18.9.09

Perjantaita.

Olinpas vaihteeksi kakkostöissä tänään ja jaloillaan olo 9-17 tuntuu... no jaloissa ja selässä. Kun nyt en jaksa ruikuttaa mitään, niin kirjoittelen sitten ihan muuta (ja säästän teidätkin ruikutukselta;D).

Eilinen kääntyi varsin hurmaavaksi päiväksi iltaa kohti, kun olin saanut postissa piitkän kirjeen ja levyllisen kuvia:) Miten niin usein, kun on kökkö päivä, niin sitten tapahtuukin jotain tosi kivaa, niin, että päivästä tulee sittenkin loistava!? Kiitos TMY! Se kirje tuli niin oikeana päivänä! :)

Kakkostöissä näin paljon tuttuja ja kun en nyt kauheasti ole kesäaikaan missään liikkunut mahoineni, niin moni jäi sitten ihmettelemään mahaa ja sitä, että laskettuaika on jo 28.10. Hauskaa, että edes joidenkin mielestä raskaus on edennyt vauhdilla. Ensi viikollahan mulla alkaisi äitiysloma periaatteessa, mutta katsotaan nyt.

Sitten se mistä tulee omituisen huono omatunto. Miten kohdata ja mitä sanoa tahattomasti lapsettomalle tuttavalle? Aina sitä yrittää kiskoa napaa selkärankaa kohti ja olla ns. huomaamaton (mikä oikeasti on jo mahdottomuus). Tästä on ollut useasti puhetta "helposti" raskautuneiden ystävien kanssa. Yksi lapseton tuttava sanoi tänään suoraan, että: "Ai hemmetti, että olen sulle kateellinen, ihan oikeasti!" Se, tuntui tavallaan hyvältä, siis, ei se kateus vaan se, että sen sanoo suoraan. Jotenkin tilanne sitten laukesi ja juttelu jatkui ihan muistakin asioista. Turhalta tuntuisi ottaa kädestä kiinni ja sanoa jotain tyhmää fraasia: Kyllä teilläkin kohta nappaa/Tiedän miltä sinusta tuntuu (no tuota en ole koskaan sanonut, koska sitä en oikeasti voi tietää). Mitähän nyt yritän tässä selvittää? Ehkä sitä, että oma iloinen asia on hetkittäin raastavan surullinen (häpeällinen) ja miten paha mieli tulee, kun kuitenkin tämän soisi kaikille sitä haluaville. Olen ihan vakavissani miettinyt munasolujen luovuttamista (3 vuotta aikaa vielä).

Tämä jäi nyt ihan pintaraapaisuksi- koska menen saunaan ja pötkölleen, että jaksan vielä huomisenkin kakkostöissä- mutta kasailen ajatusrippeitä lisää.

Hyvää perjantai-illan jatkoa kaikille!

S.A.

4 kommenttia:

Pilli kirjoitti...

Blogiasi on mukava lukea, sillä kuvaat elämääsi ja läheisiäsi lämmöllä ja huumorilla. Etkös meinaa ollenkaan jäädä äitiyslomalle? :)

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin rakastan :D.

TMY

liskonainen kirjoitti...

rakas hattarapää, miten upeaa on ollut tutustua sinuun!

olen ennenkin sanonut sinulle,että jos pitäisi ihmisenä aloittaa alusta, tahtoisin syntyä susikairaan.

pidä erityistä huolta kummipojastani että huhtikuussa pääsemme ensimmäisille lentotunneille.

nämä sanavahvistukset on joskus tosi hassuja:
nobylva

TaiNa kirjoitti...

Siis täh, sähän pamahdat jo kohta! Herrajestas, aika on tosiaan mennyt nopeasti! :D