Suurenmoista elämää :)

ja pahalainen sentään mikä kiirus riivaa. Ihan tietenkin ne kaikki peruskuviot (työt, koulut, harrastukset, läksyt, sosiaalinen elämä), mutta tämä evakkoasuminen lisää yhtälöön n. 3500-4000 km ajoa/ kk. Kyllähän monet ajaa sen verran kuukaudessa, mutta kun mä en oo tottunut tälläiseen suhailuun. Tai siis kyllä mä nyt alan olla jo tottunut.
Ajoin tosin eilen auton pohjan johonkin ja se laahautuu nyt aika pahasti, eli ensi viikolla voi taas olla sähläystä pikkuisen enemmän- mutta olen tottunut siihen :)
Isä voi hyvin.
Aa on miehistynyt aivan kertakaikkiaan mahdottomasti, ajelee skootterillaan ja hölmöilyt näyttää olevan muistoja vain.
Jos tässä siis hyviä ja huonoja uutisia ynnäillään, niin kyllä ISO PLUSSA JA LEVEÄ HYMY :D on päällimmäisenä.

Laitanpa lähiluonnosta kuvia, että näette  missä me ollaan.

Eilinen aamupalamaisema.

Ne kaikki mun rakkaat.

Tapion pöytä; latvaton kuusi

Niskakoski

Metsälammen rantaan...

Suuria ajatuksia mättäällä makoillen.

"Rankkaa" opiskelua :)

Lonkkamurtumapotilaana ea-koulutksessa.

Melottiin tuostakin.

Tunturin huipulla.

Ps. Kodista puuttuu vielä vähän juttuja, niinku esim. lattiat, että ei ihan vissiin olla lähipäivinä muuttamassa takaisin.

S.A.