Ärsynärsyn-valivali.

Hehkulta nappasin tämän ja koska olen noussut aivan uusiin ulottuvuuksiin tässä purnaamisessa, vittuilussa ja rähinöinnissä, niin mikäs minulle paremmin sopisi kuin negatiivisuushaaste:D


Eli nyt saa luvan kanssa ruotia kaikkea mikä on persiillään ja ihan on valmiit aihealueetkin laadittu. Täältä pesee!


1. Nimessäni: Etunimeni on ihan suomalainen, mutta vähän harvinaisempi. Eniten siinä ärsyttää se, että ihmisillä on tapana kuvitella sen olevan lyhenne jostain toisesta nimestä. Vrt. Jos nimeni olisi Niina, niin sitä yritettäisiin väkisin sovitella Anniinaksi tms. Toinen nimeni on kaunis ja siitä olen pitänyt aina. Sukunimeni (tämä avioliiton mukana tullut) on tylsän tavallinen. Tyttönimestäni pidin sen erikoisuuden takia. Väliviivanimestä olisi tullut liian pitkä ja otin sitten Ukon sukunimen. Jos pitäisi vielä joskus vaihtaa sukunimeä, niin ehkä yrittäisin saada mummoni tyttösukunimen, joka on aivan suomalainen, mutta erikoinen ja niin harvinainen, ettei sen nimisiä ole kuin yksi enää.


2. Kasvoissani: Nenä ärsyttää. Äidin puolelta peritty tuulenhalkoja. Iso, aika leveä. Suuret sieraimet. Hampaat. Yläetuhampaat on vinot. Huonoina päivinä mietin korvaisiko tapaturmavakuutus, jos kaatuisin hampaat edellä rappuralliin. Parempina päivinä pidän niitä persoonallisina. Pisamat, jotka eivät suinkaan ole kivasti nenällä vaan silmien ympärillä. Aaargh!


3. Vartalossani: Paksut pohkeet ärsyttää eniten. Niin ja pitkä selkä! Lyhyet paksut jalat ja pitkä huonoryhtinen selkä:O Repikää siitä riemua!


4. Luonteessani: Tällä hetkellä voimissaan pauhaava rähinöitsijä. Ihan tavalliseen ystävällisesti esitettyyn kysymykseen esim. kaupassa... "Saisiko olla muuta?" Mieleni ehtii keksiä kymmenen kärkästä ja vittumaista vastausta: "No mitä luulet tulisiko muuta? Jos mulla nyt on tässä tämä jäätelö vain käsissäni, niin ei kuule tule muuta!!!" Onneksi kieleni ei ehdi mieleni mukaan ja tottumuksesta kieleni muotoilee vastauksen: "No, ei nyt tule muuta, mutta kyllä minä viimeistään tuossa oven ulkopuolella muistan mitä muuta minun pitikään ostaa...:)"


5. Vaatekaapissani: Hikikainalopaidat. Ne jotka eivät haise hielle, kun ne aamulla pukee, mutta viimeistään tunnin päästä itselläkin yrkkä lentää, kun kainalot haisee aivan järkyttävälle. Keinokuituisten slimfitpaitojen suunnittelijan saa ampua ladon takana. Kusenpolttamat (anteeksi ruma, mutta ah, niin kuvaava sana) virttyneet alushousut.


6. Kotonani: Ikuinen epäjärjestys. Liikaa tavaraa. Liikaa tasoja, joihin voi hetkeksi laskea jonkin käsistään. Vielä viikon päästäkin ne tavarat odottelevat pääsyä oikealle paikalleen. Niin ja se ovettomuus raivostuttaa.


7. Työssäni: Epäselvästi itseään ilmaisevat ihmiset. Isojen yritysten tyhjänpäiväinen veivaaminen ja asioiden hankalaksi tekeminen. Miten (liuta kirosanoja) monta palaveria täytyy pitää yhden simppelin asian tiimoilta? Miksi yk-sin-ker-tai-si-a asioita pitää tarkistaa/ottaa selvää/kysyä/jättää pohdintaan???? Näköjään mitä suurempi yritys, sen suuremmalla todennäköisyydellä toiminta on aivan käsittämättömän tehotonta ja hidasta.


8. Ystävissäni: Ei mikään. Olen osannut valita ystäväni hyvin:D


9. Perheessäni:

A: Haaveilija, jolla kestää kaiken tekeminen aivan liian kauan! Helposti tyhmyyksiin houkuteltavissa.


B: Täydellisyyden tavoittelija, jolle ei riitä mikään sinne päin, vaan kaiken on oltava ihan justiinsa! Ideanikkari, jonka mielikuvitus on vailla vertaa. Tyhmyyksien suunnittelija.


C: Temperamenttinen oman tien kulkija. Raivostuttavan ehdoton (kuuluu tosin ikäänkin). Ei taivuteltavissa kompromisseihin. Myös tyhmyyksien suunnittelija, mutta myös houkuteltavissa yhteistyhmäilyihin.


Ukko: Suunnittelija, jolla suunnittelun ja toteutuksen väli on toisinaan tuskastuttavan pitkä. Motto: Jos voit siirtää jonkun asian tekemisen huomiselle, siirrä se samantien ensi vuoteen.


10. Harrastuksissani: Uinnissa ei ärsytä mikään, muu kuin se, ettei sitä ole tullut harrastettua viime aikoina. Jotenkin pitkät yöunet vievät voiton näissä arpajaisissa. Käsityöt- se, etten osaa mitään ohjeilla, vaan kaikki on omasta päästä tehtyä.


11. Kumppanissa: Ai, tässä oli vielä oikein oma kohtakin missä juputtaa Ukosta? No, se saa kyllä tarpeeksi ryöpytystä minulta, joten jätetään tässä kohtaa hänet rauhaan. Paitsi, että... Voisi se joskus kiinnittää enemmän huomiota mihin pukeutuu! Se 15 vuotta vanha mainos t-paita vaan on auttamattoman karsea, vaikka "se vielä ehjä onkin"...


12. Lemmikissäni/lemmikeissäni: Oh, Remuseni! Nyt tulee turpiin niin, että turkki taipuu.
Ei vainenkaan. Ymmärrän täysin olevani syypää siihen, että koiruus rakastaa karkailua. Jos jotain negatiivista on keksittävä, niin laitetaan se ruokarosvoilu tähän. Kun se tapahtuu silloin, kun sitä vähiten odottaa. Meillä on, siis oli, paperipäällysteisiä karkkeja kupissa pöydällä- ollut jo viikon- ja tänään Remu oli sitten huomannut, että nehän voi syökäistä poiskin. Osaa näköjään myös kuoria ne.


13. Kielenkäytössäni: Vaikka voisi tekstien perusteella kuvitella minun kiroilevan paljon, en kiroile kovinkaan paljon. Kielenkäytössäni ehkä ärsyttää eniten terävyys. Väittelytilanteissa isken kovaa ja korkealta vyön alle.


14. Musiikkimaussani: Se, että osaan lukemattoman määrän humppahittejä ulkoa. Sitä paitsi niissä on niin mielikuvitukseton riimittely, että sanat arvaa vaikkei olisi kappaletta koskaan aiemmin kuullutkaan. Muuten musiikkimakuni on niin laaja, että jos jokin alkaa ärsyttää, niin voin sujuvasti vaihtaa toiseen tyyliin.


15. Kotikaupungissani: Tässä Susikairassako? No se, että tämä on ihan hemmetin kaukana kaikesta! Niinku Ikeasta ja Helsingistä esim. Täällä on hyvin arktinen ilmasto, siis täällä ei kasva kuin potut, porkkanat ja vitutus. Täällä on pitkä talvi. Ja kun en liiemmälti välitä lumesta, niin... Täällä on kaikki rakentaneet juuri sen näköisiä tönöjä kuin ovat halunneet ja minne sattuu, että silmiä hivelevää arkkitehtuuria saa hakea. Kerrostalo, kerrostalo, liikekiinteistö, navetta, tiilitalo, mineriittilevytalo, puutalo ja värit on saanut jokainen valita ihan itse. Osa on ostanut jotain maalikaupan hutipurkkeja pari satsia ja vedellyt ihan eriväreillä talon toisen puolen. No, mitäs tuosta valittamaan, eihän sitä pysty katsomaan taloa yhtä aikaa molemmilta puolilta:/



16. Ruokavaliossani: Kas. Tässäkään ei periaatteessa ärsytä muu kuin se, että tällä hetkellä se on aika yksipuolinen. Hedelmiä, marjoja, mehukeittoja, puuroja menee. Lämmin ruoka on suuri kuvotus! Luojan kiitos viimeistään 23 viikon päästä tämä on ohi!


17. Lapsissani: Hitsi! Tuonne aiempaan olisi ilmeisesti pitänyt ruotia omia vanhempia ja sisaruksia, niinkö? Mutta kun ei niissä ole mitään purnattavaa!


18. Naapureissani: Kaikki kuolleet (hautausmaa naapurissa). Ei suuremmin valittamista. Hiljaista porukkaa ja paljon tykkäävät kynttilöistä. Niin ja onhan se kauppakin, niissä ärsyttää se, kun ovat uskovaisia niin sunnuntaisin pitää mennä hakemaan kauempaa toisesta kaupasta se maitopurkki, jos sattuu loppumaan. Tekisivät mokomat töitä sunnuntaisinkin!


19. Nykyisessä elämäntilanteessani: Periaatteessa ok-ei ärsytystä, mutta toisaalta... Haluaisin olla omavarainen pienen maalla sijaitsevan omavaraisen tilan emäntä. Kasvattelisin pottuja ja porkkanoita ja kanoja ja lampaista kehräisin villaa ja huovuttelisin tossuja ja lypsäisin ammuista maidot aamukaffiin suoraan.


20. Tulevaisuudessa: Ärsyttävintä se, ettei tiedä mitä on vaikka 10 vuoden päästä. Olisi kivaa kurkata pikkuisen tulevaisuuteen ja nähdä mitä siellä edessäpäin on:) Toisaalta onneksi sitä ei näe, onpahan jotakin jännitettävääkin!



Hih, olipas hauska olla oikein luvan kanssa nyrjällään! Melkein alkoi naurattaa, kun kaikesta piti löytää myttyjä ja kökköjä! Hyvää torstaita kaikille;) Ottakoon matkaan kuka tahtoo ja jättäkää merkkiä, jos teette tämän, niin mie kaahaan heti lukemaan kuinka huonosti teidän asiat on! niin ja anteeksi kaikki rumat sanat :x



S.A.