Te olette niin suloisia kommentteinenne noihin tuherruksiin. Olen tykännyt piirtämisestä ja maalaamisesta aina, mutta en ole koskaan käynyt mitään koulua/kurssia tms. asian tiimoilta (lukuunottamatta peruskoulua). Kunhan itsekseni tuherrullut. Viime aikoina lähinnä sanomalehden nurkkaan huitaistuja kuplavolkkareita tai traktoreita.
Joskus leikittelen ajatuksella, että kävisin jonkun kurssin. Haluaisin, että joku sanoisi: Pystyt kyllä parempaankin! Jokaista omaa "teosta" katsoessa on tunne, että en yrittänyt tarpeeksi, olisin voinut tehdä hienommin, tarkemmin. Mutta.
Kun tuntuu, että teoksissa pitäisi olla joku ajatus, idea, oivallus. Niiden pitäisi herättää katsojassa jotain. Eikä minusta tunnu siltä. Ne on vaan jotain... keskivertosuttuja.
Kun netissä harhailee, niin löytää aivan uskomattoman hienoja taideteoksia. Sellaisia, joiden edessä haukkoo henkeään, että oih! Miten taitavaa! Ja taas kutistuu pienemmäksi; en osaa edes puolta tuosta.
Julkisesti en ole koskaan esitellyt mitään, enkä itseasiassa ole edes säästänyt mitään vanhoja piirrustuksia/maalauksia. Yhden teatterijulisteen maalasin joskus teini-käisenä ja siinä kaikki "julkiset" esiintymiset. Enkä kuollaksenikaan varmaan koskaan uskaltaisi kenellekään näitä tosissaan esitellä. Omaksi ja lasten ja nyt teidän iloksi näitä sitten värkkäilen ja voihan olla, että joskus olen sitten kerännyt tarpeeksi itseluottamusta siihen, että menisin vaikka kansalaisopiston maalauskurssille... Ei voi tietää.
Mutta siihen asti... Olette etuoikeutettuja kurkkimaan Akan salaiseen maailmaan;D
Ja tosiaankin! Jos on ideoita tai kritiikkiä, niin ihan todella mielelläni otan vastaan! Ihan vaikka ilmaan nakattuja ajatuksia; "maalaa vaikka kenkä"! Voin yrittää:)
S.A.
15 kommenttia:
Voi ihme, minusta noissa tonttutöissäsihän on ideaa ja oivallusta vaikka kuinka. :-) Ja herttaisiakin ovat, vaikka postikorteiksi, niin kuin on ehdotettu.
Mutta aikansa kaikelle. Kun me lukijat nyt ensin saamme ihailla kättesi jälkiä niin ehkä rohkaistut tosiaan menemään jollekin kurssille ja näyttämään töitäsikin muualla. Kuka tietää?
Tuosta "maalaa vaikka kenkä" tuli mieleeni, että olen jo pitkään miettinyt mistä saisi kengän kuvat! Nimittäin Suomen eteiseen kenkätelineen taakse vasten valkoista seinää olisi ihana saada "maalaus" erilaisista kengistä niin, ettei seinään tulisi mustia jälkiä kengistä. Ruvetaanko hieromaan kauppoja? Ihan oikeasti!
Minun lähipiirissäni on useampiakin taiteilijoita, joten kuvittelisin silmäni jonkin verran harjaantuneen, vaikka itse en osaakaan maalata. Minusta noista sinun kuvistasi henkii nimenomaan ainutlaatuista, persoonallista lämpöä ja huumoria, joka ilahduttaa ja jopa ajatteluttaa katsojaa.
Sen teknisen taidon kartuttamiseksi voisi joskus olla hyvä mennä kurssille, jos kiinnostaa. Vain harjoittelemalla ja hyvän ohjauksen avulla oppii ne jutut. Sinulla on jo kuitenkin se tärkein, joka monilta teknisesti taitavammilta puuttuu, eli kyky tuoda jotain koskettavaa omasta maailmastasi esille :)
No niin, et ole edes käynyt kursseja... minä kun luulin että olet käynyt vaikka mitä kouluja ja kursseja!!! Akka on siis luonnonlahjakkuus. =) Jatka ihmeessä maalaamista! Ja todellakin, postikortit mullekin tuli mieleen, siinä uusi yritys sulle?!
Mä en etsi netistä muiden töitä, koska se alemmuuskompleksi on niin valtava. =D Joskus ajattelin pitää näyttelyn mutta totesin että en kehtaa, olen surkea. Molempia vaivaa ihan tyhmä alemmuudentunto?!
Jos joskus satut saamaan innostuksen noiden tonttujuttujen myyntiin, olisin niistä kiinnostunut.
Traktoreita? Voisiko niistäkin tehä jonkun tonttu jutun?
Mulla on lähipiirissä kans paljon taiteilijoita...itseasiassa ihan suvussa. Isä, täti ja kaks setää kaikki maalasivat tauluja...isä ja täti tekivät lisäks patsaita ja isän ammattikin oli semmoinen jossa vaatii taiteellista silmää paljon. Lisäks yks mun kaveri maalaa ja on opiskellutkin taiteita. Eli kuten Millanilla miekin kuvittelisin silmäni harjaantuneen jonkun verran...taitoa ei multa itseltä löydy piirtämiseen, maalaamisen yms.
Kuules nyt akka rakas, noissa sinun maalauksisa on ideaa - paljonkin. Niissä on huumoria, niissä on tunnelmaa...niissä on niin paljon kaikkea. Toivottavasti joskus rohkaistut esittelemään noita julkisemminkin!
Mie olen aina rakastanut Minna Immosen tuotantoa http://www.minnakortti.fi/ ja näissä sinun tekemissä on jotain samaa.
Tuherruksia nämä ei Akka rakas ole missään nimessä!!!!!!!!!!!!!!
juur kun pääsin motkottamasta stanstalle niistä laulukisoista onkin täällä toinen ruikuttaja!
mikä teitä riivaa?
olen asettanut töitäni käytteille kymmenkunta kertaa ihan júlkisesti, täällä lopella ja riihimäellä. myynytkin niitä ja tehnyt tilausmaalauksia.
kun pennut oli pieniä ne vaati että äiti piirtää aina synttärikutsukortteihin jonkin eläimen. vieläkin on vanhoja eläinkirjoja joissa on laput sivujen välissä merkiksi toivomuksista.
piirtäminen ja maalaaminen on ilo ja taito karttuu uteilaisuuden kasvaaessa; tulee vastaan ongelma, joka pitäisi ratkaista...
olen edelleen sen ehdottamani tarinakirjan kannalla.
ja perään halaukset perinteisin menoin.
Voi akka, tuttuja ajatuksia sinulla. Ei pitäisi verrata toisiin, vaan keskittyä siihen omaan tekemiseen ja tekemisen tuomaan iloon. Jos teet noita kuvia itsellesi ja perheellesi, niin tee vaan. Ehkä ajan kanssa olet kehittynyt omassakin mielessäsi niin paljon, että uskallat ihan julkisestikin niitä esitellä. Mutta ei kai sen tarvitse edes olla itsetarkoitus. Tekemisen riemua, sanon minä.
Nyt akka!!!! Jos sulla on tuollainen lahja, ja sun tekisi mieli kurssille, niin siehän menet kurssille! Tulet takuulla hämmästymään, että olet kurssin priimus :> Hopi hopi, toimeksi! Ja kesäisinkin voi olla jotain kursseja. Ei sillä, etteikö työsi ole upeita jo nyt, mutta kun kerran mielesi tekee, niin mikään ei todellakaan estä sua! Niin ja miekin tulin Stanstan luota tänne motkottamaan. Ei pidä pitää kynttilää vakan alla, naiset!!
hehheh, minäkin tulin Stanstan luota, en tosin motkottamaan. Vaan sanomaan että tonttutyöt ovat ihania. piste. (lastentarhanopettajasilmäni soisivat tonttutaulut ilahduttamaan päiväkodin seiniä taikka kirjaa, kuten Liskonainen on ehdottanut (liputan sen puolesta))
Nuo sinun tontut on aivan ihania.
Saisipa niistä vaikka kortteja.
Pelkään pahoin, että koulutuksella menetetään se parhain osuus työstä eli välittömyys.
Lisää tonttuja, lisää...
Samalla linjalla muitten sulle marmattajien kanssa.. ;) Minä tilaisin heti yhden korttisarjan (ainakin yhden) kun vaan saat homman puikkoihin!
Miusta nuo siun maalaukset on kyllä ihania :)
Miulle tuli kengästä mieleen: rikkinäinen kenkä, jonka päällä tonttu istuu.
Oivallusta, ideaa!? Onhan niissä, ei tässä meistä kukaan suunsa lämpimiksi kehuskele sua! Nyt vaan jatkat ja menet jonnekin kurssille, koska siellä saisit itseluottamusta itseesi ja tekemisiisi! Liian paljon käytetään omiin aikaansaannoksiin itsekritiikkiä, joka ei ole aina mitenkään imartelevaa! Luota Itseesi! En sano tätä turhaan! Mullekin teki erittäin hyvää mennä yhteen neulojapiiriin...näin töitäni paremmin ja osaksi olin jopa tyytyväinenkin niihin! Nyt oli lehdessä yksi laukku...neulottu ainaoikein neuloksella matonkuteesta ja sitten kahvat samasta materiaalista..hintana 80e ... ja mä teen paljon nätimpiä selänpesimiä, jotka muistutti sitä laukkua ja hintana max 10,50e. Nyt voin jopa sanoa, että mun selänpesimeni olivat ennen tätä laukkua!!!! Anna palaa!
No, hmm. Ensinnäkin sinulla selvästi on paljonkin lahjoja ja jo nämä työt ovat ihania. Jutustasi tulee mieleen se perfektionisti-kirja josta olen kertonut. Lahjat ovat vain se pohja, jolta on hyvä lähteä etenemään. Oppiminen, tekeminen, harjoittelu, edistyminen - siinä on se itse asia, juju, se hauskuus. Ei tarvitse olla mitään muuta kuin mitä juuri nyt on. Matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Muiden matkaa tai polkuja on turha katsoa. Aina löytyy "huonompia" ja "parempia" kuin itse. Emme elä tai kirjoita tai piirrä muiden vuoksi, vertailtavaksi.
Olin itse kerran maalauskurssilla, kun maalauksesta aikoinaan innostuin. Kurssi oli ihan kiva eikä yhtään pelottava, varmasti siellä olisi paljon sinua "huonompiakin" maalareita. Mutta sillähän ei ole väliä.
Tärkeintä on kai vaan, että sinulla on hauskaa kun maalaat ja että nautit siitä. Ja siltä nuo kuvasi näyttävät. Tekemisen kautta sitä sitten kuin itsestään kehittyy ja oppii. Tekemättä ei opi ja kehity. Ja oppii myös katsomalla muiden töitä, miksei kurssillakin.
Ei tämä niin vakavaa. Ja kaikki nämä samat sanat sanon itsellenikin! ;)
Mutta noihan on ihania! Olen aina toivonut, että osaisin itse piirtää, mutta kun en osaa. Ja ihastuneena olen täällä koneen äärellä istuskellut ja ihmetellyt miten joku (=sie) osaakin. Kannatan muita kommentoijia, lastenkirjaan tai korttisarjaan kuvat sopisivat ihastuttavasti.
Lähetä kommentti