Meillä on töissä talkkari. Eläkkeellä oleva ja työaika on 5 min.-1 h arkisin, säännöllisen epäsäännöllisesti. Auttelee pienissä jutuissa ja lakaisee rappuset jne. Tosi herttainen ja sydämellinen. Ja ottaa viikonloppuisin kuppia. No sehän ei tietenkään minulle varsinaisesti kuulu, mutta
esim. tänään, Jouluna, ystävänpäivänä ja muinakin vähänkään juhlapäivään viittaavana talkkarilla on tapana yllättää. Joskus saadaan suklaapala :), joskus kortti ja arvatkaas mitä tänään?!
Kukkakaupanlähetti toi 6 suurta kukka-asetelmaa. Aivan hurmaavaa, mutta
NIIHIN ON MENNYT AIVAN TOLKUTTOMASTI RAHAA!
Arvatenkin tilaushetkellä talkkari on jo ollut vähän(?) maistissa ja millä ihmeellä hän nyt loppukuun elää, ostaa lääkkeet jne.?
Että voi hyvästä, ihanasta, kauniista ja huomaavaisesta eleestä tulla saajille kaamea olo?! Olisi ostanut vaikka yhden kimpun tulppaaneja ja jakanut ne meille, kaikille yksi; mutta kokonainen asetelma ja jokaiselle?! Apua!
Ehdotin, että josko kutoisin villasukat- toisen varteen tekisin taskun ja laitettaisiin ns. sukan varteen vähän "pahan päivän varalle"... Mitä voisi tehdä? Kiittää toki kauniisti tiistaina, kun seuraavan kerran nähdään, mutta muuta? EHDOTUKSIA?
S.A.
12 kommenttia:
Anteeksi asenteeni, mutta kuppia ottavalle en antaisi ainakaan rahaa...
Niinpä! Itsestäkin toi raha ei oo hyvä, mutta aivan takuulla talkkarilla ei ole varaa omiin välttämättömyyksiin :(
kun tiedän, että antamisesta tulee hyvä mieli ja talkkarin ajatus meidän ilahduttamisesta oli varmasti vilpitön, mutta voihan nenä! Lahjakortti apteekkiin?!
Ehkä on kuitenkin parempi että ne rahat meni teidän kukkiin eikä pääsiäispyhinä kurkusta alas...? :/
Hankala on tilanne, kun ei aikuista ihmistä oikein voi a) kieltää juomasta tai b) kieltää käyttämästä rahojaan niin kuin lystää.
Halu auttaa on varmasti kova, ymmärrän sen. Pahoittelen, että olen niin surkea keksimään siihen keinoja. Ehkä joku ruokakori...?
Hei
Pulmaa kerrakseen.....
Ruokakori on kyllä hyvä ehdotus. Ihan hyvä varmaan myös jos liian ison annoksen ruokaa teet ja viet loput talkkarille tai kutsut ihan syömään.
Ne sukat on loistojuttu! Tarkenis ainakin tehä niitä pihahommia - ja sitten vaikka kossupullo sukan sissään, kun ostaahan se niitä kuitenkin. Äiti ja tädit olivat niin älyttömän tekopyhiä, että kun uskovainen ukkini pyysi saattohoidossa heitä tuomaan konjakkia sydänkipuihin, niin eivät nää matamit suostuneet viemään :( Voipi olla terveydelle vaarallista, hah!
Tuollainen ruokakori hyvin säilyvillä peruselintarvikkeilla voisi olla hyvä ja tarpeellinen juttu.
Eevan kanssa olen erilinjoilla kyllä tuosta kossupullosta. Jokaisen oma asia on että juoko vai ei, mutta sitä ei silti kannata kannustaa, jos epäilee että kuppia kaatuu muutenkin ihan huolella. Se on ihan eriasia antaa alkoholistille viinaksia kuin elämän viimemetreillä olevalle "lääkkeeksi" (ja kenties piristykseksi ne konjakit kahvin kanssa)
Nää on vähän vaikeita juttuja.. talkkarilla raha menee varmaan juomiseen, mutta myös ruokaan, ja jos rahaa antaa, antaa myös saajalle valtuudet käyttää raha miten haluaa. Ruoan antaminen taas voi olla selkeä merkki siitä, että tajuaa toisen ehkä olevan ruoan puutteessa, jopa nälkäinen, ja alko-ongelmaisilla on usein häpeä juomisesta ja ylpeys pärjäämisestä suuri. Suoraan sanottuna, mie pidän sitä taskua sukan varressa hyvänä, hauskana ideana, ei liian tunkeileva, mutta lämmin ajatus. Voithan sinne joskus laittaa jotain muutakin kuin setelin. Juo se mies kuitenkin, holhoaminen ei sitä lopeta, se on nähty :/
hyvä antaa vähästään,
paha ei pajostakaan.
minä ottaisin tuon lahjan ilolla ja nöyrällä kiitoksella vastaan. ihan sellaisenaan, sydämellä annettuna.
te olette jo maksaneet "talkkarille" monin kerroin etukäteen kukkasenne. te olette olemassa, te annatte tälle talkkarille arvokkaan avuksi olemisen kohteen.
te olette hänelle maailman tärkein elämässä.
siksi te se ihanat kukat saitte.
vain sen tähden.
Minä annoin oman neuvoni hieman ontosti. Ne sukat ovat edelleen aivan mahtava idea - ja siihen kossupullo-ideaan menin aivan sen vuoksi, ettei ketään voi käskemällä lopettaa juomistaan...
Isäni on ollut elämänsä ajan semmoinen työhullu tuurijuoppo.Ja me hänen omat tyttäret emme ole suostuneet kallistamaan viinilasiakaan hänen seurassaan, ettei se taas ratkeais ryyppäämään.
Isä täytti viime keväänä 70 vuotta; poikani sanoi mulle, että he lapsenlapset meinaavat ostaa papalle kunnon konjakkia synttärilahjaksi ja het siihen perään, että pitäkää te ämmät turpa kiinni (tuli ihan mieleen äiti ja tädit:) Isä kun sai sen lahjan, ei hän vetänytkään sitä yhdellä kulauksella kurkkuun vaan on osannut olla sen jälkeenkin ihan ihmisiksi, eli opinpahan näin "aikuisella" iällä, ettei se mäkättäminen - vaan se luottamus ihmiseen. Paitsi jos sillä teidän talkkarilla on tilanne kuin Taalasmaan Sepolla.
Hyvää Pääsiäistä teijän savulle <3
"pitäkää te ämmät turpa kiinni"
No kauniistipa se Eevan poika äidilleen puhuu.
-Anna
olen liskonaisen kanssa samaa mieltä..nauttikaa kukista vain! :D..viinaa en antaisi ongelmaiselle,ruokakorinhan voisitte kerätä..herkkujakin mukaan esin jotain savuporoa tms..ja en haluaisi kuulla pojaltani turpa kiinni ämmää! :/
Hyviä pointteja suuntaan ja toiseen. Pysytään kuitenkin asialinjalla ja hyvässä hengessä, se miten kenenkin lapsi puhuu vanhemmilleen on jokaisen perheen oma asia. Aloitettiin ihan suklaalevyllä talkkarille ja suuuuuuren suuuuuuurilla kiitoshaleilla :) Varmaan tässä lähitulevaisuudessa tulee sitten luonteva tilanne "maksaa potut pottuina" ;)
Lähetä kommentti