16.7.09

Homer Simpson ja kireä äiti.

Ring...ring...

- Akka, XXX.
- Ni äiti voinks mä mennä yöksi O:lle? Siis Aa täällä!
- Puhutaan siitä, kun tulen töistä.
- No mutku niille kävis, ni voinko?
- Puhutaan siitä sitten, kun tulen töistä.
-
Sano nyt voinko?!
- Tästä on puhuttu aiemminkin. Jos et ole kuoleman kielissä, niin asia voi odottaa. Oletko kuoleman kielissä?!
- Ai nii, sulla voi olla joku asiakaski siellä... Joo heippa.
- Heihei.

Kaksi tuntia myöhemmin kotiovella, siis en edes päässyt vielä kunnolla sisälle...

- Ni voinko mennä? Äitiii?
(Tarkistussoitto O:n äidille- kyllä heille käy.)
- No voit mennä.
- Saanko 8 euroa? Käytäis syömässä huoltoasemalla. Mä kuolen nälkään!


(Vilkaisen ympärilleni... Roskaa siellä ja astioita täällä. Välittömän nälkäkuoleman uhkaama on kuitenkin syönyt viimeisinä hetkinään hmm. muroja, jogurtin, kalakeittoa, muruista päätellen leipää ja juonut kolmesta eri mukista jotain. Aika retee viimeinen ateria.)

- Kuule. Jos kuolee nälkään jääkaapin viereen, niin se on kyllä sitten Voi Voi. (Pikkuisen alkaa narskututtaa hampaita.)

En millään malta olla lisäämättä, että nälkäkuolemalta pelastumiseen tarvittavat 8 euroa voisivat irrota jopa pienellä hymyllä höystettynä, jos ei makoilisi sohvalla käsi ojossa kuin Homer Simpson. Että ihan oma-aloitteisesti voisi tiskata, viedä roskat tms. ja viedä nyt jumankekka ainakin ne omat astiansa tiskiin. Nappaan kirjaston kirjat kainaloon ja lähden palauttamaan niitä. On juuri sellainen olo, että jos jään siihen, tilanne räjähtää kynsille ja kaikilla on paha mieli.

Hetkeä myöhemmin palaan ja Ukko on antanut pojalle ne 8 euroa. Poika on häipynyt. Rauha maassa. Totean Ukolle, että viikonlopun romuautoralli taitaa jäädä Aalla haaveeksi. Miten aiemmasta pihipeukusta onkin tullut tuommoinen superkuluttaja?! Aivan sama onko summa 5 vai 50 euroa, sen tuhlaamiseen menee aikaa noin 5 minuuttia.

Vasta käytiin keskustelua uudesta puhelimesta. Aa tarvitsisi mielestään uuden ja kysyin, että miksi? No, kun vanhassa ei kestä akku kuin kolme päivää. (Mitvit? Eihän se ole mikään syy hankkia uutta puhelinta, eihän!!!?)

Miten teillä muilla järjestellään nuo raha-asiat? Onko joku kiinteä viikkoraha? Kotitöistä extraa? Vai rahaa aina, kun tarvitsee? Ja Aa siis täyttää 12.

S.A.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa tutulta =)
Meillä annetaan lapsille ala-asteella 10e/kk, yläasteella 20e/kk ja lukiossa 30e/kk. Enempää ei anneta, paitsi mm. mahdollisiin isompiin vaatehankintoihin.

Eipä nuo juuri mitään muuta tee kun vievät roskat tai hakevat postin (pyynnön jälkeen) ja pitävät huoneensa siistinä..

girlittan kirjoitti...

Meillä on samanikäinen sankari ja tuo rahankäyttö -kuten myös jankutus kaverille menosta- kuulostaa oikeinkin tutulta! Viikkoraha on periaatteessa 2 euroa mutta se on yleensä neukkaroitu jo etukäteen johonkin menoihin niin että harvoinpa se raha varsinaisesti liikkuu. Käyttörahat taitaa tulla enimmäkseen synttäri- ja joululahjoina, niitä kyllä osataan pihdata viimeiseen asti. Ja jos lähtee reissuun isovanhempien/tädin/enojen/kummien kanssa niin annan käyttörahaa mukaan, niitä sitten säästelee kyllä. Koetuloksista maksetaan niistäkin vähän, äiti kun vielä haaveilee saavansa oman poliklinikan vanhuuden varalle. Jos säästöt on huvenneet niin yritetään keksiä jotain "ylimääräistä" hommaa josta sitten saa vähän liksaa ettei nyt ihan alkaisi tuntua että äidin rahat on niitä jotka puissa kasvaa.

Saanel kirjoitti...

Meillä ei todellakaan kotona tehdä mitään mikä oikeuttaisi minkäänlaiseen rahalliseen korvaukseen. Korkeintaan nuori mies laittaa kaverinsa siivoamaan, en tiedä miten se oikein onnistuukaan siinä.

Mutta hänellä on oiva businessvaisto. Joulun aikaan he kiersivät tonttupuvuissa laulamassa ja rahaa vastaan "pelottelivat" pieniä lapsia, tien varressa on usein ollut joku lappunen jossa kehotetaan maksamaan maan mainioista tanssiesityksistä, lauluista tai jopa diapolo-tempuista. Joku aina erehtyy mainoksen uhriksi : )

Viikkorahaa meillä ei saa ollenkaan, nuori ihminen ei halua pilata mahdollisuuksiaan saada "ilmaista" rahaa silloin kun tarvitsee. Isommat ostokset neuvotellaan ja perustellaan, pienempiin saa ottaa rahaa ns. kolikkopurkista.

Synttärilahjaksi saa rahaa, sekä kokeista hyvistä numeroista sekä aina jotain ihme "porkkanaa" tarjotaan jos on aihetta käyttää hyväkseen lapsityövoimaa. Niitä rahoja saa sitten käyttää miten itse haluaa.

Kesällä otan mukaan töihin ansaitsemaan taskurahaa ja isänsä ilmeisesti antaa ihan ilman mitään kummempia selityksiä, mutta tuo "tarttis saada ruokaa" on myös kuultu.

Saanel kirjoitti...

Ai niin, piti vielä kysymäni, että miten saadaan lapset menemään jonnekin yökylään? Meillä ainakin kaikki on aina tulossa meille ja välillä olisi ihan mukavaa jos poistuisi kaikki mukulat nurksita :D

Susikairan akka kirjoitti...

Kiitos vastauksista:)Saanelilta nappasin käyttöön jo aiemmin sen todistuksen 8-9-10 numeroista rahaa. Toivottavasti se jaksaa motivoida myös syksyllä!

Saanel: Lapsen saa yökylään kaverin luokse näin: Poistat ensin kaikki väliovet talosta. Kun Juniorilla ei ole pikkusisaruksia, jodut vähän itse uhrautumaan. Eli jos lapsi kavereineen yrittää katsoa jotain elokuvaa, tunget esim. Peppi Pitkätossu-dvd:n koneeseen tai vaadit suureen ääneen tallenteista "Metsolaa". Jos lapsi kavereineen yrittää olla tietokoneella, roikut siinä selän takana ja hoet, että nyt on sinun vuorosi. Sopivassa kohdassa voit katkaista modeemista virrat tai napata hiiren ja lähteä juoksemaan karkuun.

Muutenkin semmoinen oikein läheinen kanssakäyminen on suositeltavaa. Voit yrittää tunkeutua saunaan Juniorin ja hänen kaverinsa kanssa. Vessaan yrität tietysti vääntyä mukana jne.

Uskoisin, että näillä keinoin pääset jo hyvään alkuun!;D

Irina K. kirjoitti...

Meillä ei viikkorahoja ole (kun en koskaan muistaisi sitä kuitenkaan) mutta meillä on listattu eri töitä ja paljonko niistä saa "palkkaa". Eli jos pojilla on rahantarvetta niin listasta voi katsoa, mitä pitää tehdä että saa tarvitsemansa summan kasaan. Ja 12- ja 6-vuotiaalle on ihan sama lista ja palkat. Toinen vain saa tehtyä nopeammin enemmän, jolloin saakin enemmän. Toiminut tähän asti.

Tuo todistusjuttu on tuttu meilläkin, mutta versiona, että 9, 10 ja noussut numero tuo rahaa.

Timantti kirjoitti...

Joonas, pian 15v ei VIELÄ ole kaivannut sen kummemmin omaa rahaa, on pärjännyt synttäri- ja joululahjarahoillaan. Ostaa usein isommat ostot itse, kuten kännyt ja maksoi tuo osan tietokoneestaankin. Tapaan antaa sille pullonpalautusrahat, ne riittää oikein hyvin. Joskus pyytää rahaa heselle tms. Tiedän kyllä, että se pahin rahanpyytämisvaihe odottaa ihan kulman takana, kunhan saa mopon ja kukas ne bensat maksaa...

Sipulix kirjoitti...

Kiitos päivän nauruista (taas), mutta ihan kuin oisit meiltä raportoinut. Ja raha-asiaan kommentoin ettei kai yhtä oikeaa tapaa taida olla...maalla asuttaessa voin sanoa ettei oo kiusauksia, kun ei oo kauppojakaan. Siitä tienaamisesta, että jotakin pientä korvausta välillä maksan joistain erityisistä kotihommista (kitkeminen, pihatyöt, elukat, jne) mutten ikinä keittiön siivouksesta, oman huoneen siivouksesta jne. Sitä pidän rajana, että 20e pitää olla ns. ISO raha, sitä ei jaella :D en tiedä olenko pihi, tai vanhanaikainen, mutta näin maalla se ainakin toistaiseksi on onnistunut. Ovat onnellisia kympin ja vitosen seteleihin :) eurokin kelpaa aina. :D

Sipulix kirjoitti...

ps. meilläkin maksetaan hyvistä numeroista ja toikkareista :) itse sain aikoinani aina mummolta "stipendin" kun sain toikkarin yli 9, vieläkin muistan, että oli se vaan makealle maistuva raha, ihan itse tienattu :)

Pellon pientareella kirjoitti...

Mitvit (heh mikä lyhenne, pitää ottaa käyttön)? Niin hauska juttu taas, ja nuo kaverinkarkotusohjeet olivat ihan huippua! :) Minulla kun ei ole lapsia, en osaa kommentoida, itse taisimme saada jotain viikkorahaa ja karkkipäivä oli kerran viikossa. Miten saisi miehen alkuhuuman jälkeenkin tekemään piha- ym. töitä, enää ei ollakaan niin innostuneita omakotitalon hommiin...

Minz kirjoitti...

Siis voi hitsit sentään, että täällä saa nauraa taas! =oD Olipa hyvä, että tulin vieraisille. Hih!

Meillä on ollut yläasteelta asti kuukausirahakäytäntö. Kymppi käteen ja kymppi puhelinrahaa oman huoneen siistinä pitämisestä, muutaman ruoan laittamisesta ja kauppareissuilla avittamisesta. Se on ihan hyvästi tässä riittänyt ja toiminut. Tarpeelliset muut menot sitten aina katsotaan tapaus kerrallaan (luokkaretket, vaatehankinnat jne.). Nyt olen sanonut, että jos enemmän rahaa tarvitsevat, niin sitten mennään töihin (kun siis ovat molemmat jo peruskoulun käyneitä).