5.7.10

Uusia ulottuvuuksia.



Meillä asuu 71 senttiä silkkaa holtittomuutta.
Paluu arkeen ihanan viikonlopun jälkeen oli verinen. Heräsin aamulla siihen, kun pienet sormet partaveitsen terävine kynsineen työntyi sieraimiini. Krraaaps! Kylläpä hyppäsin nopsaan pystyyn ja samantien hulahti aika mukavasti verta nenästä. Kiitos lapseni, kiitos! Johan tässä oli aikakin nousta. (6:30)
Niinä aikoina, kun Dee ei istu ongella koiran vesikupilla tai yritä syödä sen napukoita, niin se treenailee seisomista. Juhuu! Ällihän ei suinkaan kasva rintarinnan muiden taitojen mukana, joten kuhmua toisen perään on tullut ja tulee.
Nuo kuvassa näkyvät täplät on tosin hyttysistä lähtöisin. Niitä on aika mukavasti täällä(kin) ja kuuluu olevan kyllä ympäri valtakunnan. Ruokaöljy kuulemma auttaisi noilla pikkuisille, joille ei vielä Offia saa laittaa. Mahtaisi olla hauska näky- ruokaöljyllä sivelty baby rannalla tai nurmikolla. Hyvä naamiasasu:D

Mutta täältäpä pikapostaus tähän. Raparperipiirakkaa, pihatöitä, uimarantaa ja sen semmoista!
Pulipuli.

S.A.

Posted by Picasa

6 kommenttia:

Sirokko kirjoitti...

Rasvattu ja hiekkaleivitetty vauva on muuten aikas hauska, lipsahtaa helposti käsistäkin, ruohitettuna ei olla kokeiltu :D Hyttyset tuskin iskisi kiinni..

Hanni kirjoitti...

Komea haaraseisonta miehellä!

Stansta kirjoitti...

Dee on niin ♥ asentoineen!!!

Virpi kirjoitti...

Sain vinkin blogistasi Tuttuja pistoja blogin Tuulalta ja olen nyt pari päivää hihitellyt maha kippurassa jutuillesi. Ihanasti kuvaat arkeasi. KIITOS =D

Patonki kirjoitti...

Aurinkorasva toimii myös sen hiekan kanssa hienosti! Sitten kun siihen vielä lisätään pala patonkia tms niin voilá kylläpä rapisee mukavasti hampaissa, hiekanjyväset nimittäin.

Meille on muuten kulkeutunut samanmoinen päärynäkuosinen paita. On herättänyt ihailua täällä.

Pellon pientareella kirjoitti...

Oiskohan rosmarii-eteerinen öljy sallittu lapsille, vai onko liian vahvaa (taitaa olla...)? Sitä olen käyttänyt hyttysiin.

Luin monta juttua taaksepäin tauon jälkeen. Kiitos. Teki tosi hyvää, un on pelko ja suru puserossa (kts. blogini). En olekaan viiteen päivään nauranut. Nyt nauratti, kun luki näitä ja tuli hyvä olo. Kiitos.