KIITOS ihan jokaisesta kommentista ja tsemppauksesta (ja soitosta:)), kyllä tästä taas noustaan, kun ei kehtaa polvilleenkaan jäädä (eikä ehdi!!!). Hion tässä toimintasuunnitelmaa ja teen sitten päätöksiä, kunhan Aa joskus kotiutuu. Poika oli kuitenkin todennut, kun mummo oli kertonut kavereiden hölmöilyistä täällä kotikylillä, että "olipa hyvä etten ollut siellä!" Ehkä siellä kopassa siis jotain järjenhippusia seikkailee (PEUKKU YLÖS).
***
Tänään Bee oli löytänyt pihalta linnun joka vain hyppeli. Kun poika tuli sisään kertomaan asiasta ja asiantuntevasti kertoi vieneensä sen puun juurelle lepäämään reissurasituksesta ja kaivaneensa onkimatorasiasta madon sille evääksi tunsin lämpimän läikähdyksen rinnassa. Sitten kysyin, että missäs reissussa poika arveli linnun niin kovin rasittuneen. "No hö, siinä ko käytin sitä eläinlääkärissä! Meillä on aika varattuna, kunhan se edellinen koira-asiakas lähtee!"
"Miten sinä sait sen sinne vietyä?" "SYLISSÄ, tietty!" "Niinpä tietty..."
Eläinlääkäri oli tarkistanut linnun ja kotihoito-ohjeet kuului: "Vie se jonnekin suojaisaan paikkaan ja odottele ainakin 3 tuntia. Se on varmaan pyörällä päästään, jos on lentänyt ikkunaan, mutta koska luita ei ole poikki se varmaan selviää siitä!"
Sitkeä lintunen, kun selvisi sekä ikkunarymäyksestä, että kahdesta eläinlääkärikeikasta :O
*On ne omatoimisia ipanoita, niin hyvässä kuin joskus vähän pahassakin.* Jostain ihmeen syystä broilerinkoivet ei kuitenkaan tänään tehneet kauppaansa.
Aamulla Cee tivasi minulta mitä kaikkia kieliä maailmassa puhutaan? Minä vastasin luettelemalla suomea, ruotsia, englantia, norjaa, venäjää... No sanopa ne kaikki! Kehotti Cee johon minä vastasin, että enhän minä nyt kaikkea voi tietää! "KYLLÄ SUN TÄYTYY! SÄHÄN OOT ÄITI!" -niinpä, kyllä mun pitäis tietää kaikki-
Huomenna lähdetään mummolaan:) Aika kiva juttu ja on kyllä oikeasti ikävä Aata. <3 On se silti maailman ihanin Aa (vaikka myös kaikkein kaamein), ainoa Aa maailmassa. JA siskoa on kiva nähdä taas niiiiin pitkästä aikaa!
S.A.
27.6.11
22.6.11
Perse ja perämoottori.
Hohhoijakkaa. Jos Aa jatkaa mummolassa hölmöilyään, niin eipä mene häävimmin näillä Susikairan muillakaan sankareilla (mutta tähän ei siis sisälly Bee, eikä Cee eikä Dee). Tänään juttelin pitkän tovin yhden kaveripiirin jannun isän kanssa. "Jengi" oli taas käynyt "keikalla" ja bileet oli pidetty eilen. Huoh. Kyllä ollaan kumman edessä. MILLÄ HELVETILLÄ NOIDEN PÄÄHÄN SAADAAN JÄRKEÄ??? No, laiha (hyyvin laiha) lohtu on se, ettei Aa tietystikään ollut tällä reissulla mukana. Mutta nyt on kyllä OIKEASTI ISO ongelma. Ihan tosi monessa perheessä. Ainakin arviolta 10-20 tässä ainakin on tavalla toisella mukana. Peukalo, perkele.
Nyt on siis oikeasti hyvät neuvot kalliit! Onko kenelläkään ideoita? Kun siitä sen yhden pojan isän kanssa puhuttiin, että kaikkiin kauppoihin porttikielto -siis ilman omaa vanhempaa-, kotiintuloaika klo. 18. Ja tarkistussoitto heti kotiin heti, kun 15 min koulusta pääsystä on kulunut. Samperi, tuloo kuulkaa työteliäs vuosi :/
Mikä porkkana tarjolle?! Millä motivoida parempaan suuntaan?! Shit. Help!!!
S.A.
Ps. Edellisen lisäksi näpelöin oman puhelimeni tyhjäksi. Jossain ihme viirauksessa palautin tehdasasetukset *haluatko varmasti* JOOJOOJOO. Räps, kaikki 250 numeroa taivahan tuuliin!!! Saatana, jos ei ole jälkikasvu järjellä pilattu, niin ei tartte kaukaa hakea syyllistä. Peili riittää.
Olisi huippukivaa kirjoittaa kivoja kuulumisia tämän kaiken sonnan tilalta, mutta minkäs teet. Päiväkirjaa kun pidetään, niin tänään tämmöistä ja huomenna jotain muuta.
Nyt on siis oikeasti hyvät neuvot kalliit! Onko kenelläkään ideoita? Kun siitä sen yhden pojan isän kanssa puhuttiin, että kaikkiin kauppoihin porttikielto -siis ilman omaa vanhempaa-, kotiintuloaika klo. 18. Ja tarkistussoitto heti kotiin heti, kun 15 min koulusta pääsystä on kulunut. Samperi, tuloo kuulkaa työteliäs vuosi :/
Mikä porkkana tarjolle?! Millä motivoida parempaan suuntaan?! Shit. Help!!!
S.A.
Ps. Edellisen lisäksi näpelöin oman puhelimeni tyhjäksi. Jossain ihme viirauksessa palautin tehdasasetukset *haluatko varmasti* JOOJOOJOO. Räps, kaikki 250 numeroa taivahan tuuliin!!! Saatana, jos ei ole jälkikasvu järjellä pilattu, niin ei tartte kaukaa hakea syyllistä. Peili riittää.
Olisi huippukivaa kirjoittaa kivoja kuulumisia tämän kaiken sonnan tilalta, mutta minkäs teet. Päiväkirjaa kun pidetään, niin tänään tämmöistä ja huomenna jotain muuta.
Tuumaili:
Susikairan akka
20.6.11
19.6.11
Pyöräretki.
Beehän silloin taannoin ilmoitti haluavansa pyöräillä mummolaan (200 km). Eilen otettiin pieni harjoitusretki. Maantiepyöräilyä kun poika ei ole koskaan edes kokeillut, niin sattumien summana (pienet siivoustalkoot ystävän kotipaikalla) retkikohde valikoitui tuohon 50 km:n päähän. Minä lähdin aikaisemmin autolla talkoisiin ja poika pyörällä perässä. Eväät ja juomaa reppuun, sekä sadettapitävää vaatetusta. Minä otin kalastusvehkeet autoon.
10 km:n jälkeen Bee oli syönyt eväsleipänsä ja pariin kertaan soitti, kun arveli eksyneensä (reitti oli suoraa tietä- älä käänny minnekään ennen tätä kylttiä)- kolme tuntia meni aikaa ja niin se vaan hurautti varamummolan pihaan. :) Jos oli äiti ylpeä, niin oli kyllä poikakin tyytyväinen! :) :) :)
Pari tuntia kalasteli ja päätti sitten vielä lähteä pyörällä takaisin päin 8O!!! Noin 23 km ajeli vielä kotia kohti ja sitten soitti, että nyt kyllä voisit tulla hakemaan. Minähän menin ja totesin, että ei sitä ensimmäisellä kerralla kannatakaan ihan piippuun itseään vetää, jottei ala inhottaa koko pyöräilytouhu.
Ostin pojan pyörään peilin, jotta näkee mitä takana tapahtuu. Poika sanoi, että: "Onpa hyvä juttu! Jos pysähdyn syömään ja takaa tulee joku hullu puukottaja, niin ehdin väistää!" "Aivan, aivan... Ja sittenhän sillä samalla peilillä voi tarkkailla mm. takaa tulevaa liikennettä." Mielikuvitus ei ole pahasta, ei ollenkaan. Näinkin rauhallisilla kairoilla pyöräretki voi olla hurjan jännittävä, jos kuvittelee kaikenlaisia asioita.
***
Talkoohommat saatiin melko hyvälle mallille, mukavaa oli ulkosalla puuhastella, eikä kyllä illalla tarvinnut unta odotella, kun sänkyyn kaatui. Ystävän isä kävi verkoilla hakemassa paistinmuikut ja olihan ne niin vallattoman hyviä, että tuli syötyä "vähän" liikaa ;) Nousin ruokapöydästä ottamaan vettä ja istuin takaisin alas, niin housut ratkesi persuuksista vissiin puolen metrin matkalta :D :D :D No, ne olikin römppähousut, jotka voi laittaa roskiin.
***
Kiitti ihanista tsemppauskommenteista tuohon edelliseen kirjoitukseen. Kyllä nyt näyttää valoisammalta ja ollaan juteltu pojan kanssa puhelimessa vaan kivoista jutuista. Rippikoulupaperitkin tuli. Jaksan taas olla luottavaisin mielin, että eteenpäin tästä mennään... Ihan hyvä fiilis :)
S.A.
10 km:n jälkeen Bee oli syönyt eväsleipänsä ja pariin kertaan soitti, kun arveli eksyneensä (reitti oli suoraa tietä- älä käänny minnekään ennen tätä kylttiä)- kolme tuntia meni aikaa ja niin se vaan hurautti varamummolan pihaan. :) Jos oli äiti ylpeä, niin oli kyllä poikakin tyytyväinen! :) :) :)
Pari tuntia kalasteli ja päätti sitten vielä lähteä pyörällä takaisin päin 8O!!! Noin 23 km ajeli vielä kotia kohti ja sitten soitti, että nyt kyllä voisit tulla hakemaan. Minähän menin ja totesin, että ei sitä ensimmäisellä kerralla kannatakaan ihan piippuun itseään vetää, jottei ala inhottaa koko pyöräilytouhu.
Ostin pojan pyörään peilin, jotta näkee mitä takana tapahtuu. Poika sanoi, että: "Onpa hyvä juttu! Jos pysähdyn syömään ja takaa tulee joku hullu puukottaja, niin ehdin väistää!" "Aivan, aivan... Ja sittenhän sillä samalla peilillä voi tarkkailla mm. takaa tulevaa liikennettä." Mielikuvitus ei ole pahasta, ei ollenkaan. Näinkin rauhallisilla kairoilla pyöräretki voi olla hurjan jännittävä, jos kuvittelee kaikenlaisia asioita.
***
Talkoohommat saatiin melko hyvälle mallille, mukavaa oli ulkosalla puuhastella, eikä kyllä illalla tarvinnut unta odotella, kun sänkyyn kaatui. Ystävän isä kävi verkoilla hakemassa paistinmuikut ja olihan ne niin vallattoman hyviä, että tuli syötyä "vähän" liikaa ;) Nousin ruokapöydästä ottamaan vettä ja istuin takaisin alas, niin housut ratkesi persuuksista vissiin puolen metrin matkalta :D :D :D No, ne olikin römppähousut, jotka voi laittaa roskiin.
***
Kiitti ihanista tsemppauskommenteista tuohon edelliseen kirjoitukseen. Kyllä nyt näyttää valoisammalta ja ollaan juteltu pojan kanssa puhelimessa vaan kivoista jutuista. Rippikoulupaperitkin tuli. Jaksan taas olla luottavaisin mielin, että eteenpäin tästä mennään... Ihan hyvä fiilis :)
S.A.
Tuumaili:
Susikairan akka
16.6.11
Kesä"lomaa" ja muuta "mukavaa".
Sanat on etsineet toisiaan, jotta järjestyisivät tekstiksi. Joku hajanainen ajatus putkahtaa päähän ja katoaa saman tien. Kesäloma alkoi, niin koululaisilla, kuin Ukolla (1 viikko) ja allekirjoittaneella (3,5 viikkoa). Aa fyysisesti jäi mummolaan valmistujaisjuhlien jälkeen (5.6.), mutta ilmiömäisen tehokkaasti on työllistänyt meitä täällä kotona silti. Tollon työt jatkuu :( . Viime viikolla ihasteltiin jälkikasvun koulunpäättäjäiskuvia sähköpostista. Ol poijjiiilla kuulkaa pöytä koreana. Siideriä, lonkeroa ja olutta kasapäin. Yhden lapsen vanhempi oli löytänyt kuvat poikansa kännykästä ja sitten vaan enttententtentelikamentten- ai noi tölkit on muuten viety meiltä, ja noi meiltä ja heiii...mistäs noi on???? No, selvisihän se. Kaupoissa oli tehty oikein turnee ja viety sieltä täältä ja tuolta. No, Ukko kävi yhden kauppiaan kanssa selvittämässä ja minä toisen. Koska Aa on nyt mummolassa sitten koko kesän (kaveriporukka erilleen toisistaan), niin menen sitten syksyllä pojan kanssa vielä uudelleen kiertämään kaupat. Vaikka anastetut jutut toki maksoin, niin ei riitä. Jos ollaan niin isoja poikia, niin sitten kannetaan tekosista vastuu myös. PRKL. VTT.
Eilen oli syntymäpäiväni ja aloitinkin "synttärijuhlat" heti aamusta perheneuvolassa. Hahhahhaa;) Mutta oikein hyvä juttutuokio ja jatkossa sitten, kunhan poika kotiutuu, niin alkaa Aa:n omat käynnit ja minun ja Ukon yhteiskäynnit. Tämäkin perheneuvolaan "pääsy" oli tekemisen takana. Oletin, että kun silloin taannoin oli se näpistysjuttu, niin tulisi suoraan aika sinne. Eipä tullut kuin lappu, että ei vaadi muita toimenpiteitä. PYH! Sanoin suoraan, että kyllä minä odotin, että minulle olisi tarjottu mahdollisuutta, eikä niin, että kouluth:n kautta pyydetään lähete (joka muuten piti käydä henkilökohtaisesti allekirjoittamassa) ja sitten odotellaan aikaa. Sanoin, että soittakaa läpi vanhemmat, joiden lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, koska varmaan moni yrittää viimeiseen asti sitkutella itsekseen, vaikka keskusteluapu ja tavallaan se "olet vanhempana ihan oikeilla jäljillä"-tsemppaus tekisi hyvää ja asiat ei ehtisi mennä ihan tolkuttomaan solmuun.
Lisäksi olen jutellut aikuisten ystävien kanssa, sekä äidin ja oikeastaan kaikkien, jotka on pysähtyneet kuulolle :D Yksi ystävä (jolla myös noin Aan ikäisiä veijareita) sanoi istuneensa yhteen aikaan perheneuvolassa joka viikko- ja hän on muka itse ammattikasvattaja. Hohotukseksihan se meni ja kyllä vaan kunnon nauru auttaa. Tätä ystävää oli joku iäkkäämpi rouva lohdutellut, että "lastenkasvatuksessa ensimmäiset 40 vuotta on vaikeimmat, eikä se paljon helpota senkään jälkeen!" :D :D :D
Mutta joo, nyt on kesä aikaa fundeerata ja aikaa kasvaa. Toivottavasti muutamassa kuukaudessa se järjen ja käden yhteistyö löytyisi ja tämä pelleily loppuisi tähän.
***
Olen käyttänyt ensimmäistä lomaviikkoa siivoukseen, huone päivässä ja sitä rataa. Kirjoittelen lisää kunhan saan taas siivousurakkaa vähän eteenpäin.
S.A.
Ps. Äidin kanssa juteltiin puhelimessa ja olivat Iskän todenneet yhtenä iltana, että tässä sitä taas ollaan: "Juomat on lukollisessa kaapissa!" Mutta kuten perheneuvolassakin siitä puhuttiin, niin on ihan mahdottoman hienoa, että on isovanhemmat, joihin voin vanhempana luottaa ja tiedän, että poika tykkää siellä olla ja samanikäisiä tolloilukavereita ei siinä ihan naapurustossa ole. Jospa tämä tästä.
Eilen oli syntymäpäiväni ja aloitinkin "synttärijuhlat" heti aamusta perheneuvolassa. Hahhahhaa;) Mutta oikein hyvä juttutuokio ja jatkossa sitten, kunhan poika kotiutuu, niin alkaa Aa:n omat käynnit ja minun ja Ukon yhteiskäynnit. Tämäkin perheneuvolaan "pääsy" oli tekemisen takana. Oletin, että kun silloin taannoin oli se näpistysjuttu, niin tulisi suoraan aika sinne. Eipä tullut kuin lappu, että ei vaadi muita toimenpiteitä. PYH! Sanoin suoraan, että kyllä minä odotin, että minulle olisi tarjottu mahdollisuutta, eikä niin, että kouluth:n kautta pyydetään lähete (joka muuten piti käydä henkilökohtaisesti allekirjoittamassa) ja sitten odotellaan aikaa. Sanoin, että soittakaa läpi vanhemmat, joiden lapsesta tulee lastensuojeluilmoitus, koska varmaan moni yrittää viimeiseen asti sitkutella itsekseen, vaikka keskusteluapu ja tavallaan se "olet vanhempana ihan oikeilla jäljillä"-tsemppaus tekisi hyvää ja asiat ei ehtisi mennä ihan tolkuttomaan solmuun.
Lisäksi olen jutellut aikuisten ystävien kanssa, sekä äidin ja oikeastaan kaikkien, jotka on pysähtyneet kuulolle :D Yksi ystävä (jolla myös noin Aan ikäisiä veijareita) sanoi istuneensa yhteen aikaan perheneuvolassa joka viikko- ja hän on muka itse ammattikasvattaja. Hohotukseksihan se meni ja kyllä vaan kunnon nauru auttaa. Tätä ystävää oli joku iäkkäämpi rouva lohdutellut, että "lastenkasvatuksessa ensimmäiset 40 vuotta on vaikeimmat, eikä se paljon helpota senkään jälkeen!" :D :D :D
Mutta joo, nyt on kesä aikaa fundeerata ja aikaa kasvaa. Toivottavasti muutamassa kuukaudessa se järjen ja käden yhteistyö löytyisi ja tämä pelleily loppuisi tähän.
***
Olen käyttänyt ensimmäistä lomaviikkoa siivoukseen, huone päivässä ja sitä rataa. Kirjoittelen lisää kunhan saan taas siivousurakkaa vähän eteenpäin.
S.A.
Ps. Äidin kanssa juteltiin puhelimessa ja olivat Iskän todenneet yhtenä iltana, että tässä sitä taas ollaan: "Juomat on lukollisessa kaapissa!" Mutta kuten perheneuvolassakin siitä puhuttiin, niin on ihan mahdottoman hienoa, että on isovanhemmat, joihin voin vanhempana luottaa ja tiedän, että poika tykkää siellä olla ja samanikäisiä tolloilukavereita ei siinä ihan naapurustossa ole. Jospa tämä tästä.
Tuumaili:
Susikairan akka
klo
10.42
Tunnisteet:
haisevia asioita,
hattarapää ajattelee,
huolia ja mulheita,
kaaosta
16
kommenttia
3.6.11
Päivän tyrskis.
Yllättäen sen jälleen tarjoili Cee. Ukon serkkupoika tuli kesälomavierailulle ja miehet ottivat hieman olutta illalla. Aamulla Cee työnsi nenänsä serkkupojan suun lähelle arvuutteli minua, että: "Arvaapa mille Jussin suu haisee?" Minä optimistisena, että: "No varmaan mansikoille...?" Johon Cee: "No ei haise mansikoille, vaan HENGELLE! Se siis on hengissä!!!!!"
Että semmoisia hengen tuotoksia :D
S.A.
Nyt pakkaamaan ja silittelemään juhlavaatteita ja muuta mukavaa:) Heippa!
Että semmoisia hengen tuotoksia :D
S.A.
Nyt pakkaamaan ja silittelemään juhlavaatteita ja muuta mukavaa:) Heippa!
2.6.11
Edellinen teksti näppäilyinä...
Kotikulmilla kuvattua, kala, joka ei suostunut veteen, piisamin pää järvessä (edit. muahhhahhaa, siis oli se koko piisami siellä järvessä ja pää pinnalla), työmatkalla ilahduttava munapuu ja kaikenlaista muuta :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)


