Plop.

Voiko aivosolut vaan hävitä päästä? Ihan jälkiä jättämättä? Esimerkiksi valua korvasta ulos vaan, että plop.plop.plop. Kaikki, siis aivan kaikki asiat ovat vaatineet sietokyvyn rajoilla kulkevaa ymmärrystä tänään. Niin kuin nyt esimerkiksi mustekynän käyttö ja muu sellainen hankalampi homma. Piti tehdä yksi simppeli exceltaulukko ja ihan kokonaista tunnin nyhräsin sen kanssa ja kun katsoin lopputulosta en tajunnut yhtään, että miten helvetissä olin saanut siitä niin sekavan. Asian ydinhän siitä ei selvinnyt ollenkaan tai ehkä joku ydinfyysikko olisi saattanut päästä jyvälle, mutta kun käyttötarkoitus oli ihan arkipäiväinen, niin onhan se fiksua, että siitä ei saa itsekään mitään tolkkua.

Onkohan käyttöohjeiden laatijoilla tämmöisiä hävinneiden aivosolujen päiviä?

Varmaan pitää kaivaa keittokirja esille ja tarkistaa miten keitetään perunat. Just nyt ei tunnu siltä, että osaisin sitäkään. Loput ruokapöydäntuolit tuli sitten tänään ja -hahhaahaa- pitäisi koota ne. Toki saan niistäkin jalat ruuvattua jotenkin väärinpäin. (Tästä muuten tuli noin vain mieleen, kun yritin kurkkia Been kurkkuun-kun oli se angiinaepäily-niin en löytänyt taskulamppua mistään ja meidän porakoneessa on lamppu vakiovarusteena, niin oli Ukon mielestä kuulemma vähän hurjan näköistä tohtorointia... Porakone vaan suuhun ja sano nyt sitten kunnolla AAAA!)

Että silirimpsistä vaan. Jos seuraava kirjoitus alkaa jollain sössötyksellä, niin arvaattekin varmaan, että loputkin on plop.plop.plop. hävinneet.

S.A.