Tulipas illalla katseltua Euroviisut ja onneksi minun suosikki voitti. Tässä useampana päivänä on ollut milloin kenenkin kanssa puhetta sanoista ja murteista, kielestä ylipäätään. Se taisi alkaa siitä, kun ystävä sanoi Ceen juoksevan ilkimullikkana. Mikä ehdottoman hurmaava sana! No siitä sitten poiki pähkäilyä muistakin sanoista; viruttaa tarkoittaa minulle huuhtelua, jollekin toiselle se on venyttämistä. Koulukaveri oli aikoinaan mummolassaan Imatralla käymässä ja oli todennut tiskatessa, että pittää vielä viruttaa. Mummo oli tokaissut, että älä kovin paljon viruta, jotta mahtuvat vielä astiakaappiin.
Pilviharso käytti blogissaan sanaa: hanteloittaa. (Ehkä suomennettuna lähinnä tuntua työläältä, hivenen vastenmieliseltä, väsyttävältä.)
Itse käytin Pellon pientareella sanaa visto. (Adjektiivi: inhottava, puistattava)
Pahki- Juoksin puuta pahki. (Päin.)
Vetoketju- rissa, hurrooti (Ehdottomasti suloisen kuvaava sana tuo hurrooti, vetoketjuhan sanoo kiinni/auki mennessään hurhur.
Ja onhan noita sanoja- ei tietenkään nyt tule edes murto-osaa mieleen. Minzin, Vilukissin ja Tupakissin blogeja on niin mukavaa käydä lukemassa juuri kielen takia. Useinkaan en tajua, mitä niissä edes lukee, sitten luen ääneen ja juttu aukeaa:) Eli näitä blogeja meillä lukee tavallaan koko perhe. Minä luen ja muut kuuntelee.
Mutta siis, katsottiin Euroviisuja ja kyllä kieltämättä myötähäpeää tunsin muutaman enganniksi laulavan esiintyjän kohdalla. Serkkulikka totesi, ettei edes saa selvää sanoista. Serkkulikan kanssa jatkettiin jutustelua ja päädyimme McFlurryyn. Serkku totesi, että jos mainosta ei ole tiskillä, niin että voi näyttää sormella "Otan ton!", niin jää tilaamatta. Miten McFlurry lausutaan niin, ettei sylje toisen päälle? Tai Arizona-ateria? Quattro Stagioni? Massachusetts? Espresso cappucino? Kun omalla äidinkielellä löytyy hurmaavia, kuvaavia sanoja (tai ainakin pienellä vaivalla saa väännettyä uusia sanoja:) mm. Äiti-Puffan blogissa törmäsin Iteljooniin), niin miksi, oi miksi, pitää käyttää vierasperäisiä vaikeita sanoja? Ok, myönnetään. Pidän minäkin blogia (nettipäiväkirja on vaan niiin pitkä sana). Onkohan ravintoloitsijat ikinä miettineet, että joku ruoka saattaa jäädä tilaamatta vain sen takia, että sillä on niin mahdoton nimi? Yritetäänkö nyt vähän liikaa? Kuten tuo edellisen kirjoituksen spinning- olin oikeasti iloisesti yllättynyt, kun liikuntahallin esitteessä se oli "sisäpyöräilyn" nimellä.
Varmaan aika harvassa kielessä on niin paljon synonyymejä kuin meillä. Aan piti koululäksyihin kirjoittaa synonyymejä sanalle: Lapsi. Pentu, kakara, ipana, läppi, kläppi, natiainen, jälkikasvu...
Nytpä heitänkin kysymyksen teille! Mitä hauskoja, kuvaavia, erikoisia sanoja teillä on käytössä- sellaisia, joita ei välttämättä muut tiedä? Miettikää ihan tarkkaan, sillä sana, joka teillä on jokapäiväisessä käytössä, voi olla jollekin aivan uusi:)
S.A.
49 kommenttia:
Tulee mieleen: tuima (ihan liian suolaton ruoka), käsin (päin -> mistä käsin oot kotoisin) ja kehtuuttaa (laiskottaa). Uskonkin, että nämä ovat sinulle tuttuja sanoja:)
Mukavaa sunnuntaita sinne kotikonnuille.
Tosiaan Tuima on täällä suolaton, mutta minä taas miellän sen liian mausteiseksi;D eli ihan päinvastaiseksi. Ukon kanssa on tästä monasti väännetty.
Kehtuuttaa:) Maistuu hauskalta suussa!
Ja käsin tai sitten mistä oot pois?
Hei!
Olen lukenut blogiasi jo hetken, mutten ole koskaan keksinyt mitään kommentoitavaa (mahtavat jutut Sinulla muuten :)
Näin etelästä pohjoiseen muuttaneena olen törmännyt useisiin vaikeuksiin tilatessani piispamunkkia (ilmeisesti berliininmunkki, mikäli muistan oikein) siis se ihana herkku, munkki, jossa on kuorrute päällä.
Muita joita tulee pikaisesti mieleen, voi olla että ovat tuttuja ovat:
permanto (lattia)
porstua (eteinen)
Ai niin, pakko vielä kommentoida; Kainuun leipäjuustohan on leipäjuusto! Minun ex joka oli kotoisin Kainuusta väitti sen olevan juustoleipä - never! Väännettiin myös aiheesta monasti...
Itse kun olen enemmän tai vähemmän ruotsinkielisestä kodista (vaikka suomi onkin äidinkieleni) ja lapsena puhuttiin myös ruotsia, niin luulen käyttäväni välillä ruotsista lähtöisin olevia sanoja, joita suomenkieliset eivät välttämättä tunne. Mitähän niitä olisi... Sniidu = pihi, kitsas, itara. Nati nati = hyvää yötä. No, nyt just ei tule mieleen muita. Tuo visto on muuten tosi kuvaava, tulee mieleen visva tai jotain muuta äklöä.
Meillä tääl Turus käytetään sanaa kirvottaa kun puretaan vanhaa kudottua puseroa.
Hämäläinen mieheni keittelee edelleen usein mommoja ja väittää niiden olevan perunoita. Minua se sana kammottaa, koska Pohojanmaalla ne ovat pottuja tai perunoota. Mummut, mommat, mammat, mummit ja muut isoäidit ovat sitten asia erikseen, eivätkä kuulu kattilaan ;-)
Nuska = nurkka, pieli, kulma...
solokkusankko = laskiastia = biojäte
Pahki sanan kans olen kans tullut ihmetellyksi...ei mennyt sana heti jakeluun vastapuolelle.
Pelittää = toimia, pelata...sana jota mun piti makustella jonnin verran.
Paljon on niitä aitoja Oulun murteen sanojoita anoppi viljelee, joita on makusteltava!
Kyllä juustoleipä on juustoleipä eikä mitään muuta ;)
Tuima on suolaton, ja kehtuuttaa on mielestäni aikas uusi sana. Mutta se on sellasta vötkyilyä, vötälehtimistä..
Mortteli on iso kahvikuppi, kuin myös se maustejuttu..
Ei enää ihan jokapäiväisessä käytössä, mutta hinee ja köpsä kuuluvat oman syntymämurrealueeni adjetiiveihin. Tarkoittavat vastakkaisia asioita kiv ja tyhmä.
Oman lapseni keksimä uudissana on luukkunuotio eli takka.
Oon pari kertaa ehdottanu täällä Savossa työkavereille, että mitäs jos otettaisiin örkyt kahvin kanssa (ja saanu vähintäänkin kummallisia ilmeitä vastaukseksi :)
Minäkään en millään kehtaisi viedä roskia ja mieluummin ajelen onnikalla kuin bussilla.
Ja huilaaminenkin kuulemma tarkoittaa eri murrealueilla ihan päinvastaista.
Meillä on tämä sideharsoriepu, mitä on onneksi vielä jäljellä kolmesta äitiyspakkauksesta. Niin meillä sillä rätillä on nimet Iipu ja Rätsäkkä.
Spinning...voi halavattu, ja ku mie iha luuli, et se o jotaa pal hianompaa ku pyöräily? Nolottaa...
Minulla keskisuomalaisena on sanavarasto rikastunut muutettuani satakuntalaiseksi. En oikein tiennyt minne mennä, kun pappa käski hakea kokilta tuolia - koitin miettiä, että olenkos kuullut kenen kyläläisistä olevan kokki, jolla olisi tuoleja varalla pitoja varten...8)
No, ei tarvinnut naapuriin mennä, vinttihän se kokki oli.
Aivan Porissa on käytössä isoisästä sana tuffa. Hassua, mutta tosiaan on porilainen sana vaikka helpostihan sen huomaa tulleen ruåttista.
Olipas mukava juttu! Tuima on mulle kiukkuinen tai tulinen; tuima ihminen on hyvinkin takakireä, vihatuva ja tuima ruoka on erittäin hyvin maustettu.
Mennä paitti (ohitse).
Ei trenkää tulla (ei tarvitse tulla, jos ei tahdo)Taas on kaikki karoot kotona (äiti voi sanoa näin, kun lapset ottavat voimallisesti yhteen, Karo = pässi),
kissahtaa (pienentyä pesussa)
kinninen (=tiukka, esim lihomisen jälkeen jokin vaate voi olla ...hmm..kinninen)
Viruttaa on mulla samoin huudella astioita tai vaatteita.
Voi onpas täm ämielenkiintoista leikkiä sanoilla! Visto oli täysin uusi sana!
tulipa mieleeni sattumus kaukaa seiskytluvun aamuhämäristä kun liittotoimistomme pomo ehdotti pikaista käyntiä kuralla. espolaisena ihmettelin että kuralle keskellä päivää,illalla on vielä nuorisoilta tapiolan klubilla, mutta voin seuraksi lähteä. toinen espoolainen kollega innostui että joo, mennäänkin vaan, kun kellokin on jo noin paljon.
vaasanseutulaiset varmaan arvaa mistä oli kyse. vaasalaispomomme halusi kahville, muut luulivat tauon koskevan keskikaljaa.
lasten suustahan noita hauskuuksia sentään syntyy, vai mitä tuumitte
kainalovaatteista,
pyttyämisestä,
hiksuista
tai käpäsistä?
Voi JEE! Nythän mulla leviää pää innosta! Ihania sanoja, kiitos kaikista kommenteista:D Kiusasin vielä ystävääni tuossa saman asian tiimoilta ja sieltäkin löytyi niin mainioita sanoja:
*Relekko: Kilpailussa kaatunut luistelija
*Puolirelekko: Käsi osuu maahan
*Örvelö: Korvapuusti; ruotsin korva-sanasta johdettu
*Seutukaavakengät: Mustista nokialaisista leikatut "lipokkaat"
*Rävveekkö tehä? -Kehtaakko, viittikkö tehä?
*Tulukuttaminen, länkyttäminen- vastaan sanominen "Älä kehtaa tulukuttaa." "Lopeta se tyhyjän länkyttäminen."
*Väkkerehtäminen, värkkääminen- Mitä nää värkkäät, ala tulla jo! Mitä te väkkerehtäätte siinä telekkarin eessä?
*Huntalo: hölmösti käyttäytyvä nuori/lapsi
*Karvapersetonnakko: erityisen hölmösti käyttäytyvä nuori aikuinen
Oih, lisää, lisää!:)
Mulle leipäjuusto on leipäjuusto ja juustoleipä on leipä, jonka päällä on juustoa.:)
*
Mulle se juustoleipä on juustoleipä ja leipäjuusto on jotain muuta. Eikös lakkakin ole hilla jossain, eikä lakka.. Samoin tuli mieleen räpikkäät, eli kynsikkäät jonkun mielestä..
Tuo värkkääminen oli tuttu..tekemistähän se kuvaa. Yleensä täällä sanotaan että tuolla se jotain värkkäilee, eli ei herätä arvostusta hirveästi ;)
Samoin koira/lapsi hölömyää, kun se/hän juoksee/touhuaa päämäärättömänä..tosin teillähän ei sellaisia lapsia taida ollakaan ;)
Elisa:D meijän poijaat hulumuaa ja höntää eeskahtaalle ku pösilöt.
Kyllä minun suuhun hilla on enempi makuisa kuin lakka--- ei kai nyt lakkajängälle kukkaan mene?
Räpikkäistä olen joskus aiemmin jo kirjoittanutkin, se on hauska sana!
En varmaan saa ens yönä untakaan, ku pittää miettiä sanoja. No pittää ottaa huomenna sitte tupluurit, ettonet, nokoset tai päiväunet;D
Joo, otahan nokoset ketarat ojossa...(jalat), ja toivottavasti teilläpäin ei oo romuskaa (flunsaa) ja ootte ollu muutenkin tolokkuna! Ja elä kaiva torkkelia (nenää) autolla ajaessa saattaa muut räppänän läpi nähä...ja sotket räpylöilläs ratin.
Oih, "kahvimotti" eli -muki ja "olla möllöttää".
Mullistella eli mulkoilla.
No nyt on hauskoja juttuja: pakko osallistua!
Kainuulaisena juustoleipä on se natiseva juusto, jota syödään lakkahillon kanssa.
Meille örvelö on huonosti käyttäytyvä, ehkä humalassa oleva mies (örveltäjä). Lisäksi astetta pahempi on pönttö-örvelö.
Karvapersetonnakko; onko se jonkun omakeksimä? Hauska kuitenkin.
Pösilöstä tuli mieleen Veikko Huovisen Konsta Pylkkänen, joka käytti tuota termiä. Lisäksi oli vielä mölöpösilö.
Kirsikanto oli minulle outo sana, mutta Hämeessä vissiin tutumpi eli meillä ne ovat hankiaiset, hanki.
Pohojanmaalla tarjoillaan kropsua, meillä pannukakkua.
Meidän perheen oma sana? on härpäke, joka on epämääräinen esine tai uloke. Nyt se on saanut uuden merkityksen eli sanomalehden pieni uutinen lehden ylälaidassa on ylähärpäke.
Nyt kehtuuttaa eikä millään viittisi mennä miehen kaveriksi laittamaan pyykkiä kuivumaan, vaikka poikani mielestä minulla on perheessämme parhain räpsäytystaito.
Hauskaa jatkoa sanailuille! Marketta
Entinen kämppis meinas joskus syrpätä eli sotkea (nimenomaan esim. kananmunan paloitteleminen leivän päälle meni usein syrppäämiseksi).
Joskus voi joku olla ätläkkää eli liian makeaa.
Mie myös toisinaan ruukaan tehdä asioita, ja se hämmentää toisinaan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tunteneet ketään Oulun yläpuolelta. (Tai lukeneet riittävästi ruotsia.)
"Hän kehui (=kertoi) että kävi eilen kaupassa." ...näin meillä, Pirkanmaalla
Porin ajoilta muistan heidän tapansa muodostaa imperfektin. "Mä mietein eilen, että mitä mä tekisin, mutta sit mä keksein, että noinhan mä sen teen."
Porissa myös yhtä-äkkiä = nopeasti. "Odota, mä käyn yhtä-äkkiä vessassa."
Samoin Porissa herätään aikaisin "aamusti", kun minä herään aikaisin aamusta.
Marketta:) Karvapersetonnakkoa käytti minun mummo, en tosin tiedä on hänen omakeksimä vai ihan yleisesti käytössä.
Kirsikannosta en ole kyllä ikään kuullu.
sokeri- äkkimakia
kaatuu- lankiaa
Pakko kirjoittaa sitä mukaa, ku mieleen mäljähtää, muuten unhottuu.
Minua on kans niin monesti kummastuttanut tämä suomalaisten englannin kielen ylistys ja ihailu, kun ei käytetä tätä ihanaa suomenkieltä joka meillä on vaan pannaan yritykselle nimeksi Elmo Sport jne. Huoh.
kylvettäis mieluummin näitä hurmaavia murresanoja. näissä sitä on jotain!
Jestas sentään...tulin lukemaan uudelleen noita "sylky"sanoja ja täällähän on taas vaikka mitä uusia snaoja, joita en tunne. Aaah!! Sylkysanoista tuli mieleen yksi viinipullo, se alkoi jotenkin baum -sanalla ja/tai loppui ...rosengarten...siinä oli jokin muukin sana ja ystävättäreni opetteli sitä sanaa ja sanoi lopulta sanovansa Alkossa, että three bottles of these ja sitten päästävänsä räät myyjän silmille.
Nousta väärällä jalaalla = olla pahalla päällä heti aamusta.
Mitä se taas ainoo? (= "meinaa" suunnittelee)
Anoppi sanoo aina että on komphoijannut jotain, luulen että se tarkoittaa parempaan talteen noukkimista?
Ihania kommentteja poiki tää kirjoitus. Hehku ruukaa, ja mie myös, mutta mie luulen, että alkuperäisenä hämäläisenä se on tarttunut hämeen murteesta, ei siis tarvi osata ruottia. Ja mukulana heitettiin kuupalla vettä kiukaalle (kun Keski-Suomessa heitetään naapulla) ja sekoitettiin ranstakalla pesää. Ja äiti uhkasi heittää meidät lumipöykkyyn, jollei lakata riehumasta :) Mutta tällä hetkellä olen murteeton. Kymenlaaksolaisittaim miä osaan asjani puhuu, jos miä nim päätän, mut se ei tuu luannostaa, vaik miä oon tääl 28 vuatta asunu.
Ukko hoksi muutamia lisäyksiä:
*päntiönään eli alati/jatkuvasti
*kylymä ramelehtii eli palelee
*Ei silimäänkään eli vähän kuin "ei voi olla totta" tai "ei sinne päinkään"
*palli eli jakkara
Koko ajan päässä pyörii sanoja ja sanontoja:) Taidatte kohta todistaa tapahtumaa: Akka tuli pösilöksi, kun sille kerrottiin liikaa uusia hienoja sanoja;D
Meille ilmentyy joka päivä uusia sanoa, joko väännetään ranskan ja englannin sanat suomelta kuulostavaksi, suomennetaan englantia tai sitten väännellään suomen sanoja.
varpit/varput=varpaat
liquid wolf=nestehukka
beak sleep=nokkaunet
vakuumeroida=vacuum=imuroida
Ja kun Hanni sanoi kuuppa, niin saunassa aina otetaan kiulusta kuupalla vettä ja viskataan kiukaalle.
Kyllä olis taas palijo kommentootavaa...
Pihakissi sanoo uunna vuanna, ku ruaka oli viälä nii kuumaa ettei suuta kärsiny, notta pitää viälä vähä töönätä. Soli mulle iha uus sana, mutta aukes laakista.
Perliininmunkit on räkiksiä (räkämunkkia) ja ne johna ei oo kermaa sisällä, non ratapölökkyjä. En oo kyllä ikää itte sellaasia tillukoonu (leiponu).
Kuaripäälliset perunat on tikkuperunoota eikä umpeloosia niiku järviseurulla, korttelista justihi join kaffia.
Poika nauroo kersana kuallaksensa, ku mä sanoon sille, että älä ny lavuaarihi kuuppaa (kaadu päälles).
Voi olisha nuata!
Kiva kuulla että käyttä oikee perheellä mulla kyläs!
Ihania sanoja tuossa ylempänä monta! Meillä on kanssa kotona käytössä sanoja, joita ei välttämättä Nykysuomen sanakirjasta löydä...
Hohhailla = pyöriskellä päämäärättömästi osaamatta päättää mitä tekisi seuraavaksi "koko aamupäivä meni hohhaillessa"
pyllyillä = pienessä tilassa kaksi tai useampi ihminen niin, että törmäilevät jatkuvasti toisiinsa "se keittiö oli niin pieni, että meidän ruoanlaitto meni ihan pyllyillessä"
tupsluikkarit = päiväunet
mennä pelastusarmeijalle = esim. kankkus- tai lomapäivä, jolloin ei edes yritä tehdä mitään hyödyllistä, "meni sitten koko päivä ihan pelastusarmeijalle"
ömpö = vähän
Tämä tulee ranskan "un peu":stä, ja meillä on tullut tavaksi juoda pelkästään "ömpön viiniä" :)
Uusiosana on seivata = tallentaa peli ( save )
Märistä = itkeä
Ei meillä mennä lakkajängälle vaan lakkaan, lakkamehtään, lakkasuolle jne..
Mukavia on nämä sanat.. uusista sanoista tulee mieleen lasten sanomiset kuten kameroida (ottaa valokuvia), kumittaa (pyyhkiä kumilla pois) ja entä tiedä onko meidän oma sana mutta hiimailla (jopa himmailla, ehkä astetta reippaampaa) on sellasta oleilua ilman päämäärää ;)
Uusiosanatkin on tosiaan niin hauskoja :) Meillä pojat savettaa (eli tallentaa).
Ja hei Elisa, meilläkin hiimaillaan;)
Tämä oli kyllä niin hauska, tuli tosi monta uutta sanaa ja uusia merkityksiä!
Eli vielä ISO kiitos kommentoijille- ja saahan tänne käydä lisäämässä, jos jotain tulee mieleen:)
Hidas uus-hämäläinen kommentoi vasta nyt.
Minullekin viruttaminen on aiemmin ollut ihan vain ja ainoastaan huuhtelua. Kotiseudulta (Varsinais-Suomi) on mukaan jäänyt vain muutamia erikoisempia (täkäläisten mielestä). Krotti= rätti, keittiössä on tietenkin tiskikrotti. Eipä tuota tule kuin kiireessä ja kiukuissaan käytettyä "Tuo ny jo sielt krotti" - ikään kuin siippa kymenlaaksolaisena siitä juurikaan mitään tajuaisi.
Pikkupuffan aloitettua ruotsin kielikylpypäivähoidossa, oli jotenkin kotoisaa palauttaa jokapäiväiseen käyttöön sanat kraana ja hantuuki, ovat niin lähellä ruotsia, ettei lapsi voi erehtyä kummallakaan kielellä! :)
Toinen hidas hämäläinen täällä. Kukaan ei ole Forssan läpi ajanut kun ei ole poiminut sanaa holja.
Se tarkoittaa vähän erikoista, omituista, silleen positiivisella tavalla, forssalainen sanoisi sen synonyymiksi sukkela, joka siis sekin on vähän omituinen. Kuka tahansa voi joskus mennä sukkelan näköiseksi tai voi muuten vaan olla holja tyyppi, lintu vai kala, tiedä tuosta..
viruttaa, visto, källi homma... hihii, näitä riittää, mitä ei kukaan ymmärrä Oulun alapuolella.. ;D
Mutta täytyy kysyä, huutaako Akka (tai Ukko), että "nyt lapset kartanolle!!"?? ;o)
Vielä lisäys :D
Tätä ei ole koskaan kukaan ymmärtäny: pahki. Siis vaikka ajaa autolla pahki johonkin. Juosta pahki johonkin. Siis törmätä! :)
Saikka = tee
sörri= kahvi
äpyli=lehmä
hinkki=sanko/ämpäri
pänikkä= se pienempi mihin laitetaan maitoa, tonkka on se iso. ;)
Pääläri = hinkki = pänikkä= pieni "maitotonkka"
Juu TaiNa;D Kyllä pojat heitetään kartanolle.
Itsellä tuli vielä mieleen laavata- eli selailla/plarata. Laavata lehtiä.
Ja tökerö- huonosti käyttäytyvä ihminen tai krapula.
Kun kuuntelee itseään päivän mittaan, niin koko ajan tulee vastaan näitä sanoja:)
Olipas hauska lukea näitä! Minulla on tarttunut sanoja varmaan joka murteesta, jonka alueella olen joskus oleillut... Ja Helsingissä neljännesvuosisadan ja rapiat päälle asuneena siellä on vielä ne stadin slangitkin seassa...
Minä sanon aina, etten kehtaa tai kehtuuttaa, jos en viitsi tai jaksa. Suomenruotsalainen kaverini kummasteli aikanaan kovasti, että miksen kehtaisi kaupungille lähteä...
Meillä penikat ei lennä kartanolle vaan mäjelle, mistä lie tuokin tullut.
Tuima on minulle liian suolaista, ätläkkä makeaa.
Siippa (keskisuomalainen) kuvasi minua aikoinaan sanalla lahee, joka kuulema tarkoittaa kaikkea mukavaa, pehmoista ja kivaa. Onkohan vielä samaa mieltä?
Stadin peruina puheessani vilahtelee monenlaista:
dösä = bussi
skuru, spora tai ratikka= raitiovaunu
sniidu = turhantarkka, pihi
snadi = pieni
hiffata = tajuta
närppiä = näykkiä ruokaansa, nirsoilla
sälä = kaikki pikkutavara, myös asiat
säätää = viilata asioita liiankin pitkälle, tarttua liikaa yksityiskohtiin vrt. "älä nyt säädä enää, nyt mennään!"
tsägä = tuuri, onni "hyvällä tsägällä ehditään..."
Tuossahan noita.
Ai kauhee mikä määrä kommentteja!!! :)
Mulle tuli näin hätäiseen mieleen vaan pari:
kärkkäri = käristemakkara/kärkipotku
itikka = hyönteinen/lehmä
jeera = se paikka huitsin nevadassa tai ainakin toooosi kaukana
singuttaa = venyttää
...onhan noita kaikkia ihania, joiden toivoisi säilyvän käytössä edelleen.
Paljon ihania sanoja. Suomen murteet ovat kyllä aivan valtava rikkaus.
Tääl Turuus meil pillataan, jos lasista läikkyy vettä tai muuta nestettä.
Lattia on permanto ja mulkata tarkoittaa kaatua.
Kyllähän näitä sanoja olis, kun vaan mieleen tulis. :)
Käytän kuulemma usein sanaa "timpaista" joka tarkoittaa siis... sellaista kiireesti mutta asiallisesti toimitettua nopeaa juttua. Voi vaikka timpaista kirjeen postiin, tai pystyttää ex tempore näyttelyn kirjastoon.
pitaa tarkistaa:)
Lähetä kommentti