Italian Aijan kanssa sivuttiin sähköpostiviestissä pelejä.
Pleikkari ja muista ns. "konepeleistä" en tajua hölkäsen pöläystä.
Aikoinaan pelasin Crash Bandicootin ja Pacmanin täysin virheettömästi läpi ja keräsin kyseenalaista kunniaa poikien kavereiden keskuudessa "äitinä, joka osaa pelata em. pelit läpi". Aikaa noiden pelien opetteluun meni kai puoli vuotta ja pelasin suurin piirtein vaatimattomat 6 h päivässä. Eli parempi etten niin kovin noihin konepeleihin edes innostu.
Hunningolle menisi koko elo.
-tattadaa-
ja rummun pärinää...
Saanko esitellä maailman parhaan lautapelin?
Esittelen, vaikken saisikaan;D
Ubongo ja Ubongo Extreme!
Ubongon ostin kaksi vuotta sitten joululahjaksi, koska se oli sen vuoden perhepeli.
Extreme version ostin viime vuonna.
Se mikä näissä peleissä on parasta, on YKSINKERTAISET ohjeet!
Montako peliä roikkuu hyllyssä, koska ohjeet on niin monimutkaiset ettei hermo kestä opettelua. Meillä ainakin monta! Perusohjeet niinkin oppii, mutta sitten on niitä "tai tässä tapauksessa", "jos pelaaja on plapplap niin sitten daadaa"! HUOH! Yleensä ohjeet on kirjoitettu vielä niin kummallisesti, ettei niitä vaan sisäistä millään!
Ubongossa säännöt menee näin:
Yritä täyttää pelialustan valkoinen alue annetuilla paloilla mahdollisimman nopeasti. Nopein voittaa.
Pleikkari ja muista ns. "konepeleistä" en tajua hölkäsen pöläystä.
Aikoinaan pelasin Crash Bandicootin ja Pacmanin täysin virheettömästi läpi ja keräsin kyseenalaista kunniaa poikien kavereiden keskuudessa "äitinä, joka osaa pelata em. pelit läpi". Aikaa noiden pelien opetteluun meni kai puoli vuotta ja pelasin suurin piirtein vaatimattomat 6 h päivässä. Eli parempi etten niin kovin noihin konepeleihin edes innostu.
Hunningolle menisi koko elo.
-tattadaa-
ja rummun pärinää...
Saanko esitellä maailman parhaan lautapelin?
Esittelen, vaikken saisikaan;D
Ubongo ja Ubongo Extreme!Ubongon ostin kaksi vuotta sitten joululahjaksi, koska se oli sen vuoden perhepeli.
Extreme version ostin viime vuonna.
Se mikä näissä peleissä on parasta, on YKSINKERTAISET ohjeet!Montako peliä roikkuu hyllyssä, koska ohjeet on niin monimutkaiset ettei hermo kestä opettelua. Meillä ainakin monta! Perusohjeet niinkin oppii, mutta sitten on niitä "tai tässä tapauksessa", "jos pelaaja on plapplap niin sitten daadaa"! HUOH! Yleensä ohjeet on kirjoitettu vielä niin kummallisesti, ettei niitä vaan sisäistä millään!
Ubongossa säännöt menee näin:
Yritä täyttää pelialustan valkoinen alue annetuilla paloilla mahdollisimman nopeasti. Nopein voittaa.
Kas näin!
Extreme versiossa on ihan samat säännöt. Palikat ovat vain vähän hankalamman mallisia.
Kas näin!
Sen lisäksi, että säännöt on helpot, eikä niissä ole mahdollisuutta tulkinnanvaraisuuteen niin tämä on yksi niistä harvoista peleistä, joissa aikuisen ei tarvitse "antaa lapsen voittaa". Voi pelata ihan tosissaan ja jos sattuu häviämään, niin silloin on todellakin ollut hitaampi. Ai nautintoa! Pelaaminen on oikeasti hauskaa!
(Perinteisillä pelikorteillakin on pelattu, mutta Ukko hävisi kerran kaikki perheen käteisvarat pojille, niin sen jälkeen on pelattu vain tulitikuilla. Lasten logiikka on aivan ennalta-arvaamaton.)
Täydestä sydämestäni voin vilpittömästi suositella tätä peliä kaikille. Eikä tästä mainostamisesta kukaan mitään minulle maksa. Se vaan on järjettömän hyvä peli. Meidän kaikkien mielestä.
S.A.
S.A.
4 kommenttia:
Voi juku, Pacmania minäkin olen pelannut aikoinaan. Se oli lysti! Ihan loppuun en tainnut päästä, kun peli on vain töissä koneella, mutta kyllä sitä paljon tahkottiin, kun pomon silmä vältti. :-)
Kiitos pelivinkistä! Laitetaan oitis joulupukin toivelistalle. Meillä tosiaan konepelit piippaa, välillä ihan liikaakin, ja siihen vaihtoehdoksi olen kaivannut jotain hyvää koneetonta peliä - Afrikan Tähteä ei ihan jatkuvasti jaksa pelata...
Täältä myös yksi ääni ubongolle! Neuvoin pikkuveljeni kummitätiä ostamaan sen veljelleni. Kävi kuitenkin niin, että peli päätyi meidän hyllyyn kun veli ei saanut muualta pelikavereita. Aivan huippu peli! Ja meidän viisivuotiaskin oivalsi pelin idean tosi nopeasti. Tuon extreme version olen ajatellut hankkia myös.
Aiiii! Ei mitään palikoita Hannille, pliis! Mutta mie pelasin ex-miniän käskystä yhtä pleikkari-autopeliä, ja ajoin kuin hullu. Sain yli 3000 pistettä, ja olin leuhka. Kukaan ei raaskinut sanoa, että ne oli miinuspisteitä, koska ajoin väärään suuntaan :( Muistipeleissä muuten pikkulapset on ihan voittamattomia! Ne hahmottaa kait jotenkin eri tavalla... tai jotain.
Täällä fanitetaan Ubongoa kans! Aivan huippu peli, saimme sen viime vuonna lahjaksi ja koko perhe tykätään - tänä vuonna toivommekin joulupukilta sit tuota extremeä, suurkiitos vinkistä!!
Lähetä kommentti