Aija lähetti Italiasta tämän paketin. Tarina kuution takaa oli hauska:) Aijan sivuilla näkyy myös kaikki kuution sivut. Tarkkasilmäiset saattavat huomata, että suklaan muovikääre on avattu:P, mutta mitään en tunnusta!
Nam! Nuo ristipistot on ihan käsittämättömän pikkuruisia ja jälki niin tasaista- en voi kuin hämmästellä!
Nam! Nuo ristipistot on ihan käsittämättömän pikkuruisia ja jälki niin tasaista- en voi kuin hämmästellä!
Voi Hanni, Hanni! Kuvasta puuttuu muuten kolme tuttipullokarkkia. Ehdin avata paketin ja pyörremyrsky nimeltä ABC pyyhkäisi ohitse... Muuten säästyin tuhoilta, mutta namit katosivat:O! Nämä suklaat ja lakut ovat vau-val-le!Tilkuista tehty peitto- voih. En saa sitä tarinaa edelleenkään selvitettyä, ilman että alkaa itkettää. Vanha flanelli, käytössä melkein pumpuliksi pehmentynyt- lämmittänyt aikoinaan jotakuta toista- lämmittää nyt meidän Hakkaraista ja se ajatus, että peitto on tehty meitä ajatellen, lämmittää jos mahdollista vielä enemmän! Olen silitellyt peittoa hartaassa tunnelmassa, historiaan ajatuksissani vaipuen. Eilen meillä kävi ystäväni kylässä ja luin hänelle kirjeestä peiton tarinaa. Ystäväni liikuttui siinä missä minäkin ja sitten yhtäkkiä tajusin, että tämä ystäväni on kotoisin aivan Hannin naapurista. Minusta tuntuu, että siinä kaupungissa on kultaisten ihmisten keskittymä:)
Remunkin mielestä peitto on aivan hurmaaaava. Veikkaisin, että siinä saattaa olla terkkuja Viiviltä, niin innoissaan Remu yrittää päästä peiton lähelle. Olipa koomisen näköistä, kun vauva köllötti peiton päällä ja Remu yritti työntää kuonoa milloin mistäkin suunnasta peiton päälle. Nuusk-nuusk.
Ukko on muuten ollut ihmeissään näistä kaikista lahjoista. Hän ei vaan voi käsittää, että joku ihan tuntematon haluaa muistaa meitä lahjoilla. Eipä silti, kyllä se allekirjoittaneenkin hiljaiseksi vetää.
Kiitos <3
S.A. ja Dee Hakkarainen
Ps. Hanni! Hyvää syntymäpäivää!:)
6 kommenttia:
Mielenkiintoinen pieni valkoinen jauhepussi? Mitähän salaista se pitää sisällään?
Ihanan peiton on Hanni tehnyt, jälleen kerran. Se on varmasti unelman pehmeä.
Tiedätkö, kekkasin juuri, että yhtäkään ristipistotyötä ei saa valmiiksi, ellei sille ole olemassa vastaanottaja. Siksi kuution palatkin olivat laatikossa niin pitkään, odottivat D:tä. :-)
Olen itsekin kerran saanut yllätyspaketin "tuntemattomilta" nettituttavilta, kun poika oli pieni. Se lämmitti sydäntä aivan valtavasti, jotkut ovat käyttäneet aikaansa ja vaivaansa juuri meitä varten. Tiedän siis tunteen ja siksi onkin mukava laittaa hyvä kiertämään ja jatkaa iloisen mielen jakamista. :-)
Siinäs näet, miten ihania työ siellä ootte, eihän teitä voi olla ajattelematta ja muistamatta :) Syyttäkää itteenne, että teitä lahjotaan, ja ihan ulkomaita myöten. Ihanaa että peitto kelpasi, ihan kenelle tahansa en olisi voinut lähettää 50-60 vuotta vanhoista kankaista tehtyä peittoa lapselle :)Remun hajuaisti on loistava! Laitan kuvan todisteeksi, kunhan saan haettua kameraan uudet patterit. (roskanestosana persu :))
Ihania lahjoja. Tulee itselläkin ihan tippa silmään kun näin nuo. Kyllä tämä blogeilu on sitten niin ihanaa. Täältä löytyy niin ihania ihmisiä.
Voi mitä ihanuuksia olette saaneet ja kyllä ansainneetkin:)
Miten ihania lahjoja teille posti onkaan tuonut!
Taitaa Hakkaraisella vaan olla enemmänkin niitä haltijakummeja, Liskonaisen lisäksi... Onnekas pieni mies.
Sie olet niin ihana,että en yhtään ihmettele, että posti kantaa lahjoja.
(Sie= S.A. tai D)
Lähetä kommentti