Jo 3 yötä kotona:)

Päästiin siis muuttamaan JO viime sunnuntaina. Minun visioni oli jotain sen suuntaista, että siirretään tärkeimpiä (esim. patjat) ensin ja sitten pikku hiljaa päivien varrella loput. Nooh.
Meille on jostain ihmeen syystä siunaantunut monta mahtavaa ystävää. Yksi lainasi kuorma-autoa, toinen autteli oman ison auton kanssa, yksi kantoi ja pakkasi, yksi hoiti Deetä koko päivän, yksi ja yksi toinen autteli purkamisessa.
(Ja kenenkään on turha väittää, että me oltaisiin mukavia ja siksi meillä on mukavia kavereita, ei me niiiiiiin mukavia olla kuitenkaan, vaan ollaanpa oltu jonossa keulilla, kun hyviä ystäviä on jaettu:)) Tiiätte kyllä, RAKASTAN TEITÄ!

Isot pojatkin oli suurena apuna kantamassa ja arvioisin, että 85% tavaroista on muutettu. Terassikalusteita ja sen sellaisia juttuja on vielä vanhassa talossa, mutta nehän ei nyt talven kynnyksellä taida olla mikään hittijuttu muutenkaan ;D

Olin purkamassa täällä uudessa kodissa ja isännät pakkaili vanhasta paikasta tavaroita ...hmmm... tehokkaasti ja miehekkäästi;D Jätesäkeistä löytyi mm. roskia ja kenkiä ja vaatetta. Kaikki samasta säkistä. No oma moka, kun en ollut vienyt roskasäkkejä aikanaan roskiin. Purkaessa kaadoin säkin sängylle ja siinähän ne pizzasta irrotetut jalapenot tökötti tanssikengässä:)

Sunnuntai-iltana laitoin kellon soimaan ja Ukko kysyi, moneksiko? Vastasin, että kuudeksi. Miksi niin aikaisin? No, musta tuntuu, että saattaa olla aamulla kamppeita hukassa yhdellä jos toisellakin.

Itselleni en löytänyt talvikenkiä ja töihin painelin Crockseilla, olikin tullut sopivasti kunnon talvi yön aikana ja höttyrälunta sen 15 senttiä. Onneksi villasukat kuivuu aika nopsaan.

Anoppi tuli eilen, luojan kiitos. Toiveissa on saada ruoaksi jotain muutakin kuin mikronakkeja ja Saarioisten savikiekkoja.

Kaapin paikoista käydään vääntöä ja olen pa-has-sa alakynnessä, koska en ole päivisin täällä huseeraamassa. Illat on yhtä pitkää "the katsetta". Anoppi on viisaasti pysynyt puolueettomana toistaiseksi. Ehkäpä minä ensi sunnuntaina suoritan omat tanssikuviot huonekalujen kanssa?!

Hahhaa. Lopuksi vielä tämän iltainen "puhutaankohan me nyt ihan samasta asiasta"-tilanne:

Lähtökohta: Aa passitetaan ostamaan lähikaupasta (M-market) leivinpaperia. Annan 3 euroa. Alan silittää verhoja. Saan ensimmäisen silitettyä ja yritän varvistella sitä verhotankoon. Totean, että: "Ei riitä ämmällä sentit!" Johon Ukko: "NO MIKSI IHMEESSÄ SÄ ET ANTANUT SILLE TARPEEKSI RAHAA?" "Täh!?" "No pitääkö sitä pihdata niitä rahoja, jos laitat ostamaan leivinpaperia?????" "Siis...öö...mä en yllä laittaan näitä verhoja ilman tuolia, että mulla niinku loppuu kropasta sentit kesken...." "Hahhaahhhaa, mä luulin, että Aa soitti, ettei rahat riitä siellä ÄMMÄLLÄ!"

Olisipas kivaa laittaa kuvaa vaikka olohuoneen sisustuksesta, mutta kamera ja kameran laturi ja konejohto on jossain ja aivan satavarmasti eri laatikoissa ja eri huoneissa (jos ei jopa eri taloissa...)

Niin, ja joo! Minä rakastan jo tätä kotia. Tuntuu niin hyvältä ja leivinuunin lämpö on pehmeä:) Olen kovin onnellinen!

S.A.