20.2.09

Saunaselkä ja muuta jonninjoutavaa.

C:n puhe on vielä melko epäselvää. Mitäpä tuota turhaa treenaamaankaan, tulkkeja kun on talo väärällään. Voi aivan hyvin vänistä jotain epäselvää, erityisesti velipojat ahkerasti ehdottelevat: Tarkoititko tätä vai tätä? Ja tietysti Ukko, joka on passauttajan ylin palvelija. Monesti olenkin sanonut, että jos tuo passauttaminen alkaa jossain vaiheessa nyppiä, niin voit sitten peilin kanssa kahdestaan keskustella siitä, miten ihmeessä tilanne onkin päässyt tuohon pisteeseen? Täytyy tunnustaa, että itselläni ei hermot kestä tyhjää kitinää tai passauttamista. Pystyn kyllä sulkemaan korvani ja silmäni ja olemaan reagoimatta pyyntöihin. Korkeintaan sanon:

"Puhu kunnolla! En ymmärrä tuota vinkumista!"

"Jos et osaa pyytää nätisti, en tee/tuo/anna sitä sinulle!"

Helpoin keino ärsyttää C raivon partaalle on sanoa hänelle, että: "Minä olen isin kaveri!" C on maailmassaan vielä sitä mieltä, että kaikilla voi olla vain yksi kaveri ja jos esim. minä ehdin varata isin, niin isi ja C eivät voi olla kavereita keskenään.

Ukko tykkää katsoa Metsoloita, joka C:n suussa on vääntynyt muotoon Mehtälät. C ei vielä ymmärrä televisio-ohjelmien ja tallenteiden eroa. "Katotaanko Mehtälät?" Kysyy innostunut C. "Ei voida, se loppui jo!" Vastaa isi. Muutamaa sekuntia myöhemmin pikku Einstein tulee uudelleen ehdottamaan: "Isi! Nyt katotaan Mehtälät! JOO!" "Nauhoitetaan se ensi viikolla, niin sitten voidaan katsoa se aina uudestaan, jooko?"Ehdottaa isi ja C jatkaa kahden sekunnin kuluttua: "Nyt voidaan kattoa Mehtälää!? JOO!" ... ... ...

C:llä ja B:llä tuli jokin kahnaus ja C tuli miehekkäästi pyytämään apua isiltä: "Anna sille saunaselkä!" Kyllä se varmaan korpeaa pientä miestä, kun kaikki purskahtaa nauramaan.

Ja vielä sananen nettimaailman ihmeistä. A:lla on Habbohotellissa heppu ja siitä keskusteltiin taannoin, että sinne ei ns. oikeita rahoja laiteta, että saisi virtuaalihuonekaluja tms. silppua hankittua. Ei, ei ja vielä kerran ei. Ei puhelimella, eikä millään muullakaan keinoin. Kysyin, että voiko niitä saada muuten kuin ostamalla? "No joo, jos menee töihin..." "Niinpä! Kannattasiko sinun sitten mennä sinne töihin, muruseni?" Ja niin virtuaaliheppu tienasi poletteja ja hankki romppeita eiliseen asti, kunnes joku huijasi hepulta kaksi tavaraa... Semmoista se on valssi kesällä ilman pikkuhousuja, niin netissä kuin täällä oikeassa elämässäkin. Kantapään kautta vain on jotkin asiat opeteltava. No, A tajusi kuitenkin olla hyvillään, ettei menneet oikeat viikkorahat siihen.

Ja kun näinkin sujuvasti tähän nettimaailmaan luiskahdin, niin yhden kommenttilootakeskustelun innoittamana kirjoitan vielä muutaman rivin yleistä pähkäilyä. Sinne lootaan en tästä aiheesta enää kommentoi, koska aika usein kaahottajat saavat vain lisää vettä myllyynsä, joten kun vaahto suupielistä laskeutuu, niin hyvä kaahottaja voi lukea kommenttinsa uudelleen aivan rauhassa ja hengitellä vaikka paperipussiin hetkisen;), josko se hymykin sieltä irtoaisi.

Omille kikaroille olen tahkonnut päähän sitä, että minkä ikinä suustanne tai näppiksestänne päästätte, niin se täytyy olla valmis sanomaan myös kasvotusten asianomaiselle. Minkään anonyymiuden taakse on turhaa verhoutua ja päästellä suustansa asiattomuuksia. Toisekseen harvassa paikassa voi omilla valinnoillaan vaikuttaa niin paljon hakemaansa tietoon kuin netissä. Kukaan ei auo puolestasi sellaisia sivuja, joita et halua nähdä tai lue sinulle sellaisia juttuja, joita et halua kuulla. Yleensä ottaen muutama silmäys ja pari ensimmäistä riviä tekstissä antavat oikein hyvin osviittaa siitä kannattaako jatkaa. Jos tuntuu, että mieli pahoittuu tai yöunet karkaa, niin siinä koneessa on sininen nuoli taaksepäin ja punainen ruksi ja johto seinässä. Kaikkiin näihin koskemalla, joko yksistään tai kaikkiin yhtäaikaa, pääsee melkosittain rivakasti pois sivuilta joilla syystä tai toisesta ei kannata olla.

Tulipa perjantaipaasausta sitten:D Kuten ehkä jo tiedättekin pidän mummoista ja papoista, sekä erityisesti sananparsista, niin laitanpa tähän paatoksen päätteeksi muutaman viisauden:

-Karavaani kulkee ja rakkikoirat räksyttää.

-Tyhymä ei huomaa ja viisas ei puhu mittään.

Hiiop! Nyt teen vähän töitä;)

S.A.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

olet kyllä uskomaton äiti hattarapääksi. voi onnenpoikia, toivottavasti muistavat loppuelämässään olla kiitollisia!

Anonyymi kirjoitti...

Voi, Liskonainen kävi jo... varasti mun kommentin, ryökäle. Meinasin nimittäin sanoa, että sulla taisi olla entisessä blogissa kategoria: minusta tulee vielä hyvä äiti, tai sinne suuntaan. Voit vaihtaa aikamuotoa: minustapa tuli hyvä (jollei erinomaisen viisas) äiti :> Mie joskus ruuhkavuosina mutisin itsekseni neljän lapsen riekkuessa, että pitääkö mun kuitenkin antaa noille selkään.. kaikki muksut tuli viereen silmät kirkkaina odottamaan, että annan heille "selkään". Jotain kivaa oli odotettavissa, eivät raukat tienneet, mitä tuo ilmiö piti sisällään. Ja yksi ei-niin-viisas nostaa kätensä. Mie en voi pitää turpaani kiinni, jos jotain vastaan hyökätään. Mie sanoin taas sanaseni. Kaksi. Eikun enemmänkin. Voi minnuu!

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisköhän ihan uteliaisuudesta katsoa yksi jakso Upsalaa..? ;)

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisköhän ihan uteliaisuudesta katsoa yksi jakso Upsalaa..? ;)

TaiNa kirjoitti...

Hyvä hyvä Akka! Olen ihan samaa mieltä, että jos jutut ei miellytä lukijan silmää niin miksi se pitää vääntäytyä sitten aina takasin?

Oli jotakin keskustelua sananvapaudesta ja kansanryhmien kiihottamisesta muuten yksi päivä taannoin serkusten kesken (älä kysy kuinka keskustelimme jostakin näinkin älykkäästä,oikeasti juttu oli navan alta), ja tulimme siihen tulokseen että rikoksesta joka on tehty virtuaalisesti olisi kohtuutonta joutua oikeaan vankilaan. Onko siis virtuaalivankila olemassa? Habbohotellissa?