:)

Tämä kesä on ollut niin täynnä ikimuistoisia hetkiä, että sydämeen ihan sattuu.

Haluaisin niin tämän kesän vaan jatkuvan ja jatkuvan, mutta... koulujen alku häämöttää, äitiysloma loppuu, kesä kääntyy joskus syksyksi.

Onneksi on kaikki lämpimät (ja jopa ajoittain hikiset) muistot, kasapäin kuvia ja mikä parasta; VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ!

***

Eräs pieni keskustelu eräässä pienessä talossa Susikairassa (eilen):

-Koska te lähdette sinne reissuun?

- Ketkä ME?

- No ketä teitä nyt olikaan lähdössä...?

- MINÄ! MINÄ! MINÄ! Jos kyseessä on NAISTENILTA, niin ketä meiltä voi olla lähdössä minun lisäksi?!

- Ai?! Mä ihan ajattelin, että sä otat lapset mukaan.

- No ajattele nyt, että en ota.

- Oookei;D

***

Olen kyllä puhunut yksikössä koko ajan; minä lähden, mutta ilmeisesti Ukko on ehtinyt tottua kesäleskeyteen;D

***

Pätkä kutsukortista, jolla em. juhliin kutsuttiin:

Vietetään yhdessä suvun tyttöjen kesken kesäistä iltaa

XXX-XXX-XXX.

Iltaan kuuluu grillausta, saunomista, hyvänolonhoitoja ja muuta

mukavaa yhteisten ideoittemme pohjalta.

Varaa mukaan pesuvati+pyyhe, saunatarvikkeet sekä omat saunajuomat. Telttamajoitus omassa teltassa:D

Iloisiin näkemisiin

XXX

 ja

kortin seuraavalla sivulla A-M Kaskisen ihana runo:

Arkipäivän juhlaan

Sinut kutsuisin,

keittiööni vanhaan

viereen kakluunin.

Ruudullinen liina,

leivän viipale.

Kuppi kuumaa teetä,

siinä juhla se.

Sanoja vain vähän,

tuskin ollenkaan.

Ystävyyden kieltä

vaiti kuunnellaan.

***

Että jos taas viikonloppuna on blogissa hiljaisempaa, niin tiedättepä minun olevan hyvässä seurassa ja tallessa:) Tosin lähden kyllä vasta huomenaamuna ja nyt menen pesemään vessan.

S.A.

Ps. Olen jo melkein toipunut tuon edellisen kirjoituksen monsterin kohtaamisesta. Sanottakoon, että kyllä desibelit kävivät korkeahkoina, muutamia "mikä v***u se OLI"- huutoja ja "hyiyihyihyihhyihyyioiiih, mä saatan kohta pyörtyä". Tosin nyt jo pidän itseäni jopa hieman onnekkaana, kun olen moisen elävänä nähnyt.

Elämä tosiaankin on seikkailu! :)

Mc koppakuoriainen.

Istuttiinpa sitten saunan jälkeen jäähyllä terassilla. Yli suhahti joku -joku niin iso- että meni muoreilla tukat sekaisin. Sitten kuului *kops* ja tietysti piti mennä katsomaan, että mikä se jumankauta oli!?

No olihan se. Ihan järjettömän kokoinen koppakuoriainen. Se on siis aivan normaalin juomalasin alla näissä kuvissa. Kuvat taattua paskalaatua, kuten aina, kun pitäisi olla parempi kamera mukana, mutta saa noista nyt ainakin tuon ötökän koon selville. Ehkä?

Kuuklen mukaan todennäköisesti tapaus on naaras sarvikuonokas.
Vaan enpä ole koskaan nähnyt melkein nyrkinkokoista ötökkää:O
Piti laittaa se lasin alle ja pitää siinä aamuun asti, että jo nukkumaan menneet miehetkin näkivät sen, muuten olisi kuitenkin kyseenalaistettu muoriskojen saunajuomien vahvuudet.

Eikä se ole tuossa jalat kattoon-kuvassa kuollut. Se vaan kaatui.
Aamun ja valokuvauksen jälkeen se pääsi takaisin luontoon.

Ohoi.

Onko tässä kuvassa kenenkään muun mielestä mitään outoa?!

En nähnyt yhdenkään rytyyttävän pyörätuolilla näitä ylös- enkä kyllä alaskaan. Ehkä niillä ei vain ollut vessahätä?

***

Susikairaankin saapui trooppinen ilmasto. Näin aamusella ollaan jo 20 asteen kieppeillä ja se on paljon. Joskus siihen ei ylletä edes koko kesänä. Vaan tykkään, tykkään. Vaikka kostea lämpö tekeekin ihmisestä vetämättömän ja vähäiset vaatteet tarttuu ihoon kuin kärpäspaperi, niin silti. Ei näistä niin usein täällä pääse nauttimaan. Olen lueskellut Andy Mc Coyn elämäkertaa, kaikessa rujoudessaan mielenkiintoinen kirjanen. Kivasti kuvitettu hammaspeikon näköisillä otuksilla (Andy&kumppanit).

Olisi taas miljoona juttua kirjoitettavana, mutta taidanpa kuitenkin ottaa vielä kupillisen kahvia ja suunnata Bombayhin. Siellä päin on tapana, että livekeikat kestää 7 tuntia (!!!!)- niin ne Hanoi Rocksin pojatkin sitten venytti 1,5 tunnin setin 4,5 tuntiseksi- esim. lisäämällä sopiviin väleihin 20 minuutin kitarasooloja. Tyrsk.

S.A.

Maanantaiaamun tirsk;D

Joops. Hyvin juhlitun lauantain jälkeen vielä maanantainakin hihityttää aivan hupsut jutut. Pakko jakaa tämä riemu kanssanne!

:D

Ensimmäisiä kertoja.

"Neitsyys" on nyt mennyt useammallakin saralla;D Olen käynyt en-sim-mäis-tä kertaa elämässäni oikealla hierojalla. Käsittämättömän vetreä olo! Pystyn näkemään ylävartaloa kiertämällä oman takapuoleni, niin kuin se nyt olisi mitenkään tärkeä taito, mutta silti. (Jaa, no voihan se tietenkin kertoa myös siitä, että minulla on iso takamus;D) Jalat on pikkuisen mustelmilla, mutta on niissä muitakin merkkejä kesästä (mm. hyttyset, intopiukeana pomppiva koira+flexi+paljaat nilkat=Ai hitsiläinen!!!XO)

Cee oli en-sim-mäis-tä kertaa yötä poissa kotoa ilman kumpaakaan vanhempaa. Papan luona. Huiiih! (Hyvin niillä oli mennyt, pikkuisen ikävää pukannut illasta, mutta muuten ok.) Cee oli rakentanut linnunpöntön. Täytyy vielä vähän fiksailla sitä, koska siitä puuttuu yksi pieni yksityiskohta. Kulkuaukko.

Ja sitten:) viikon jännittävin en-sim-mäi-nen kerta.

Olen tavannut TaiNan livenä. Ihan ensimmäinen livenä tavattu blogiystävä ja vietimme kaksi tuntia kahvitellen, jutellen, kikatellen. Uskomatonta, miten periaatteessa on tuntematon, mutta silti ihan tuttu (kun on lukenut blogia, niin tavallaan tuntee toisen kuitenkin).

No, täältä samoilta kulmilta kun molemmat (tai minulla siis vanhemmat) on lähtöisin, niin sattuipa niin hassusti, että meidän mummot on ns. kämppiksiä:D (Samassa hoivakodissa).

Oli ihanaa tavata- ja huomata, että hitsiläinen, meillähän tosiaan käy jutut yksiin!

Viime kesänä jo yritettiin viritellä tapaamista, mutta nyt viimein sitten aikataulut loksahti yhteen! Jippii!

TaiNan suloiset tyttäret ja meiän pikkupoijjaat.

Kiitos vielä mukavasta päivästä:)

Siskolikka tuli eilen meille ja nyt olisi tiedossa sitten vähän tai vähän enemmän humputtelua. Päivällä ihan lasten kanssa; hattaraa, popcornia ja vanhoja autoja. Illalla tyttöjen kesken sitten ...no, hattaraa, popcornia ja vanhoja autoja;D

Mitä mainiointa lauantaita kaikille!

S.A.

Yllätyyyys!

Joo, minähän rakastan oikeasti yllätyksiä yli kaiken. Ja yllätysten järjestämistä. Olen saanut tartutettua sen muihinkin perheenjäseniin. Poikien yllätykset ja jekutukset on joskus varsin hmm... yllätyksellisiä. Esim. "Äiti! Mä sain tänään tunnin jälki-istunnon! Yllätys, yllätys! No, en saanut oikeesti!" Hehehe. Tai yllätykseksi ja ilahdutukseksi auton ikkunaan liimattu tarra. Hehehe.
Vaan nytpä onkin Ukko ryhtynyt yllättelemään ihan urakalla. Tosi raivostuttavaa on vihjailla puhelimitse satojen kilometrien päähän, että mullapa on teille tosi monta yllätystä täällä...

(välihörähdys;D Tulee aina se vähän epäonnistunut mattokauppiaan mainos mieleen: "Yllätä vaimosi- tee se matolla!")

No siis tähän mennessä olen yllättynyt mm. näistä jutuista:
- Vessan hana toimii nykyään oikein. Aiemmin se toimi niin, että kuumasta tuli kylmää ja kylmästä kuumaa.
- Minun meikkipeili on hitsattu kasaan.
- Saunan lauteet on maalattu mustaksi.

Homma toteutettiin minun poissaollessani siitä syystä, että: "Sä et olis kumminkaan luvannu, niin oli pakko maalata sillon ku et oo kotona!"
Huikean rohkeaa, sanoisin.
Alkujärkytyksestä toivuttuani totesin, että nehän näyttää... mustalta ja itseasiassa pirun hyvältä. Nyt odotellaan kuultovalkoista vahaa seiniin.

- Kakkosauto on vaihtunut skootteriin. Hitsin kätevää 6 henkiselle perheelle.
- Autotallissa on crossimopo! Pojille! Tämä oli ihan huippuyllätys ja pojat ei vielä tiedä ollenkaan! :) Ne on käyneet säännöllisesti silittelemässä sellaista naapurikaupassa, mutta ne ei takuulla osaa kuvitellakaan, että saavat sellaisen! Hih! Kunhan tulevat mökkeilemästä kotiin, niin kyllä yllättyvät!

Mitähän täältä vielä paljastuu?! Vähänkö jännittää!

S.A.

Tilanteita jolloin äiti oli tavattoman ylpeä:

- Kun omat lapset antoivat tilaa toisille lapsille.
- Kun ne kannustivat arkailevia.
- Kun ne malttoivat rauhassa odottaa omaa vuoroaan.
- Kun ne esittelivät itsensä kädestä pitäen ja sanoivat reippaasti ja kuuluvalla äänellä nimensä.
- Kun ne huolehtivat toisistaan (hetkittäin).
- Kun isoille saattoi luottaa pienten hoitamisen vuoristoradan tai muun äärettömän tärkeän oman aktiviteetin vuoksi.
- Kun ne uskoivat kerralla sanan: EI.
- Kun ne ymmärsivät pillimehun ja huoltsikkalimsan (hinta)eron.
- Kun ne sanoivat ei herkuille siinä vaiheessa, kun yrkkä oli jo lähellä.
- Kun ne suostuivat jakamaan omistaan muille.
- Kun ne sopivat vuoroja keskenään ilman verissäpäin taistelua.
- Kun ne tulivat kysymään: Haluaisitko sä äiti mennä johonkin laitteeseen?
- Kun ne tajusivat portilla, että:  Äiti, tää maksaa ihan kauheesti! (Ja itsellä pisti rinnasta, onko kuitenkin äitiyspäiväraha/työttömyysjakso vaivannut niitä kuluneen talven- vaikka mistään ei periaatteessa ole ollut puutetta... hmm.)
- Kun ne olivat oikeasti ja aidosti onnellisia siitä, että saavat tilata minkä annoksen tahansa ruokaravintolassa. :O
- Kun ne pääsääntöisesti jaksoivat matkustaa hurjan reippaasti.
- Kun mummolan naapuri sanoi, että "ne on niin reippaita ja hyväkäytöksisiä poikia". :O:O:O

- Kun ne huolehtivat, että kaikilla on tyynyt hyvin ja kaikki on saaneet hyvänyönsuukot.

...Ja kun ne kaikki viimein nukkui murmeleina. Yksi peiton nurkkaa lutkuttaen, yksi kevyesti kuorsaten, yksi kirja kainalossa ja yksi silmät aavistuksen raollaan, viimeisillä voimillaan tarkistaen: Oothan sä äiti siinä ja laitathan sä nyt nukkumaan mun viereen?