Märy-Iita ilmoittautuu. Nämä h**vetilliset liitoskivut ovat saaneet minut itkemään tänään useampaan kertaan. Autosta nouseminen on pahinta. Käveleminen toiseksi pahinta. Istuminen kolmanneksi. Niille, joilla ei ole tietoa kivun laadusta, voisin kuvailla niitä vaikka näin (samoilla sanoilla kerroin myös Ukolle): "Ajattelet nuo häpyluut, että ne on ladon ovet ja joka liikahduksella ne ovet hierautuu toisiaan vasten, joka askeleella räps-räps-räps. Kun joudut ottamaan sivuaskeleen tai esim. laittamaan sukat jalkaan, tuntuu siltä kuin joku vääntäisi taltalla niitä ladon ovia erilleen toisistaan." Vaan eihän tässä ole enää kuin noin 65 päivää, että tämä kipu hellittää. "Palkintokin" siitä on lupeissa eli kuitenkin olen aika onnellisessa asemassa vaikkakin hyvin äkäinen.
Oikeasti olen ajatellut niin suurella sydämellä niitä, joilla kipu on jokapäiväinen seuralainen. Joskus ehkä pienemmässä mittakaavassa, mutta läsnä silti. Syytä ei mahdollisesti tiedetä, eikä kipua siis voida hoitaa (muuten kuin kipulääkkeillä ja niidenkin teho saattaa olla mitä on). Nostan hattua kyllä kaikille, jotka painivat jatkuvien kipujen kanssa. Kumartaisinkin, jos olisin varma, ettei se satu yhtään.
Tästä tuli tämmöinen synkeä turhautuneen ämmän kitinä. Sekin ärsyttää, että luon nyt ympärilleni negatiivista ilmapiiriä, Dee-rassukin on varmaan ihan stressaantunut. Yritän loihtia positiivista auraa ympärilleni ja haaveilen omasta rollaattorista ja kynnyksettömästä talosta ja muista semmoisista mukavista jutuista.
S.A.
Ps. Ei muuten oikein puhdistuneet ne vaatteet siitä tulostinvärikylvystä. Kökkö.
11 kommenttia:
Voi akkasta! =(
Sympatiat on täysin sun luona, muistan liian hyvin tuon kivun ja siit on aikaa 8 vuotta kun mulla ne oli.
Kuvailin hiukka samoin sanoin ukolleni tuota...vähän ehkä ronskimmin ja tällä hetkelläkin kun sanon häpyliitos niin vaistomaisesti ukon naama vääntyy, suusta purkautuu ähkäisy ja kädet lentävät munskukkeleiden suojaks :P
Jos mie kärsin silloin noista kivuista niin ukkokulta joutuu aika ajoin ihan huvin vuoks kärsimään mielikuvasta, koska hänen toimintansa siinä on perin hauska...sit saan hirnua oikein olantakaa...taas =D
Mutta voimia Akkakulta sinne!!!
niinhän se on, kroppa tekee tietä tulijalle jo hyvissä ajoin.
...ja nyt rupesi naurattamaan: ajattelepa jos pyytäisit ukkoa puhaltelemaan kipua vähemmäksi....
ei, vaan. nuo ovat niitä naisen muistoja jotka eivät taida laantua ikuna. kuopuksenikin täyttää jo 29 v ja silti saan ne tuntemukset mieleeni ja kehooni pienellä vaivalla.
mene kuumaan suihkuun.
toivotaan, että liitoskivut helpottavat jo ennen h-hetkeä. Niinkin voi näemmä käydä. Kakkosta odottaessa helpotti pariksi viimeiseksi kuukaudeksi, esikoiselta olinkin kipeä vielä kolme kuukautta synnytyksen jälkeen. Vuan eipä ne mukavia ole, joten sympatiseeraan kovasti.
No voih. Pitää sitä vähän saada valittaa, se auttaa...Jaksamista!
Aijjai, rupes juilimaan itellä vaikka ei oo syytäkään. Koita kestää.
t. Sipu
ps. meidän yrityksessä tilattiin entistä 2kpl hukkavärisäiliöitä juuri em. ongelmien takia... :D toinen ihan vaan varmuuden vuoksi, kun joudun jonkun aikaa siellä yksikseni säätämään, tehdään ns. ennakoivia toimenpiteitä :DDD
Hei!
Ensiksi, kaunis kiitos mahtavasta blogist, löysin sen hiljattain ja luin kaikki tekstit parissa päivässä läpi, nauroin välillä vedet silmissä jutuillesi! niin ja kommenttina siihen kun tulostinväri ei irronnut vaatteista, oletko kokeillut Wanish Oxy actionia? meillä jopa jäteöljytahrat lähtee sillä tökötillä!! Mukavaa päivänjatkoa ja jatka samaan malliin ! <3 Annika
Haluatko kuulla mun kikkani, kun liitoskivut kävivät sietämättömiksi kaksosia odottaessa. Kävelin takaperin. Ihan oikeasti, kivut ei tuntuneet kävellessä niin pahalta :D Tämä tarina on tosi!
Kiitos näistä kommenteista=) Näiden voimalla jaksan taas kihnuttaa itseäni kummasti eteenpäin, tai taaksepäin;D
Pitää ilmeisesti kokeilla tuota Wanishia- luota pinkkiin, olikos se niin se mainos? :)
Ei niihin saa ottaa mitään troppia? Kipuihin siis? En tarkoita nyt mitään buranaa vahvempaa.
Mun täytyy sanoa, että mä en muista moisia kipuja ollenkaan kolmesta raskaudesta huolimatta.... mutta mulla onki perkkeleen levvee pers!!
Voi hyvin!
Eeva! Ei sillä pepun leveydellä taida olla tän vaivan kanssa tekemistä:) Mulla ei ollut Aalta, eikä Beeltä, mutta Ceeltä oli ja nyt Deeltä on paljon! Käsittääkseni hormonaalinen juttu, mutta mulla esim. on muutenkin turhan "väljät" nivelet, saan esim. lonkan irrotettua niin halutessani (ilman raskauttakin). Että jotenkin varmaan olen otollinen maaperä tälle vaivalle, kenties. Panadolia saisi ottaa, mutta taidan sitkutella ens viikon ultraan ja jutella siellä mikä tähän olisi parasta (synnytyksen lisäksi).
Ja tosiaan tänään on ollut kivuttomampi päivä:)
Tuttu kipu, muistan sen vielä hyvin elävästi vaikka siitä on jo ikuisuus (29v.) aikaa. Poikia oottaessa ei ollut tuota vaivaa mutta tytöltäpä oli.....
Onnellista odotusta! Maaliviiva häämöttää jo :)
Lähetä kommentti