Voisiko sitä mitenkään aloittaa tuon rummutuksen niin, että Joululahjatoivelistalle pistettäisiin ykköseksi turvavaljaat. Tammikuussa sitten pyydettäisiin ystävällisesti kansalaista sitomaan itsensä kiinni savupiippuun niillä valjailla ja sitten tälleen helmikuussa kerrottaisiin, jotta assistentti voi viskata lumikolan sille, joka siellä katolla on piipussa kiinni, niin voipi sitten kolailla niitä lumia alas. Ihan pikkuriikkisen käy päähän se, että lehdet tursuaa uutisia loukkaantuneista ja jopa kuolleista ja ihan niin typerästä syystä, että ollaan hujahdettu alas niiden lumien matkassa. HohHOIJJAA!
Eipä muuta nyt tällä kertaa. Jatkan villapaidan kutomista.
S.A.
Ps. Tästä angstitekstistä päätellen voisi kuvitella, että meillä on joku tipahtanut katolta, mutta ei ole, ei (ainakaan vielä). Dee tosin tipahti eilen Been käsistä----- tattadaa---- pyykkikoriin! On se hyvä, että mie oon niin laiska pyykkäri, ettei käyny kuinkaan. Varsin pehmeä lasku kusenpolttamien alushousujen sekaan.
Pps. Kannatti nousta viideltä katsomaan jääkiekkoa- Hyvä leijonat! Hyvä, hyvä! :)
7 kommenttia:
Tuo oli niin hauskasti kirjoitettu että repesin nauramaan!! "Hujahdettu lumien matkassa alas"... =D =D =D Tottahan tuo, minä en oikein älyä, miten jollekulle tulee edes mieleen kavuta LUMISELLE LIUKKAALLE katolle ILMAN mitään turvareleitä. Niin ja vielä hosua siellä työnteossa...
Luin juuri Valituista Paloista hyvän artikkelin siitä, miten lastenhoidosta on tehty bisnes: ei muka enää pärjätä ilman kypärää kun opetellaan kävelemään, on itkuhälyttimet ja jotkut anturit sängyssä kätkytkuoleman varalta, kaiken maailman tukia ja suojia, ettei vaan ihmisen poikaselle tapahdu MITÄÄN, kun se ekaa kertaa lähtee ryömimään ja alkaa hengittää. Pitäisköhän tätä turvavouhotusta siirtää kuitenkin aikuisten puolelle...?
Tässä odotellaan tietoa, kuka oli se paikkakuntalainen, putoavan lumen alle jäänyt mies, joka kuoli tänään. Aina ei varovaisuus auta, kun kaikki ei ole itse siellä katonharjalla keikkumassa ilman valjaita. Ainakaan tässä tapauksessa tyhmyys ei ollut syy kuolla putoavan lumikuorman alle, mies ei ollut katolla..
Kurjaa, jos mies on tuttu, tai kaksosten kaverin isä. Pienellä paikkunnalla kun kaikki tuntee vähän kaikki... :´(
Hanni; ihan totta, että kaikki ei ole itsestä kiinni, mutta varmaan valtaosa tän viikonlopun turmista olisi ollut vältettävissä, jos olisi ollu turvavarusteet kunnossa, siksi juurikin tuntuu niin turhalta yksikin loukkaantuminen tai kuolema.
Toivottavasti ei kukaan teidän tuttu:(
Ofelia; oon kanssa miettinyt noita kypäriä sun muita turvevermeitä suht normaaleilla lapsilla, että onkohan ne vähän liikaa. Joku kauhisteli joskus meidän lämmitysuuneja (siis puilla lämmitettäviä), että eikö lapset polta itseään. Vastasin, että keskimäärin yhden kerran kaikki on polttaneet näppinsä ja sen jälkeen tietävät mikä on "poppa". Kyllä ne muksaukset ja kuhmut kuitenkin kuuluu kasvuun, nekin.
Hyvä jellonat ja Aino-Kaisa, hyvä Susikaira ja pyykkikori! Jiippijaejee, normiarki alkaa!
Menee ainakin iltaan ennen kun jaksan kertoa ihanasta viikonlopusta. Maltathan..? :)
Meidän naapuri oli pudottelemassa lumia katoltaan ja yhtäkkiä sieltä kuului huuto ja mies makasi pitkällään siellä katolla, kauan... Taisi säikähtää, eikä sen jälkeen pitkään siellä touhunnutkaan, kun liukastui lievemmin ja kohta kapusi alas. Ja katto on vieläkin täynnä lunta. Itse en kyllä voisi kuvitellakaan meneväni katolle, etenkin kun on peltikatto. Tuskin turvavaljaatkaan meikäläistä auttaa, jos savupiippu vaikka pettää...Mies sanoi, että uutisissa olisi pitänyt mainita turvavaljaat tai -köysi, kun kehotettiin kattoja tyhjentämään. Mutta eikö sen sano jo maalaisjärki?
Sitähän voisi tehdä vaikka täydellisen murhan käymällä työntämässä lumenluojaa katolla reippaasti reunaa kohti.
(Kas kummaa, että mulla tuli ensimmäisenä tämmönen mieleen :-P)
Lähetä kommentti