Katsotaan terassin kaiteen yli, että onpa komeita vattuja tuossa puskassa. Otetaan Ukon reinot jalkoihin ja housuina pidetään ne samat caprit, jotka jo ovat valmiina jalassa. T-paita käy hyvin yläosaksi. Napataan ihan tavallinen laakea lautanen keräilyastiaksi- ei niitä vattuja kuitenkaan niin paljoa ole.
Yritetään livahtaa kenenkään huomaamatta pihalle, mutta Cee ja Remu ovat valppaina. No, otetaan poika ja koira mukaan. Cee, joka kolmen vuoden hiljaisuuden jälkeen puhua pulputtaa nykyään tauotta (jopa niin tauotta, että puhe alkaa 15 minuuttia ennen heräämistä ja loppuu 15 minuuttia nukahtamisen jälkeen), selvität juurta jaksain pojalle mitä teet ja miksi ja uudestaan ja uudestaan. Keskittyminen poimintaan on mitä on, koska mietit kokoajan vastauksia kiperiin kysymyksiin. Vattupuskat sijaitsevat vanhan paskakaivon kupeessa, rinteessä, joka on kaltevuudeltaan noin 90 astetta. Juttelet, pidät koiraa narussa, poimit ja heittelet vattuja lautaselle, joka on kätevästi siinä maassa. Osa osuu maaliin, suurin osa ei. Olet itsekin sitä mieltä, että aika turhaa touhua- ajattelet lähteä pois sieltä puskasta, ehtiihän tuota huomennakin ja... ... ... menetät tasapainosi. Vyöryt koirinesi, vatsoinesi, kaikkinesi rinnettä alas. Rinteen alhaalla tutkailet pintapuolisesti mahdolliset aiheutuneet vahingot. Ei mitään mainittavaa, kaikki jäsenet tuntuvat ehjiltä ja mahakin on siinä missä pitää. Koirakin vielä narun päässä. Kunnes alkaa ihan hemmetinmoinen kirvely ja kutina. Jokainen ihokaistale, jossa ei ole vaatetta peitteenä kihelmöi.
Jeps. Pääsihän se äitikin siihen kerhoon. Ja Cee nauraa katketakseen rinteen ylhäällä. "Mikki äiti tekee noin? Teenkö minäkin?"
Minusta nähden ne vatut saa olla ihan rauhassa siellä puskassaan. Pieniäkin olivat. Hautausmaalla kasvaa paljon isompia ja ihan tasamaalla, eikä missään nokkosten seassa, typerässä rinteessä. Oman pihan marjat on ihan yliarvostettu juttu.
S.A.
Ps. Aloeveraa sisältävä rasva auttoi parhaiten kirvelyyn. Oli tuota pinta-alaa kiitettävästi mihin testailla eri ihovoiteita. Toiseksi parasta oli after sun-geeli.
8 kommenttia:
Oih eih.. ;D Ei saisi nauraa toisen vahingolle, mutta sehän se on paras ilo, eikös? :-) Voin vain nähdä sieluni silmin miten kaikki tapahtui, Akka kierii alas rinnettä mahoineen kaikkineen ja.. :D
No voi hurja sun kanssas. Mulla oli kyllä nyt huolestus suurempi kuin nauratus. Mutta varmaan saat jonkun kunniaduudsonin arvon, kun tuossa tilassa alat kerhoilemaan.
Auts Outs. Ei kuulosta hyvältä.
Onneksi selvisit pelkällä säikähyksellä (+kunniaduudsoni tittelillä)
;D Kunniaduudsoni! Säikähdin kyllä ensin aika tavalla itsekin ja Remukin, mutta onneksi tosiaan selvittiin säikähdyksellä ja näin jäljestä päin kyllä naurattaa aika lailla. Olen könynnyt kaikkien vauvamahojeni kanssa, joten kai tämä sitten oli odotettavissa?!
Autsis :/.
Nokkosissa se kirvelevä aine on muurahaishappoa, jota voi neutraloida jollain emäksellä, esim. soodalla. (Myös kalkilla ja ammoniakilla, mutta luulisin että soodaa saa käsiinsä helpoiten.) En ole testannut, mutta sinähän voisit seuraavalla kerralla kokeilla kun siellä joku tekee duudsonit ;).
Kauhistus! Marjojen poiminta ON vaarallista. Nokkosia kasvaa muuten tasamaallakin ja aina voi kompastua. Olet taatusti ainoa raskaana oleva duudson-kerholainen.
Hmm.. mummo neuvoi aikanaan, että oma sylki on paras.. tietenkin se olisi näyttänyt aika hul-vattumaiselle jos olisit alkanut vielä nuolemaan itseäsi : D*mielikuvalle hirnutaan täällä*
Voih. Echinaforce eli auringonhattu-uute toimii aika hyvin nokkospolttoon, hyönteistenpuremiin ja pikkuhaavoihin.
Lähetä kommentti