Hehhehhee. Kesä saattaa tulla ihan yllättävän äkkiä ja mutkat on pysyneet ennallaan;D No ei stressiä. Onhan tässä ollut hiihtolomaa, sairastelua ja muita ah, niin ihania tekosyitä:)
Tänään uskaltauduin vaa'alle, -300 g, eli kaiken kaikkiaan pudotusta on ollut hurrrjat 900 g!
Nyt täytyy yrittää ryhdistäytyä (tosin sattuu tuo Pääsiäinen nyt seuraavaksi tuohon;D)!
Blogiakin "siivosin" vähän. Vanha blogipohja takkuili välillä ja oma naama alkoi ärsyttää, joten näillä mennään nyt:) Jos joku tökkii, tai ei näy kunnolla niin vinkatkaapa.
S.A.
31.3.10
30.3.10
Huomentaaa:)
Eilen olin ihan tolkuttoman poikki. Varmaan tämä flunssa, joka vaivaa vieläkin, syö voimia. Ohjelmassa oli uunin pesu (sunnuntai-iltana keittiöstä kuului: kops-shiiiih, "No voi paska!"= eli Ukko onnistui kaatamaan uunileivät uunin pohjalle). Vastoin yleisiä tapojani, en valmistanut mitään tahnaa soodasta, vaan aivan tylysti vetaisin K2R:ää uuniin, annoin vaikuttaa tunnin ja pyyhin talouspaperilla sen juustomoskan uunista. Tällä kertaa ei kolkuttanut huono omatunto myrkkyjen käytöstä, vaan aivan puhdas mielihyvä, kun se uuni lähti niin helposti puhtaaksi! Isot pojat olivat koko päivän mukavia, ei tappelua eikä muutakaan tolloilua. Aa oli kauppareissulla kaverina, kantoi ostokset ja tyhjensi kauppakassit. Bee vei roskat. Käyttivät vielä Ceetäkin mäenlaskussa.
Ruoaksi toivoivat ranskalaisia ja kaupan lihapullia. Ok! Homma hoituu! Roskaruoastakaan en eilen repinyt huonoäitifiiliksiä.
Olin niin kertakaikkisen väsynyt, että nukuin illasta sohvalla kolmisen tuntia, jonka jälkeen pesin naaman ja hampaat ja painelin sänkyyn. Unta riitti viiteen asti ja nyt kuulkaa on reipas ja hyvä olo!:)
Juuri äsken Ceen unennahkeat varpaat kutittelivat omia varpaitani tässä sohvalla viltin alla ja poika kuiskasi: "Mun varpaat rakastaa sun varpaita!"
Tästä tulee hyvä päivä! Toivottavasti sinullekin:)!
S.A.
Ruoaksi toivoivat ranskalaisia ja kaupan lihapullia. Ok! Homma hoituu! Roskaruoastakaan en eilen repinyt huonoäitifiiliksiä.
Olin niin kertakaikkisen väsynyt, että nukuin illasta sohvalla kolmisen tuntia, jonka jälkeen pesin naaman ja hampaat ja painelin sänkyyn. Unta riitti viiteen asti ja nyt kuulkaa on reipas ja hyvä olo!:)
Juuri äsken Ceen unennahkeat varpaat kutittelivat omia varpaitani tässä sohvalla viltin alla ja poika kuiskasi: "Mun varpaat rakastaa sun varpaita!"
Tästä tulee hyvä päivä! Toivottavasti sinullekin:)!
S.A.
29.3.10
Voiko 4-vuotiaalla olla kuumia aaltoja?
Cee kulkee kotona pikkuhoususillaan, aina. Kun lähdetään ulos, etsitään vaatteita. Sukka voi olla sohvan alla, toinen vessassa, t-paita sängyn päällä, pitkät kalsarit keittiön tuolilla jne. Kun viimein on löydetty vaatteet ja puettu, käyty ulkona ja tullaan sisälle, niin Ceellä menee jokseenkin kolme minuuttia aikaa riipiä vaatteet yltään. No eipä siinä mitään. Saahan sitä kotona rillutella alastomana.
Herkulliseksi tilanne menee siinä kohtaa, kun ulos haluttaa toisen kerran. Etsitään taas niitä vaatteita. Joku saattaa olla niin hävöksissä, että pitää hakea kaapista uusi.
.......ja kun päivän aikana saattaa haluttaa ulos viisi kertaa, niin alkaa hymyt hyytyä.
Onko se pikaliiman väärinkäyttöä, jos liimaa vaatteet lapsen päälle? Voisiko joku suunnitella niin vaikeasti riisuttavan vaatteen, ettei 4-vuotias siitä kykene itse irrottautumaan? Lisäksi tuo pentu osaa vielä olla niin krokotiilinkyyneleinen ja kaikessa rasittavuudessaan säälittävä, kun istuu lohduttomana eriparisukkia käsissään pyöritellen eteisen lattialla nyyhkien.
Hohhoi.
Ompelen sille haalarin, jossa on vetoketju selässä, sen teen.
Ja onneksi tulee kesä.
S.A.
Ps. Joo-o, tässä yritetään lähteä asioille ja olla kaikki niinku yhtäaikaa pukeissa, että kenellekään ei tulis kuuma ja alkaisi sen takia jo alkumetreillä ketuttaa koko homma, mutta ei onnistuta. Mulla ketuttaa jo.
Herkulliseksi tilanne menee siinä kohtaa, kun ulos haluttaa toisen kerran. Etsitään taas niitä vaatteita. Joku saattaa olla niin hävöksissä, että pitää hakea kaapista uusi.
.......ja kun päivän aikana saattaa haluttaa ulos viisi kertaa, niin alkaa hymyt hyytyä.
Onko se pikaliiman väärinkäyttöä, jos liimaa vaatteet lapsen päälle? Voisiko joku suunnitella niin vaikeasti riisuttavan vaatteen, ettei 4-vuotias siitä kykene itse irrottautumaan? Lisäksi tuo pentu osaa vielä olla niin krokotiilinkyyneleinen ja kaikessa rasittavuudessaan säälittävä, kun istuu lohduttomana eriparisukkia käsissään pyöritellen eteisen lattialla nyyhkien.
Hohhoi.
Ompelen sille haalarin, jossa on vetoketju selässä, sen teen.
Ja onneksi tulee kesä.
S.A.
Ps. Joo-o, tässä yritetään lähteä asioille ja olla kaikki niinku yhtäaikaa pukeissa, että kenellekään ei tulis kuuma ja alkaisi sen takia jo alkumetreillä ketuttaa koko homma, mutta ei onnistuta. Mulla ketuttaa jo.
28.3.10
Easy like a sunday morning.
Hah:D Kävin aamulla hakemassa Ukon kaverin P:n meille katsomaan formulaa. Kun menin ovelle, niin P:n äiti ojensi pussillisen suklaamunia minulle. Ei sitten vissiin meikkivoiteella peitetä todellista noitaa;D
S.A.
26.3.10
Kala.
Flunssa on ja voi ikävä kyllä hyvin. Nyt pärskii Akan lisäksi myös Ukko ja Dee. Lämpö käväisee, laskee lääkkeellä ja nousahtaa taas. Pläääh. Nenät on niistetty nahattomaksi. Lämmintä mehua ja rauhallista vötkyilyä. Kyllä se joskus menee sitten ohi, toivottavasti.
Tänään kuitenkin raahauduin ruokakauppaan ja ostin lohen. Peratun, mutta päineen ja häntineen.
Cee oli tavattoman iloinen uudesta kalasta ja kantoi sitä kainalossaan, sekä silitteli läpinäkyvän pussin päältä. Kun Ukko tuli töistä, Cee kaahasi jääkaapille ja nappasi kalan kainaloon näyttääkseen Iskälle sen.
Cee: Kato mitä me on ostettu!
Ukko: Ooh, ootte ostanu kalan! Hieno!
Cee: Eikö ookin?!
Äiti: Viepä nyt takaisin kaappiin se kuollut kala, ettei se mene huonoksi.
Cee: MITÄ!? TAPOINKO MÄ SEN?! (aivan järkyttyneenä)
Äiti: No, et tappanut. Se oli jo kuollut, kun se ostettiin.
Cee: MITÄ?!!!! OLETKO SÄ OSTANU KUOLLEEN KALAN????!!!!
Äiti: Ymfh...????
Niin, että saapa nähdä miten se kalakeitto viikonloppuna uppoaa. Sehän on tehty KUOLLEESTA KALASTA!
S.A.
Tänään kuitenkin raahauduin ruokakauppaan ja ostin lohen. Peratun, mutta päineen ja häntineen.
Cee oli tavattoman iloinen uudesta kalasta ja kantoi sitä kainalossaan, sekä silitteli läpinäkyvän pussin päältä. Kun Ukko tuli töistä, Cee kaahasi jääkaapille ja nappasi kalan kainaloon näyttääkseen Iskälle sen.
Cee: Kato mitä me on ostettu!
Ukko: Ooh, ootte ostanu kalan! Hieno!
Cee: Eikö ookin?!
Äiti: Viepä nyt takaisin kaappiin se kuollut kala, ettei se mene huonoksi.
Cee: MITÄ!? TAPOINKO MÄ SEN?! (aivan järkyttyneenä)
Äiti: No, et tappanut. Se oli jo kuollut, kun se ostettiin.
Cee: MITÄ?!!!! OLETKO SÄ OSTANU KUOLLEEN KALAN????!!!!
Äiti: Ymfh...????
Niin, että saapa nähdä miten se kalakeitto viikonloppuna uppoaa. Sehän on tehty KUOLLEESTA KALASTA!
S.A.
23.3.10
Finni perseessä ja nuha nokassa.
Tämmöiset tiistait voisi vaikka pyyhkiä kalenterista pois. Heräsin yöllä siihen oloon, että flunssa iskee. Iski se, totesin aamulla. Isot aloitti päivän perinteisellä kolmannella maailmansodalla ja kun oma olo oli lievästi ilmaistuna perseestä, niin ei riittänyt hermo kolmeenkymmeneen sievästi kehotteluun. Siinä kahdenkymmenen kerran kohdalla röhisin, että: Painukaa niin kauas mun silmistä ja korvista kuin pystytte-aikaa on kaksi sekuntia!!! Lähtivät kouluun 8:05. (Koulu alkoi 9:00) Hemmetin hyvin röhisty, arvioisin. Kuulin, kun Bee huusi pihalla Aalle, että kertoo koululla kaikille, että: "Aalla on finni perseessä!!" Aa huusi: "No eihän mulla ees oo!" Bee vastaa: "Etpä kehtää vetää housuja alas ja näyttää, ettei sulla oon finniä perseessä!"
(Pienen hetken mietin, että oikeastaan aika nerokasta ärsyttämistä...)
Puin Ceen ja Deen ja itseni ja kirosin Ukon, kun tungin istuinta ja pikkujätkiä helvetin kätevään kaksioviseen autoon. Perse tuulilasissa ja varmasti ergonomisesti hyvinkin turvallisessa työskentelyasennossa, jos siinä ei saa selkäänsä nitkautettua, niin ei sitten missään. Kas, kun lestabussissa on vieläkin se pieni käynnistymisongelma (näytelkää nyt tosi yllättyneitä!!!) Odottaakohan Ukko, että se auto kirjoittaa kirjeenä vikalistan itsestään: 1. Kaasarissa jotain hämminkiä. 2. Startti vähän juonittelee. ----V***U----
(Luulen, että Ukolla kuumotti vähän korvia, niin lämpimiä ajatuksia irtosi.)
Paiskasin Ceen kerhoon ja kurvailin ystävälle pariksi tunniksi (päivän mukavin kohta) ja sitten haettiin Cee kerhosta ja mentiin sillä näppärällä kaksiovisella tilaihmeellä neuvolaan. Kaksi poikaa, minä ja 38+6 raskausviikolla oleva ystävä. Varsinainen retkikunta!
Kun palattiin kotiin, totesin kuumeen nousseen ja tein mureketaikinan muhimaan ja kaaduin sohvalle. Ukko tuli sopivasti kotiin ja vyörytin vetovastuun harteiltani ja nukuin muutaman tunnin. Keräsin voimia vanhempainiltaan, jonne meninkin. En puhunut mitään, kun ei tullut ääntä(!!!).
Ei vaan ihan hirveesti lohduttanut, kun joku sanoi: "Jos se on sitä samaa tautia mitä täällä Susikairassa pyörii, nin sitkas on- saattaa kuule kestää kuukaudenkin!" Kiitti vaan tästäkin tiedosta. Tosin päätin kyllä, että minun tauti kestää max. 2 päivää.
Mutta nyt menen köhimään peiton alle, eipähän tarvitse yksin möllistellä, Dee sai kolme rokotetta ja silläkin on nyt vähän hermo piukeana:/ Pain in the ass.
Hyvää yötä niille, jotka kuvittelevat saavansa nukkua!
S.A.
(Pienen hetken mietin, että oikeastaan aika nerokasta ärsyttämistä...)
Puin Ceen ja Deen ja itseni ja kirosin Ukon, kun tungin istuinta ja pikkujätkiä helvetin kätevään kaksioviseen autoon. Perse tuulilasissa ja varmasti ergonomisesti hyvinkin turvallisessa työskentelyasennossa, jos siinä ei saa selkäänsä nitkautettua, niin ei sitten missään. Kas, kun lestabussissa on vieläkin se pieni käynnistymisongelma (näytelkää nyt tosi yllättyneitä!!!) Odottaakohan Ukko, että se auto kirjoittaa kirjeenä vikalistan itsestään: 1. Kaasarissa jotain hämminkiä. 2. Startti vähän juonittelee. ----V***U----
(Luulen, että Ukolla kuumotti vähän korvia, niin lämpimiä ajatuksia irtosi.)
Paiskasin Ceen kerhoon ja kurvailin ystävälle pariksi tunniksi (päivän mukavin kohta) ja sitten haettiin Cee kerhosta ja mentiin sillä näppärällä kaksiovisella tilaihmeellä neuvolaan. Kaksi poikaa, minä ja 38+6 raskausviikolla oleva ystävä. Varsinainen retkikunta!
Kun palattiin kotiin, totesin kuumeen nousseen ja tein mureketaikinan muhimaan ja kaaduin sohvalle. Ukko tuli sopivasti kotiin ja vyörytin vetovastuun harteiltani ja nukuin muutaman tunnin. Keräsin voimia vanhempainiltaan, jonne meninkin. En puhunut mitään, kun ei tullut ääntä(!!!).
Ei vaan ihan hirveesti lohduttanut, kun joku sanoi: "Jos se on sitä samaa tautia mitä täällä Susikairassa pyörii, nin sitkas on- saattaa kuule kestää kuukaudenkin!" Kiitti vaan tästäkin tiedosta. Tosin päätin kyllä, että minun tauti kestää max. 2 päivää.
Mutta nyt menen köhimään peiton alle, eipähän tarvitse yksin möllistellä, Dee sai kolme rokotetta ja silläkin on nyt vähän hermo piukeana:/ Pain in the ass.
Hyvää yötä niille, jotka kuvittelevat saavansa nukkua!
S.A.
22.3.10
Conversetivoli.
"Jos eteinen on huvipuisto, niin voiko pikkukenkä olla törmäilyauto?"
Nyt näköjään on joku sosiaalisen kanssakäymisen ruuhkautuma meneillään; on ollut vieraita ja tuttuja ja ollaan oltu kotona ja kylässä. Ja näemmä jatkuu semmoisena tämäkin viikko.
Yritän ehtiä kuitenkin jossain välissä muuallekin kuin pensselin varteen:)
Mukavaa viikon alkua kaikille!
S.A.
Tilaa:
Kommentit (Atom)