Tässä tämän aamuinen kuva. Siitäpä näette millaista jälkeä saan aikaiseksi.
Kastelin, kuten kukkakaupantäti käski, suoraan aluslautaselle noin kerran viikossa. Suoraan kukkapurkkiin kaadettu vesi saattaa polttaa kasvin varsia siitä mullan pinnalta, joten siksi on parempi kastella alhaalta päin (kuulemma). Minulla kukan aluslautaseksi valikoitui arabian lautanen. Ongelman ydin on siinä, että lautasessa on oma renkulansa sille kahvikupille. Eli kaikki vesi mitä olen kaatanut kukalle, on jäänyt makaamaan siihen renkaaseen (ja haihtunut siitä ilmaan) eikä kukka ole saanut tippaakaan vettä. Säännöllisesti olen kokeillut sormella ja todennut, että vettä on. Minusta tuntuu, että korkeammat voimat ovat vastaan tätä minun orastavaa innostustani vihreisiin asioihin.
Ja kuten Liskonainen aikaisemmin totesi, lastenkasvatus taitaa olla enemmän minun alaani kuin kukkienkasvatus. Pakko kai se on uskoa itsellänikin.
Tänään oli viimein se ensimmäinen nla. Ja sain kuulkaa heti huomiselle ultra-ajan;) Että huomenna sitten lisää ja tarkempaa tietoa. Nyt tänään ei tehty muuta kuin höpötettiin niitä näitä kirveen päitä ja hemoglobiini oli alhaisin mitä ikinä (120). Koskaan aiemmin en ole ollut näin laihaverinen. Olisiko ylenpalttinen väsymys ollut oire tästä? Taidan siirtyä ryystämään verta suoraan tölkistä ja syömään raakaa maksaa- eikö ne olleet niitä entisvanhaisia verenparannus lääkkeitä?;D
Joo ja sainhan minä purkin ja jotain koeputkia, joihin pitää itsellä taiteilla omat pissanäytteet. Kuse purkkiin ja pullota se.
Terveisin Kotikemisti S.A.
13 kommenttia:
Älä välitä. Minä tapan kaktuksetkin. Hukutan ne. Niin tai homehdutan. :)
Onnea ihan hirmuisesti täältä maapallon toiselta puolelta!
On se vaan niin hieno juttu, ja ajattele kuinka monen kanssa saat jakaa raskaustuntemuksia!
Kyllä me kuuntelemme. :)
Ihanaa tiistaita sinulle.
Terveisin Jaana.
Surkea kohtalo tuppaa olemaan minunkin kukkasillani, mutta yrittää pittää aika ajoin.
Mutta yksi, jonka nimeä en nyt muista, on ihan sikamagee ja huippuvihree ja hieno ja komea. Mikä hiivatan palmu se nyt mahtoikaan olla. Hanki semmonen :D Mie luultavasti hävitän kaikki muut pois ja hankin nuita pari kymmentä lisää. Vissiin kuva helpottais tunnistusta... ;)
Minäkin just onnistuin tappamaan esikoisen mansikkakaktuksen. Ihan yhdellä kastelukerralla :-). Tais unohtua vedet seisomaan ruukkuun liian kauaksi aikaa...
Onpa jännää, huomenna jo ultra! Ei tarvi sitten kauaa enää jännittää la:n ajankohtaa. Heti sitte rapsaa tulemaan :-) ! Tsemppiä!
Voi miten kaunis kasvi tuo helmivillakko! (Siis ainakin ylemmässä kuvassa *wirn*) Haluuuuun! Luulen, että keväämmällä tulee investoitua kasveihin... niitä pitää aina saada lisää :D.
Hemoglobiini 120 eikä koskaan ole ollut alhaisempi :o? Niin ollaan erilaisia... Mulla on korkein koskaan mitattu arvo 125. Yleensä se on alhaisempi (pitäisi mittauttaa jotta tietäisi nykyisen tason). Kerran oli 110. Kyselivät notta eikö pyörrytä tai väsytä. Eipä juuri. Tosin sitä ne aina kysyy sillonkin kun mittaavat verenpainettani. Mulla kun on yleensä yläpainekin alle sadan.
juu, taitaa tosiaan olla parempi kasvattaa sisukairassa (hahhahhaa! taas se tuli!) siis susikairassa vaan massua ja aakkosia, satotoiveet ovat suotuisammat.
mitenkähän tässä malttaa huomiseen? mä tahdon mukaan!
ainakin näytät kuvan meille jookosta? joohan?
Voi Akka Rakas! Mie oon ihan huonolukunen ja hidasälynen ja muutenkin ollut ihan paitsiossa. Nythä mie vasta hokasin. Aiemmin luulin, että sulla on joku vaiva, josta et vielä halua sanoa. Voi mua pässinpäätä. Kyllähän mie oon joskus kuulostellu silleen... Voi Onni ja Ihanuus! JÄNNITTÄVÄÄ!
Onnea! Ja unoha kuule ne kukat!
Ruska puhuu varmaan palmuvehkasta. Se on idioottivarma kukka, sen vuoksi mullakin on se, eikä sitten (enää) paljon muita. Alhainen hemoglobiini väsyttää kyllä mutta tuo taitaa vielä olla aika normaalin rajalla. Alahan popsia niitä maksaviipaleita kuitenkin ja hörppää verta pullosta päälle.Pulloon kuseminen onnistuu varmaan nuorelta naiselta, mulla se sohottais pitkin ja poikin, ei tulisi enää niin virtaviivainen suihku. Noh, nyt mie lähden täältä, mahottomia puhun..
Aijai, kovia on kokenut kukat teillä :D Mie aattelin, että sitten kun omia kukka ostan, niin ostan semmosia jotka pärjäis aavikolla.
Mulla oli tässä jokunen aika sitte tuo hemoglobiini vaan 117. Rautatabletteja sain siitä hyvästä.
Olen jo aikaa sitten luopunut kaikista kukista. Sesonkikukkia ostan koska niidenhän ei ole tarkoituskaan kestää kuin sen pienen ajan : )
Näkyy Juniorikin perineen viherpeukalon minulta, hänen lihansyöjäkasvi kuoli joko nälkään tai janoon, ei ota selvää. Tai sitten sille tuli anoreksia...
Voipi olla että olen jo aiemminkin kertonut, että veljeni luuli tappaneensa saniaisen...muovisen...kasteli sitä ahkerasti ja soitti äitimuorille hädissään että mikäs nyt eteen kun toi katosta roikkuva saniainen tiputtaa vartensa ja lehtensä...Äiteellä oli naurussa pitelemistä kun tiesi että kyseessä on muovikukka...
Kuule, Hannele sen ymmärsi ja tiesi: Se tapailemani kukka on PALMUVEHKA! Suosittelen lämpimästi, jos sulla ei vielä ole. Se todella jaksaa komeilla surkeasta hoidosta huolimatta.
Voi, sinä olet yhtä hyvä kukkienkasvattaja kuin minäkin:))
Törmäsin Tampereen Kädentaidot messuilla huovutettuun kukkakauppaan. Oli just tollasia saman näkösiä "pampulakasveja" myynnissä. Eivät takuulla kuole. Toinen vinkki ei-niin-viherpeukaloille on Anopinkieli. Ei kuole vaikka kastelet liikaa, eikä silloinkaan jos unohdat vaikka vuodeksi kastelematta..
Lähetä kommentti