Joo, ei siis edelleenkään olla lapsoseni (Aan) kanssa facebook-kavereita ja tämä alkaakin olla jo meidän keskinäinen vitsi. Jos nimittäin kirjoitan jotain, niin eipä mene kauankaan, kun joku yhteinen "ystävä" kysyy Aalta tarkennuksia tai toisinpäin. Tässä muutama viikko takaperin meinasin lentää perseelleni, kun Aan kummitäti soitti, että on sitten poika näköjään "parisuhteessa". No, sydämenvalittu Hoo on sittemmin käynyt meillä kylässä ja Hoolle ostettiin tosi ihana joululahja eilen. Kaunis rannekoru, jossa oli semmoinen sydänkoriste. Uihuihuih;)
Hauskaa oli, että "suhde" oli alkanut facebookin kautta(kotiarestin aikaan) tyyliin: Alakkonäämua? Joomääalansua!
Viime viikolla Aa tuli kotiin ilman takkia. Pakkasta karvan verran alle 30 astetta. Siinä sitten tenttaamaan, että miksi ei ole takki päällä? No, se oli vaan tossa pihalla... Täh? Että miten se sinne pihalle vaan joutui se takki? No jotenki vaan... Kuules poika, tulepa nyt kertomaan se takkijuttu, miten se nyt oikein meni? Öh, noku Hoolla paleli, niin mä annoin oman takin sille ympärille...
OOOOOHHHH...No mikset sitä heti sanonut? Eihän me nyt oltais siitä pultattu!
Tosi vaikeeta tajuta teidän sääntöjä! Jos on 30 astetta pakkasta, niin pitää olla takki päällä, mutta jos sillä lämmittää tyttöystävää, niin sit se ei haittaa vaikka se ei oo päällä...?!
Joo, jotenkin noin se menee. Nää on vähän semmosia herrasmiesjuttuja ja me ollaan kyllä aika ylpeitä susta:)
Hahhahhaa, tästäpä sitten aasinsiltana sinne lahjaostoksille, ensin poika mietti paitaa lahjaksi ja minä kysyin tiedätkö oikean koon? No en. No mitähän se Hoo voisi tarvita? Pipon! Sillä ei oo paljon koskaan pipoa päässä! Öh, pipon ostaminen tyttöystävälle voi olla hieman riskaabelia, joten miten olis joku koru?
Viesti tulevien vuosien varrelle: ÄLÄ IKINÄ KOSKAAN MILLOINKAAN OSTA MITÄÄN HYÖDYLLISTÄ, JOS ET OLE VALINNASTASI AIVAN VARMA! KORU ON AINA VARMA VALINTA!
Mutta nyt on ostettu koru ja tosi nätti sellainen:) Tosin sanoin kyllä, että jos teille tulee bänät ennen aattoa, niin mä voin ottaa sen;D
S.A.
Ps. Kuinka pitkään sen pitää hengata mukana, että se on miniä????
10 kommenttia:
Hupsista! Elämä on suurta draamaa. Et ole sitä miettinyt, missä vaiheessa sinusta tulee anoppi? Aika kuluu ja äidin murusta on jo kasvanut iso, miettii mummi ja samalla ajattelee, että jokohan tytär on anoppikokelas.
Ou shit, Villiviini! Minä anoppi?????!!!!! Ääääääh, nyt menen pyörtymään vessaan naamarasvapurkin ääreen! *kops*
minä jo vähän ihmettelinkin että mitä ihmettä mcgyver omassa pilttuussaan hirnuu...
vaan tulipa selitys kun kiirehdin tänne.
voin lohduttaa sillä, että lapsenlapsi, jonka napanuoran ihan hiljattain leikkasin, aloitti juuri rippikoulun. ja äitinsä on vain neljätoista päivää vanhempi kuin sinä.
ja anoppihan sinusta väistämättä tulee ja saat talon täyteen toimeliaita miniöitä.... trallallaaa
Meillä vävynkokelas (asunut jo yli puoli vuotta tytön kanssa yhdessä) sanoi meitä appivanhemmiksi puhelimeen, kun olivat olleet yhdessä vajaa kaksi kuukautta! Tuli muuten mieleen kanssa, että johan olen vanha! Meidän nuoret ovat kyllä nyt 19 v, joten kai tässä pitää jo tottua...
Kyllä meillä puhuttiin miniänalusta varmaan puolen vuoden jälkeen ja puolentoista vuoden jälkeen se olikin sitten entinen miniä....Vielä tuon rakastumisen kestää, mutta auta armias miten selvitään niistä bänistä....
Nyt tarkkana, mamma, jolla on menneitä ja nykyisiä miniöitä neuvoo: miniä, iästä riippumatta, on pidettävä hieman pelko perseessä, jotta niistä tulee nöyriä ja kuuliaisia miniöitä. Ensimmäiset 10 vuotta niitä kannattaa nimittää miniäKOKELAIKSI, tai jollain muulla soveltuvalla nimikkeellä. Miniäksi pääsee tasokokeiden kautta, ja reputtaminen tietää valahtamista alaspäin. Kokeissa testataan mm leipomis-ruoalaitto-siivous- ym taitoja, jotta he sitten voivat jatkaa äidin aloittamaa tietä pojan passaamisessa. Hahhah! Voit yrittää, mulla tuo meni munilleen, mutta yritin kyllä nujertaa kaikki vuorotellen. Esikoisen nykyinen vaimo sanoi Tokaksvanhimman tyttöystävälle: ota jalat allesi vielä kun voit. Musta tuntuu, että kyse oli jotenkin musta ???
Nuorena on vitsa väännettävä. Mitä? Eikö tämä sananlasku oikein sopinutkaan tähän asiaan? No entäs tämä: Tasan ei käy onnen lahjat. Meidän poika kun ei vieläkään ole löytänyt sitä oikeaa, vaikka viiden vuoden päästä jo voisi olla vaari. Toivossa on hyvä elää. Ehkä jonain päivänä...
No niin,meillä puhutaan miniäkandidaatista;) Me vanhemmat kyllä nimitämme appiukoksi tytön isää.
Meitä ei tietääkseni kutsuta anopiksi ja apeksi(appiukoksi).Eipä silti kait siihenkin pitäs tottua!
Koru on muuten kiva lahja.Meitin poika sano menevänsä ostamaan alusvaatteita:)Ei huono sekään jos on uskallusta,ja hajua oikeasta koosta ylävarustuksen suhteen!
Niin ja teitin poika on kyllä paljon nuorempi kun täällä (jo kohta 20 ja armeijaan menossa)
Ui jui. Mie en sano muuta ku, että koru on hyvä! ;o)
(PS. uudessa blogissa olis taas sulle kiusaa, siellä ihan alussa, hih hih..)
Hyvän Joulun toivotus Susikairan akalle ja perheelleen.
"Helkkykää, oi joulun tähtöset, kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa...."
Lähetä kommentti