Sekalaista höpönlöpöä.

Menin taannoin tilaamaan Remun pantaan semmoisen läpyskän, johon tuli minun puhelinnro. Se kun säännöllisen epäsäännöllisesti karkailee, niin onpahan jotain tietoa meistä tolloista omistajistakin. Suutari sanoi, että numeron lisäksi siihen mahtuu myös nimi. Ja ah! Tässä taas niitä välkyimpiä hetkiäni---> Olin hetken hiljaa ja kysyin, että: "Kumman nimi siihen laitetaan, minun vai koiran?" Siis ihan totta, ajattelin, että jos koiran joku löytää, niin on mukavampaa soittaa, kun tietää kuka siellä puhelimen toisessa päässä vastaa. Suutarin ilme oli jokseenkin näkemisen arvoinen. Hetken tuijotettuaan sanoi vain, että: "Yleensä kyllä koiran... mutta voithan sinä siihen oman nimesikin laittaa..." Ja pätkä hiiidasta tuijotusta päälle. (edit. tajusin myöhemmin miten tyhmältä minusta kuulostaisi, jos joku soittaisi minulle ja ilmoittaisi susikairan akan olevan esim. löytöeläintarhassa, mikä ei tällä äo:lla taitaisi olla hullumpi paikka minulle)

Tämä kertomus vain siitä hyvästä, että kun hain äsken B:n kotoa viedäkseni hammaslääkäriin, niin Remu karkasi ja eipä ollut aikaa jäädä ajelemaan ympäri kyliä koirajahtiin. Kevättä rinnassa jos toisessakin.

A:lla ja B:llä tänään leffailta, sikäli mikäli koiraa ei viedä löytöeläintarhaan (35 €) ja jos viedään, niin leffarahat käytetään lyhentämättöminä koiran kotiin lunastamiseen. Jospa se "älä avaa vielä sitä ovea"-komento joskus sitten menisi perille!?

Eilinen meni jutellessa syviä asioita ystävän kanssa ja tulihan siinä itkettyäkin. Saunassa itkeminen on sekä helppoa, että mukavaa. Voi sanoa, että muka meni hikeä silmiin, vaikka oikeasti itkettää aivan mahdottomasti. No elämällä on tapana kantaa, joten elellään hetki kerrallaan. Älkääkä huolehtiko minusta ainakaan. Kaikki on hyvin. Ystävän murheet ne vaan sydäntä painaa.

Mutta sitten tähän mahdottomaan tunnustuksien tulvaan! Mietin jo tuossa, että pitääkö mulla alkaa perimään blogin sisäänpääsy- ja narikkamaksua, mutta hylkäsin kuitenkin sen idean;D Vitsi, vitsi!


Kiitos Käsitöitä ja muuta mukavaa-blogin Kirsille! Kiitos Kastanjetti-Nanalle! Kiitos Hannille! Kiitos Timantille! Kiitos Stanstalle!

Kiitos Tirlittalle Tiilivalkoiseen! Nyt mainostan- käykääpä lukemassa "kutsu ilimastonlämmitystalakoosiin"-kirjoitus! Osui ja Upposi:D


Hahaa! Nytpä teenkin niin, että annan virtuaalisen kukistajamehiläispaidan kaikille teille, joiden päivää saimme piristettyä=D Tästä suuri erityiskiitos sekä Ruskalle, että Liskonaiselle- jolta minun täytyy sähköpostitse tiedustella osoite, jossa hän on käynyt tämän luomassa;D

Siispä ottakaas mukaanne kukistajamehiläinen ja olkaa varovaisia näinä hurjina aikoina!
Pirjo, Maami, Nana, Villikissa, Ruska, Alohomora, Liskonainen, Inkivääri, Hannele, Anne, Riepu, Marjut, Stansta, Sipulix sekä Kirsi ja Tirlitta=)

Nyt paneudun tiukasti sähköpostirähinöintiin ja odottelen kuulumisia koirasta. Pitäkää peukkuja poikien puolesta, nyt alkaa todella olla leffarahat suuren kysymysmerkin alla!

Jossain oli vielä semmoinen, että mitä tänään on oppinut-juttu. Olen oppinut, että ei kannata istua irtokarkkipussin päällä auton penkillä, jossa on penkinlämmitin. Minulla on nyt yksi 350 grammaa painava irtokarkki. Maku on sulanut/uudelleen jähmettynyt suklaa-hedelmä-salmiakki-lakritsa-vaahtokarkki.

S.A.