Olenhan minä jo aiemminkin jaksanut hehkuttaa kuinka ihana työkaveri minulla on, mutta silti hän jaksaa yllättää melkein joka päivä. Syksy leikittiin älä-osta-mitään-leikkiä. Siis haukkana vahdittiin toisen juttuja, ettei vaan mitään uutta ilmaannu ja jos on mielitekoja, niin toinen torppaa ne heti. Mitään ei tullut juurikaan ostettua. Kirpputori ei ollut nounou-listalla, mutta minun ei tarvinnut edes vaivautua kirpputorille asti, kun tämä työkaveri roudasi mattoa, takkia, korua, vaatetta milloin mitäkin näytille ja sain valita parhaat päältä- loput hän toimitti sitten oikeasti kirpputorille myyntiin. (On muuten himomyyjä- oli taannoin myynyt suurin piirtein kaikki miehensä vaatteetkin, paitsi niitä jotka miehellä sattui olemaan päällään, siitä oli keskusteltu perheessä tovi jälkeenpäin...)
No shoppailukielto oli aivan onnistunut kokeilu ja sitä jatketaan. Sitten näin tammikuun kunniaksi taas vähän kevennetään (hahhahhhaaaaa, aina yhtä tuhoon tuomittua)!
Luulen, että olen keksinyt täydellisen dieetin. Se menee näin: Saa syödä mitä haluaa, kuinka paljon haluaa, mutta vain tietyn rahamäärän edestä. Omani on tällä hetkellä 5 euroa ja kaikki mitä sillä on ostanut täytyy syödä ennen klo. 5 (siis 17). Jos ei toimi, niin vähennetään euro ja tunti. Ykkösellä luulisi ainakin tulevan tuloksia. Rahaa ei saa siirtää huomiselle, jos sitä jää. Uskokaa tai älkää; ulkoruokaa ei tule juuri syötyä, lounasta kun ei vitosella irtoa mistään. Siiderit ja muu alkoholi jää kuin itsestään. Haluttaako syödä kaksi porkkanaa ja banaani, että saa yhden siiderin? No ei. Suklaalevy+puolenlitranpepsi yhdistelmällä saa tosi huonon olon ja koko päiväksi. Väkisin tulee syötyä aika terveellisesti :P
No työkaveri ei vielä vakuuttunut minun dieetistä, joten liittyi kiloklubiin- raportoin tuloksista tulevaisuudessa, ehkä...
Minulle sattui ns. luonnon oma tehostartti- viikonlopun ja eilisen huushollissa riehui oksetti-paskatti ja syömiset oli kuppi teetä, jogurttia---kaikki ulos, imodium...
Eilisen palelin töissä ihan hullunlailla, siis sellainen sisältä lähtevä vilu, joka kylmäsi kädet ja varpaat ja kalisutti hampaita. Niin, mitä tekee maailman kultaisin työkaveri? No riisuu neuletakkinsa ja käärii sen minun ylle, eikö ole timantti?! No on se. Jos joskus kulkeudutaan erilleen, niin epäilenpä ettei kohdalle osu toista noin superia työkaveria. Sopivan kaheli, yhtä kiero huumorintaju, herttainen kuin mikä ja vähän yllytyshullu:)
S.A.
Ps. Olen minäkin jotain opettanut sille. Kasvattamaan vähän munaa. Jos joku on ilkeä, niin ei saa niellä- vaan täytyy sanoa takaisin. Täytyy pitää puoliaan ja joku päivä takaperin tämä tulikin töihin ja tuuletti kovaa, kun oli sanonut jollekin jostakin asiasta, joka oli satuttanut ja vaivannut. Lyönyt oikein jauhot kurkkuun. Go girl! :D Suorastaan liikuttava näky, kun 150 cm:n pituinen hyppii ja riehuu onnensa kukkuloilla ja huutaa, että "mulla on munaa!"
1 kommentti:
Hyvät työkaverit saa viihtymään työpaikassa, olen itsekin sen kokenut.
Tuo vitosen dieetti vois olla kokeilemisen arvoinen, vaan ei taitais onnistua meikäläiseltä.
Lähetä kommentti