D tekevälle sattuu!)
Tänä aamuna väsytti ihan sikana- ja väsyttää itseasiassa vieläkin, mutta tänään on Euroviisut! Pakko valvoa!
S.A.
26.5.10
Poikia ja Euroviisuja.
Aalla ON FINNI! Otsassa! Maailmanloppu! Ihan HIRVEETÄ! Joo, ei voi mennä kouluun!
(Tod. et ole poissa koulusta FINNIN takia, laita lippis päähän ja totuttele ajatukseen, että ei muuten ole viimeinen finni sun naamassa!)
Beellä on partioretki viikonloppuna. Jee! Jee! Koulun kevätjuhlanumeroita harjoitellaan innolla! Nonstoppina tulee vuorosanoja, laulunpätkiä ja hirmuisen hauskoja tilannekomiikan selittelyjä, joihin kuulijat ei parhaalla tahdollakaan pääse sisään. Pääasia, että asianosaisilla on hauskaa:)
Cee on alkanut *viimein* osoittamaan lievää mustasukkaisuutta Deetä kohtaan. Nyt, kun pieni pyristelee eteenpäin; nousee välillä jopa konttausasentoon ja on huuuurjan kiinnostunut kaikesta minkä saa käsiinsä, Cee on kärppänä nappaamassa just sen purulelun, kun "mä just halusin leikkiä sillä"... Silmät saa välillä olla selässäkin, kun Deeltä häviää kaikki oikeasti mielenkiintoinen nenän edestä ja tilalle annetaan armeliaasti keittiöpyyhe tai jokin muu toooosi mielenkiintoinen juttu:/
Dee; Nipossumi-Opossumi;D Siis tosiaan, tohinalla harjoitellaan uusia juttuja. Pakittaminen onnistuu jo kiitettävästi. Eteenpäin yritetään mennä heikoin tuloksin ja konttausasentoon noustaan aika ketterästi. Käsiähän ei sitten kyllä muisteta liikutella, joten konttausasennosta voimakas potku jaloilla saa aikaa kyntöefektin- kokeilkaapa vaikka! (Tosin kannattaa kokeilla vaikka kesäloman alussa, saattaa nimittäin mennä naamasta nahka rullalle;D) Käsiin tarvitaan koko ajan jotain rompetta tutkailtavaksi ja jos tavara sattuu tipahtamaan, niin ei suinkaan kiljuta kurkku suorana, että joku sen nostaisi, vaan kiljutaan kurkku suorana kädelle, tuijottaen murhanhimoisesti, että "mitä hel***tiä sinä onneton räpylä tunaroit?" Pikkulegojen kanssa pitää alkaa topakoitumaan ja yrittää todella pitää niitä lastenhuoneessa. Kuolaimuri paikallistaa käsittämättömän nopeasti kaikki pikkuriikkiset suuhun sopivat esineet karvalankamaton hapsujen seasta.
***
Ystävän kanssa pidettiin viisustudio eilen illalla. Harmi, ettei Kuunkuiskaajat päässeet jatkoon, mutta valitsin heti suosikikseni Islannin. Kerrankin ihan ihmisen näköisiä ja kokoisia laulajia, joilla oli vaatteet päällä! OHOO! Alkaa oikeasti jo nyppiä se stripparifiilis mikä joistain (useista) kappaleista jäi. Ollaanko menty metsään, jos ihan kelporallatuksesta jää päälimmäiseksi paskanmaku suuhun siitä, että naiset rimpuilee persus paljaana ja miehillä on paidat auki napaan asti?
Vaikken edes ole mikään tiukkapipo, niin vuosi vuodelta törkyisemmän näköistä meininkiä. Jos nyt välttämättä haluaa jonkun stringit tai rintakarvat nähdä, niin niihin varmaan löytyy joku muukin paikka kuin Euroviisut, joissa kuitenkin (jos en ihan väärässä ole) musiikki näyttelee jonkinlaista melko keskeistä roolia. Hö.
Ja sitä paitsi, jos sattuisi, että Islanti voittaisi, niin Suomella olisi loistomahdollisuudet pärjätä ensi vuonna;D Sisukkaat Suomalaisethan menisivät vaikka soutuveneellä Islantiin, jos tulivuoret vielä yskähtelisivät ja estäisivät sinne lentelyn;D
Kivaa keskiviikkoa, Susikairassa +4. Hrrr! Tarkoittaa ilmeisesti siivouspäivää!
S.A.
(Tod. et ole poissa koulusta FINNIN takia, laita lippis päähän ja totuttele ajatukseen, että ei muuten ole viimeinen finni sun naamassa!)
Beellä on partioretki viikonloppuna. Jee! Jee! Koulun kevätjuhlanumeroita harjoitellaan innolla! Nonstoppina tulee vuorosanoja, laulunpätkiä ja hirmuisen hauskoja tilannekomiikan selittelyjä, joihin kuulijat ei parhaalla tahdollakaan pääse sisään. Pääasia, että asianosaisilla on hauskaa:)
Cee on alkanut *viimein* osoittamaan lievää mustasukkaisuutta Deetä kohtaan. Nyt, kun pieni pyristelee eteenpäin; nousee välillä jopa konttausasentoon ja on huuuurjan kiinnostunut kaikesta minkä saa käsiinsä, Cee on kärppänä nappaamassa just sen purulelun, kun "mä just halusin leikkiä sillä"... Silmät saa välillä olla selässäkin, kun Deeltä häviää kaikki oikeasti mielenkiintoinen nenän edestä ja tilalle annetaan armeliaasti keittiöpyyhe tai jokin muu toooosi mielenkiintoinen juttu:/
Dee; Nipossumi-Opossumi;D Siis tosiaan, tohinalla harjoitellaan uusia juttuja. Pakittaminen onnistuu jo kiitettävästi. Eteenpäin yritetään mennä heikoin tuloksin ja konttausasentoon noustaan aika ketterästi. Käsiähän ei sitten kyllä muisteta liikutella, joten konttausasennosta voimakas potku jaloilla saa aikaa kyntöefektin- kokeilkaapa vaikka! (Tosin kannattaa kokeilla vaikka kesäloman alussa, saattaa nimittäin mennä naamasta nahka rullalle;D) Käsiin tarvitaan koko ajan jotain rompetta tutkailtavaksi ja jos tavara sattuu tipahtamaan, niin ei suinkaan kiljuta kurkku suorana, että joku sen nostaisi, vaan kiljutaan kurkku suorana kädelle, tuijottaen murhanhimoisesti, että "mitä hel***tiä sinä onneton räpylä tunaroit?" Pikkulegojen kanssa pitää alkaa topakoitumaan ja yrittää todella pitää niitä lastenhuoneessa. Kuolaimuri paikallistaa käsittämättömän nopeasti kaikki pikkuriikkiset suuhun sopivat esineet karvalankamaton hapsujen seasta.
***
Ystävän kanssa pidettiin viisustudio eilen illalla. Harmi, ettei Kuunkuiskaajat päässeet jatkoon, mutta valitsin heti suosikikseni Islannin. Kerrankin ihan ihmisen näköisiä ja kokoisia laulajia, joilla oli vaatteet päällä! OHOO! Alkaa oikeasti jo nyppiä se stripparifiilis mikä joistain (useista) kappaleista jäi. Ollaanko menty metsään, jos ihan kelporallatuksesta jää päälimmäiseksi paskanmaku suuhun siitä, että naiset rimpuilee persus paljaana ja miehillä on paidat auki napaan asti?
Vaikken edes ole mikään tiukkapipo, niin vuosi vuodelta törkyisemmän näköistä meininkiä. Jos nyt välttämättä haluaa jonkun stringit tai rintakarvat nähdä, niin niihin varmaan löytyy joku muukin paikka kuin Euroviisut, joissa kuitenkin (jos en ihan väärässä ole) musiikki näyttelee jonkinlaista melko keskeistä roolia. Hö.
Ja sitä paitsi, jos sattuisi, että Islanti voittaisi, niin Suomella olisi loistomahdollisuudet pärjätä ensi vuonna;D Sisukkaat Suomalaisethan menisivät vaikka soutuveneellä Islantiin, jos tulivuoret vielä yskähtelisivät ja estäisivät sinne lentelyn;D
Kivaa keskiviikkoa, Susikairassa +4. Hrrr! Tarkoittaa ilmeisesti siivouspäivää!
S.A.
24.5.10
Daadaadiipaduu!
Muistatteko Poliisiopistot? Ja tuon kuvan kadetin, jolla oli semmoinen höpsö ääni, vähän niin kuin äänenmurros päällä? Välillä kiljahdellen, välillä möristen. No, Dee kuulostaa juuri siltä! Sen höpötyksiä ja jokeltelua ei vaan voi kuunnella nauramatta;D (kuva lainattu täältä)
Sunnuntaina oli Ceen kerhon kevätjuhla kirkossa ja kylläpä vain olikin mukava tilaisuus!
Perjantain ja lauantain olin töissä, sopivasti autoilua halki kairojen. Suurkiitos Ystävälle, joka auttoi lastenhoidossa! Lauantai-iltana oli jo aikaa sitten sovittu Märtta-ilta ja oltiin tyttöjen kanssa syömässä. Koska sunnuntaina oli kirkko (ja yhdellä tytöistä järjestysmieskorttitentti), niin nesteytys oli sopivan maltillista ja olin kotona yhden maissa. Seuraavat juhlat on "Kolmivarpaiset" (30-synttärit+varpajaiset;D), sitä seuraavat on 40-synttärit ja sitten sovittiin, että pidetään myös Märtat+miehet+lapset makkaranpaisto-mökkeilypäivä. (Oli nimittäin pikkuisen huono omatunto, kun Cee pakkasi repun valmiiksi ja odotteli kanssani kyytiä naisteniltaan- reppana vielä kysyi, että: "Koska minusta tulee oikea nainen, että pääsen sinun kanssa naisteniltaan!?")
Stansta haastoi jo aikaa sitten kuvaamaan ja esittelemään oven. Tässä meidän:)
Ei todellakaan mikään tyypillinen Jumalanpalvelus, vaan pikkukerholaiset ohjaajineen istuivat edessä, lauloivat ja esittivät harjoittelemiaan ohjelmanumeroita. Pappi "hengaili" yleisön seassa- ja aina, kun kuului *Aamen* kaikkien piti peukuttaa ylöspäin. Niin virkistävän erilainen kirkkotapahtuma, kuin vain olla voi! :) Kirkko oli koristeltu punaisin suurin pahvikukkasin ja tilaisuuden jälkeen saimme mehujäät.
Iso avainmenreikä tuossa sivulla on kolkutin. Meillä ei ole ovikelloa. (Ei meillä kyllä ole ikinä ovikaan lukossa;D)
Kun näin tämän kyltin, tuli vaan jostain syystä semmoinen olo, että tuo sopii meille kuin sormi nokkaan. :)
Kelikin viileni vähän, mutta se ei varsinaisesti (vielä) harmita, kun viime viikolla siirtelin kasveja kukkapenkkiin, niin saattavat jopa lähteä kasvamaan. Hellepäivänä sai kastella kyllä monta kertaa, kun meinasivat ihan nuupahtaa.
***
Eipä täällä Susikairassa tämän ihmeempiä, tälläkin viikolla olisi pari työpäivää, koululaisilla toiseksi viimeinen kouluviikko ja ilma väreilee kesäloman odotusta:) Ihanaa aikaa!
Oikein loistavaa viikkoa kaikille ja oikeasti hurjaa vauhtia raksuttelee tuo kävijälaskuri:O Ihan iskee hävetyksen kauhistus, kun menee muutama päivä, ettei tule kirjoitettua mitään:/ Ihania olette! :)
S.A.
Kelikin viileni vähän, mutta se ei varsinaisesti (vielä) harmita, kun viime viikolla siirtelin kasveja kukkapenkkiin, niin saattavat jopa lähteä kasvamaan. Hellepäivänä sai kastella kyllä monta kertaa, kun meinasivat ihan nuupahtaa.***
Eipä täällä Susikairassa tämän ihmeempiä, tälläkin viikolla olisi pari työpäivää, koululaisilla toiseksi viimeinen kouluviikko ja ilma väreilee kesäloman odotusta:) Ihanaa aikaa!
Oikein loistavaa viikkoa kaikille ja oikeasti hurjaa vauhtia raksuttelee tuo kävijälaskuri:O Ihan iskee hävetyksen kauhistus, kun menee muutama päivä, ettei tule kirjoitettua mitään:/ Ihania olette! :)
S.A.
20.5.10
Hassu.
Vedä päälle urheilupuku,
kutsu paikalle koko suku.
Juokse, jumppaa, suunnista teitä-
surut, murheet hetkeksi heitä!
Grillataan kalaa, leivotaan kakku,
saunassa setvitään mielen takku.
Jos ei vakavia kilpailuja oteta lukuun,
tärkeintä on kai tuntea kuuluvansa tähän sukuun.
Tulipa mieleen vielä yksi hassu juttu,
kerran juhliin oli uusi miniä kutsuttu.
Vinkiksi kerrottiin, että asu on vapaa-
ja harvoin niin laittautunutta tyttöä tapaa.
Loppuillasta heitti päältään mekon ja korkkarit,
veti päähän ponnarin, jalkaan lainaverkkarit.
Juhla, sanana on kai näissä tapaamisissa väärä-
kun hassuttelun tarkoituksena on maksimoida ilon määrä!
S.A. :)
Eikä kuvassa todellakaan ole mitään hassua. Kolmijalkajuoksu varsinkin on vakava laji!
Valokuvatorstain ja runotorstain sanana: Hassu.
19.5.10
Laiska se töitään luettelee...
...ja patalaiska kirjoittaa koko postauksen siitä, ettei ole tehnyt mitään;D
Vasen ylänurkka- pullopiilo ja sikamaisen huono kuva siitä. No, se siis sijaitsee portaiden alla ja siinä oli semmoinen ruosteinen, olisiko ollut jonkun vanhan uunin pelti edessä. Ja heinää ja kaikkea törkyä. Vahingossa törkkäsin haravalla sen pellin nurin ja piilo löytyi:) Toinen kuva on pullosta. (Huom. tämähän on Ukon vanha mummola, joten piilottajan selvittäminen saattaisi onnistuakin. Luulen, että juomat on "tyttärien" jäljiltä- eli anoppi+siskonsa olisivat voineet ennen kesäillanvalssia ottaa pikkuisen huikkaa;D
Kolmas kuva- hahhahhaa:D Jos sanon, että: "Tullaan teille yöksi, eikä tarvita paljon tilaa!" Niin puhun ihan totta! Bee nukahti eilen vessan lattialle(enkä minä jaksanut kantaa sitä sänkyynsä)- ja nukkui siinä aamuun asti! Jos siis isäntäväkeä ei häiritse, että joku nukkuu vessan lattialla, niin lupaan, että mahdutaan toooosi pieneen tilaan!
Sitten ylärivin oikeanpuoleinen kuva! Oi juhlaa! Minulla on kaksi pussia norjalaista suklaata:P Norjalaiset ne vaan on tajunneet suklaakonvehtien valmistuksen ytimen! Ne osaa tehdä semmoisen sekoituksen, että kaikki on hyviä! Siis jumalaisen hyviä! Ei ole pussia pilattu millään ananaksen, rommirusinan tai karpaloviinerin makuisilla kökkösuklailla! Pandan juhlapöydän konvehteihinkin on ujutettu niitä pthyi-yök-makuja. Voi norjalaiset, sen lisäksi että teillä se söpö Euroviisuvoittaja (näpsäkkä muistaisi nimenkin, mutta patalaiska ei jaksa edes googlettaa), niin osaatte tehdä aivan hävyttömän hyvää suklaata! Ja samat kehut norjaksi- Tack! (ja tuoki oli vissiin ruotsia;D)
Ongelmaahan se pukkaa, kun norjalaisvahvistus suomeentui ja sitten jatkossa ei enää tätä herkkua ole saatavilla:/ Pakko koittaa hommata uusi kuriiri jostain... Anyone?!
Näitä suklaita nautin hiljaa omassa rauhassa ja takaan ja alleviivaan, että kikarat ei näe niistä vilaustakaan!
Sakusammakko pääsi vedenpurskutteluun. Se istuu kaiteella ja sylkee emalivatiin, jossa on kiviä ja tuo lumpeenlehti. Cee katseli sammakkoa ja kysyi: Pissaako se? No ei vaan purskuttaa. No onko sillä pimppi naamassa? (Ilmeisesti Cee ei siis päässyt siitä ajatuksesta eroon, että se sammakko on pissalla.)
Ja sitten NIKSINURKKA!!!
Tennismailalla saa nopeasti sihdattua hiekkalaatikon hiekasta roskat pois. Saa käsiteltyä paljon enemmän hiekkaa kerrallaan kuin semmoisella lasten pikkusiivilällä! Toinen pikkuniksi edellisen jatkeeksi: Ei kannata levittää itseruskettavaa voidetta jalkoihin ennen hiekkalaatikolla konttaamista. Ei kannata. Tarvitseeko perustella, eihän?
S.A.
Ps. Siivosin mie kuitenkin terassin tänään.
18.5.10
Erkki turjus turkki päällä.
Jos vanhan kansan uskomuksiin on luottaminen, niin kylmä kesä tulee, mutta en ainakaan vielä usko sitä, en, en, en!
Tänään on ollut aivan ihana ilma ja hurja hinku saada viimein piha haravoitua loppuun, sekä ihmeelliset lautakasat, mopon osat, naulat ja kaikki muu hämärä törky paikoilleen/roskiskuormaan. Isot tulivat koulusta ja läksyjen jälkeen pyysin avuksi. Pari asiaankuuluvaa nahinan alkua ja sitten kaksi älypäätä istuu virkkuina kuin kastemadot pihapöydän ääressä.
-Mitä vois tehä?
(Haistakaa vaikka p***a!)
-No, vaikka haravoida, kerätä törkyä, ajaa kottikärryillä puita liiteriin, kärrätä lehtiroskia, hoitaa Deetä, hakea koiralle vettä, laittaa päiväruoan, noin niinku aluksi...!
(Meinasi jo ihan heti hirttää kaasu kiinni ja kilahtaa, mutta pidin itseni kurissa [mahtavaa MINÄ]!) Kipaisin nopeasti lähikaupassa rikkomassa käteisvarat pienemmäksi ja kaikkien kasvatusoppaiden vastaisesti ladoin kylmästi käteistä tiskiin ja luettelin töitä. Jätkät sopi työnjaon keskenään, minä haravoin ja välillä laitoin riisipuurot tulille (Luojalle Hackmanille kiitos haudekeittimestä) ja homma luisti hyvässä hengessä. Jätkien kaksi kaveria tuli "notkumaan" siihen ja odottelemaan poikia- totesin, että haravat ei tässä torpassa lopu, joten jos haluatte pojat nopeammin kylille, niin saatte toki auttaa. Aa alkoi haravoimaan minun kanssa ja Bee+pari kaveria kärräsi roskia kaksilla kottikärryillä. Välillä joku istui painona kuorman päällä ja ah, miten hauskaa oli oikeasti:)!
Reilun tunnin puuhastuksen jälkeen piha alkoi näyttää jo aivan hyvältä ja annoin kaikille 3 euroa palkkaa (aika vähän, mutta kun olin valmistautunut maksamaan alunperin vain kahdelle) ja ihanhan nuo tyytyväisinä lähtivät pyöräillen jätskikaupoille.
Oksasaksien kanssa huseerasin itse, todellakin "Fiskars was here" ;D Oletteko koskaan kokeilleet semmoisia? Ihan pakottava tarve tulee napsaista vielä tuosta ja vielä tuosta ja vielä vähän tuosta. Melkein sama kuin kulotuksessa, vielä vähän, vielä vähän, vielä ihan pikkuisen- hups!
Hih:) Tein hienon löydönkin. Pullopiilon! Aitan kivijalasta. Ajattelin jo, että nyt se tämä vanhinkin pihan siivooja sai palkan, mutta tyhjiä olivat pullot ja ilmeisen iäkkäitä. Chymoksen Boolijuomaa, kolme pulloa. Vaan nytpä tiedän, jos kaappijuopoksi alan, mihin pulloni piilotan;D
Näissä tunnelmissa on hyvä odotella illan jääkiekkoa alkavaksi! Mainiota tiistaita!
S.A.
Tänään on ollut aivan ihana ilma ja hurja hinku saada viimein piha haravoitua loppuun, sekä ihmeelliset lautakasat, mopon osat, naulat ja kaikki muu hämärä törky paikoilleen/roskiskuormaan. Isot tulivat koulusta ja läksyjen jälkeen pyysin avuksi. Pari asiaankuuluvaa nahinan alkua ja sitten kaksi älypäätä istuu virkkuina kuin kastemadot pihapöydän ääressä.
-Mitä vois tehä?
(Haistakaa vaikka p***a!)
-No, vaikka haravoida, kerätä törkyä, ajaa kottikärryillä puita liiteriin, kärrätä lehtiroskia, hoitaa Deetä, hakea koiralle vettä, laittaa päiväruoan, noin niinku aluksi...!
(Meinasi jo ihan heti hirttää kaasu kiinni ja kilahtaa, mutta pidin itseni kurissa [mahtavaa MINÄ]!) Kipaisin nopeasti lähikaupassa rikkomassa käteisvarat pienemmäksi ja kaikkien kasvatusoppaiden vastaisesti ladoin kylmästi käteistä tiskiin ja luettelin töitä. Jätkät sopi työnjaon keskenään, minä haravoin ja välillä laitoin riisipuurot tulille (
Reilun tunnin puuhastuksen jälkeen piha alkoi näyttää jo aivan hyvältä ja annoin kaikille 3 euroa palkkaa (aika vähän, mutta kun olin valmistautunut maksamaan alunperin vain kahdelle) ja ihanhan nuo tyytyväisinä lähtivät pyöräillen jätskikaupoille.
Oksasaksien kanssa huseerasin itse, todellakin "Fiskars was here" ;D Oletteko koskaan kokeilleet semmoisia? Ihan pakottava tarve tulee napsaista vielä tuosta ja vielä tuosta ja vielä vähän tuosta. Melkein sama kuin kulotuksessa, vielä vähän, vielä vähän, vielä ihan pikkuisen- hups!
Hih:) Tein hienon löydönkin. Pullopiilon! Aitan kivijalasta. Ajattelin jo, että nyt se tämä vanhinkin pihan siivooja sai palkan, mutta tyhjiä olivat pullot ja ilmeisen iäkkäitä. Chymoksen Boolijuomaa, kolme pulloa. Vaan nytpä tiedän, jos kaappijuopoksi alan, mihin pulloni piilotan;D
Näissä tunnelmissa on hyvä odotella illan jääkiekkoa alkavaksi! Mainiota tiistaita!
S.A.
Tilaa:
Kommentit (Atom)