Pikkustrippejä 2.

***

- Äitiiii! Tää on mun elämän huonoin päivä!
- No?
- Ku mä hyppäsin siitä laiturilta, ni mä tajusin sen lennon aikana, että puhelin on taskussa. Ja sitte mä ajoin tuolta soramontun kautta, ni nyt on molemmat pyöränrenkaat puhki. Kypärä hajos ku Jeren naapuri heitti mua pallolla päähän, mutta sen mä sain korjattua.
- ... No onpa ollut päivä... (Jätin kaikki kimakat äänet varastoon. Olen vieläkin niin lamaantunut aamuisesta, että tämän Been huonon päivän pystyin kohtaamaan varsin "coolisti".)

***

- Oli aika paljon ylä- ja alamäkiä siinä 30 kilometrin matkalla. Kun päästiin perille, niin mentiin uimaan ja sitten nukkumaan ja nukuttiin 9,5 tuntia.
- *Hymyilyä ja vähän sydäntä sykerryttävää ihastelua aikamoisesta suorituksesta*

***
- Hyi ku mulla on huono olo. Oonkohan mä tulossa kipeeksi?
- Sun pitää varmaan harventaa noita baarireissuja sitten kahdesta vuosittaisesta yhteen. *pilke silmäkulmassa ja ihan pikkuruisesti vahingoniloa*
- Siinä hanakaljassa on varmaan niitä hiilihappoja tai jotain mistä mulle tulee niin huono olo.
- Niin varmaan on. Tai sitten sulla on semmoinen, jota jotku sanoo krapulaksi.
- Ymph.

***
- Bee! Saat sen Iskän uuden puhelimen. (iskä)
- En voi ottaa sitä. Se on liian hieno ja kallis. Saanko ottaa tuolta hyllystä sen tosi vanhan, joka toimii kuitenkin? En mää tartte sitä bluetoothia tai muutakaan, jos se vaan toimii jotenki. Mulla saattaa sattua näitä vahinkoja vielä.

(Tässä kohtaa tuntui äidistä kuitenkin aika hyvältä. Osaa se ajatella, osaa se!)

S.A.