30.10.10

Niin romanttista, hahhhaahhaa!

Isojen poikien piti kotiutua tänään. Olin töissä ja kun pääsin töistä puhelin oli lähes umpisolmussa pukukaapissa. Oli soitettu (6 kertaa), oli lähetetty tekstiviestejä (4 kappaletta), hyvä, ettei ollut multimediaviestinä tungettu rautalankaa tulemaan. Asia koski jatkoaikahakemusta ja viestit oli höystetty sanoilla "kiltti" "saisinko" halloween-kutsut" "jääkiekko-ottelu" "KILTTI" "pliiiiis". No, en olisi kieltänyt missään tapauksessa, koska Aa on kummitätinsä kanssa, hyvässä (turvallisessa) aikuisseurassa ja B oman kummitätinsä kanssa hyvässä (turvallisessa) aikuiseurassa. Olen ihan häpeämättömän iloinen, että pojat saavat välillä olla tähtinä ja paistatella huomion keskipisteenä; se nimittäin on harvinaista täällä kotona, kun usein nuo pienet kuitenkin sitä huomiota enemmän saavat.

Soitin Ukolle, että onko hänellä tietoa tästä suunnitelman muutoksesta ja onko pojat soitelleet/viesteilleet Ukolle (joka siis oli puhelimen päässä koko päivän)... Joo, homma oli hoidossa ja luvat myönnetty.

Pääsin kotiin ja hetken päästä Aa soittaa: "Voi äiti, mulla tuli ihan kauheen huono omatunto, kun mä en kysyny lupaa sulta!"
"Kuule muru, pidä hauskaa, iskähän antoi luvan, don't worry, olet rakas pusi-pusi!"

Hassu poika :) Ja ihana! Ihania kaikki! (toim. huom. kirjoittaja on varmaan vähän ikävissään, silloinhan huomaa vain ne hurmaavat puolet:))

Ostin tuoksutuikkuja (cappuccino ja sweet honey), että voidaan muka fiilistellä Ukon kanssa sitten, kun pienet nukkuu. Ukko haisteli ja kysyi: "No missäs ne karvanopat on, näähän haisee ihan Wunderbaumille?!"

Ole tuonkin kanssa sitten romanttinen! XO ;D

Lupasimme raivata vähän tätä tonttia ennen muuttoa ja Ukko olikin kaverinsa kanssa sahahommissa, kun tulin töistä. Terassilla oli vielä pikkuisen rikkoontunut aurinkovarjo (jonka kohtaloa mietin; ottaako mukaan vai jättääkö jälkeensä), no yksi 20 metrinen koivu kaatui siihen päälle, niin eipähän tarvitse enää mokomaa miettiä. Näyttää ihan siivilältä :)

Vaan nyt lauantai-iltaa viettämään, jos vaikka niitä karvanoppia koittais etsiä... Hahhhaahhhaaa!

S.A.

29.10.10

Ei oo omena kauas puusta jne.

Iltahihityksiä: Mummo soitteli, että isot pojat olivat jättäneet mummolasta lähtiessään pöydälle muutaman karkin ja lapun: "Tässä teille vähän hyväskää ja kiitos tosi mukavasta viikosta!"
Ja siis karkit oli tietysti alunperin ostanut mummo:) No kaunis ajatus kuitenkin:)
Kirjoitin ed. tekstin facebookiin ja lapsuuden ystävä virkisti muistiani: Muistatko, kun niitettiin meidän äidin kukat takapihalta ja myytiin niitä samaisia kukkia etuovelta äidille takaisin?" XD
Ukko totesi, että saattaa ne pojat siis olla tulleet myös äitiinsä. Olenko minä joskus sanonut, että ne on Ukkoon tulleet? Sopiva cocktail kaaosta, pähkähulluja ideoita ja rohkeutta toteutukseen ;)
***
Ja pieni työasia; huom. olen aina ystävällinen, enkä ikinä, koskaan nolaa asiakasta tai leukaile, mutta joskus on vaan niin herrrrkullisia tilanteita: Asiakas kysyi: "Kun noissa lapasissa lukee, että ne on lampaanvillaa ja näissä toisissa lukee vaan, että 100 %:ta villaa, niin onko nää nyt sitten lammasta?"
(Öh, ei... ne on tehty tooosi harvinaisesta kananvillasta...)
Oikeasti vastasin, että: "Kyllä, myös ne on tehty lampaanvillasta."
:)

Letkeää viikonlopun alkua!

S.A.

26.10.10

Linjavetoja!

Pahvilaatikko, täysi pahvilaatikko, puoliksi tyhjennetty pahvilaatikko, tyhjä pahvilaatikko... Jumankekkulat, alkaa palaa päreet täällä, MURRRRR!

Ja sitten, kun armas Ukkonen on niin helkkarin haka keksimään verukkeita, miksi jotain asiaa *ei voi, ei kannata, ei pysty* tekemään *tänään, huomenna, ylihuomenna, ensi viikolla, vittu, ensi VUONNA*...

Ja sitten, kun armas Akkanen on niin helkkarin haka olemaan joka paikassa suuna, päänä ja käsinä ja on aivan varma ja vakuuttunut, että susi siitä tulee, jos ei itse ole tekemässä (kokemuksen syyyyyvällä rintaäänellä; aika usein on tullutkin)...

Niin, että parista pikkujutusta ollaan otettu vähän matsia ja parista pikkujutusta olen suurinpiirtein repinyt silmiä kaikkien päästä, niin ja vielä muutama ystävä on kysynyt: Miksi ette rakenna itse taloa?

NO SIKSI, ETTÄ SE KANNATTAISI RAKENTAA SAMANTIEN HAUTAUSMAALLE!
(Joku siinä prosessissa pääsisi ennen finaalia hengestään.)

Eli siis, ollaan keskusteltu "rakentavaan" sävyyn makuuhuoneen maaleista, ruokapöydästä (ai saatana, jos nainen kysyy naiselta, että onko se 6 hengen ruokapöytä ja nainen vastaa; joo, niin miten. miten. MITEN miehen mielestä se pöytä saattaakin olla väärän kokoinen, jopa samankokoinen kuin nyt olemassa oleva 4 hengen pöytä?! Ei oo todellista, ei vaan oo!) JA mä asun tuon miehen kanssa ja ihan vapaasta tahdostani! :O XO

Että voisiko joku ottaa 4 lasta ja yhden miehen muutamaksi viikoksi pois jaloista, kyllä mä tän hoidan. Nih.

Onneksi mummo sentään otti syyslomaa viettävät koululaiset kylään, niin saadaan vetää näitä linjauksia Ukon kanssa... Joskus Ukko nimittäin sanoi, että hoida sä talon sisäpuoliset asiat, niin hän hoitaa talon ulkopuoliset. Taitaa vaatia vähän muistin virkistystä, nimittäin talon sisäpuoliset sisustusjutut nyt vaan on mun toiminta-aluetta. (piste) PISTE!

S.A.

Ps. Muuten menee ihan hyvin :D

20.10.10

1 vuotta!!!!

 Kuva tältä päivältä, puoli tuntia sitten (mikä hurmaava aika päiväunille, oh no!). Siinä se vetelee unosia ja on (kerrankin) paikoillaan.
Sanoja osaa kaksi: ätti ja iti. Niitä käytetään, kun ollaan pulassa. Jompaa kumpaa huudetaan sitten avuksi, kun ollaan esim. kiivetty liian korkealle. Ei sillä mitään ihottumaa ole naamassa, veikkaisin puuroa. Painoa ja pituutta 10 kg ja 295 g / 78,3 cm.


Sipulixin paketista viimein kuva! Iki-ihana oikea valkosipuliletti ja Jenkkiä;D Pikkuisenko repesin, kun avasin paketin! Kortissa kerrottiin, että sipulit on suurella rakkaudella ilman myrkkyjä kasvatettu ja uskokaapa vain, se rakkaus niissä maistuu erityisesti! :) Kiitos vielä!

10 tunnin työpäivän päätteeksi aion keittää nyt iltakahvit ja kaatua ehkä sänkyyn tai johonkin toiseen paikkaan. (Tänään oli jumppaope sairastunut ja Akka huusi: Hiphurraa! En sille sairastumiselle vaan sille, että ihan oikeasti en olisi *jaksanut* millään...)

Heippasta taasen!

S.A.

17.10.10

pölöpölöpöö.

Jaahas. Nii olihan mulla tää blogikin;D Ei vaitenkaan, oon kyllä potenut ihan huonoa omatuntoa, kun ei mitään ole tullut kirjoitettua. Eikä vissiin tuu lähiaikoinakaan, koska ekassa neljän viikon työvuorolistassa on 190 tuntia ja muuttokin aikaistuuuuuu..... (jeejeeejeee!!!).

Summasummarum. Yksi unohdettu vanhempainilta. Pino allekirjoitettavia kokeita, lippulappusia, lupalappusia jne. Hampaita tekevä ensiviikolla 1-vuotta täyttävä, pahvilaatikkokasoja siellä, täällä ja tuolla. Osittain jo purettuja laatikoita, jotka siis ei vielä ole uudessa osoitteessa... (missä on mun haarukka-veitsi-lusikka ja partiopuukko?)

Hahhaa, Bee kysyi torstaina, että koska voidaan pakata? Sanoin, että pleikkaripelit ja videot voi jo pakata. Bee tuhahti, että mitä hän pleikkaripeleillä tekee puolijoukkueteltassa?! (Poika keskusteli siis partioleiripakkaamisesta ja minä muutosta.)

Ja Ceen viimeisin suurta hilpeyttä aiheuttanut letkautus. Cee kysyi simpsakalta tyttökaveriltani, että leikitäänkö? Kaveri vastasi, että leikitään vaan, mitä me leikittäis? No, leikitään sellasta, että kaikki ukot tulis sun luo!
XD

Mutta täältä taas tähän... kyllä tää tästä. Anoppikin on jo tilattu "hätiin". Ja kaikki ystävät ja kylänmiehet on tietoisia, että jos mielii meillä yöpyä tai saunoa, on parasta varata omat pyyhkeet ja petikamppeet mukaan.

(Oi, mie niiiiin ootan, että tää sähellys on ohi ja pääsen sisustamaan ja olemaan vaan!)

S.A.

10.10.10

Noniin:)

Täällähän sitä ollaan! Onko ollut ikävä?! No niin minullakin! :)
Eka työviikko on mennyt hyvin. Tiistaina vaadin pikkujouluasiat kuntoon laitettaviksi, keskiviikkona pyysin tarkistamaan henkilökunnan alennukset kohdalleen. Tähän ikään mennessä olen ainakin oppinut sen, että "tyhjän saa pyytämättäkin", joten parasta tarttua asioihin, joihin haluaa jotain parannusta/ muutosta ;D

(Enkä ole vielä saanut potkujakaan, hihi!)

Mutta, joo. Tuntuu, että oikeassa paikassa olen. Saa tolskata kotimaisen käsityön parissa, saa käyttää luovuutta, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja vihreät arvot on kohdallaan. Tuntuu hyvältä tietää mitä tekee ja jopa tuntea, että osaa. Asiakkaat on mukavia ja päivät menee nopsaan. Hyötyliikuntaa tulee kahden kerroksen rappusten pomppimisessa ja työmatkakävelyiden muodossa. Työmatka on vielä muuttoon asti hilpeät puoli kilometriä, mutta muuton jälkeen pikkuisen vaille 3 km ja aion kävelläkäpyttää sittenkin.

Keskiviikkoisin on jumppa ja näin kolmen kerran kokemuksella voin kertoa, että torstaisin ja perjantaisin ei paljon naurata. Lihakset, erityisesti vatsan alueen on aivan... no, aivan sikamaisen kipeät. Jumppaohjaaja lupasi, että joulukuussa sitten vaan syvävenytellään kynttilöiden valossa, niin että sitä odotellessa sitten ;D

Kotiväellä on mennyt melko hyvin. Mitä nyt spriiliukoisella tussilla väritetty pöytä mustaksi (ai harmi, onko nyt pakko saada uusi ruokapöytä? vähänkö harmittaa ;)) Ruoka by Ukko on mielenkiintoista ja mielikuvitusta on kyllä käytetty. Operaatio pakastimenpuhdistus on siis käynnissä. Peruna-sipulisekoituksen päällä pekoniin kääritty lenkkimakkara ja rasiallinen kirsikkatomaatteja uunin kautta pöytään. No peruna ja makkara kai toimii aina yhdessä;)

Töistä palatessa noin tunti menee siihen, että kaikki puhuu, kiljuu, selittää, hyppii, pomppii, piirtää ja laulaa asiansa. Sitten päästään illan viettoon, eli pesulle ja nukkumaan, noin suurin piirtein. Pakkaaminen ei ole edistynyt laatikkoakaan eteenpäin, mutta onneksi äiti lupasi tulla sitten yhdeksi viikonlopuksi auttamaan ja työvuorot sain sovittua muuton ajaksi väljemmäksi *huh*. Ei ole niin kauhea paniikki.

Sipulix lähetti aikaa takaperin ihanan hauskan paketin ja tähän kuuluu ehdottomasti kuva, mutta missä on kameran johto?! Troijalainen sentään saatiin kuriin toiselta koneelta.

Talojutuissakin oli vähän sykettä nostattavaa käännettä, mutta ei sitten kuitenkaan mitään ylitsepääsemätöntä (tähän kohtaan sopisi statukseksi Facebookista tuttu: "vaikea selittää" ). Eli siinä suunnitelmassa edetään, että reilun kuukauden päästä oltaisiin uudessa kotona.

Ei kai täällä sitten vissiin muuta ole tapahtunut? Lupsakkaa sunnuntaita kaikille! Me täällä jo vähän lumisadetta odotellaan:)

S.A.

Ps. Joo, sanoin Ukolle, että mustan saunan perään on tullut kyselyjä ja se pelottava "ideavalo" välähti sen päässä. Jos meidän uudet lauteet maalataan purppuraksi tai sammaleenvihreäksi, niin pahoin pelkään, että se on teidän vika!

1.10.10

Voi IHANUUTTA!

Tarkkasilmäiset saattavatkin huomata, että muuttoaamukammasta katkesi yhdessä yössä 106 piikkiä :D

Eli päästään muuttamaan jo marraskuun puolessa välissä (viimeistään!!!)!!!

Niin, että kun maanantaina alkaa työt ja sitten tätä muuttosähellystä pukkaa, niin bloggaustahti voi hetkellisesti olla vaisumpi. Odotelkaa rauhassa, älkää pitkästykö- kyllä täältä vielä kajahtaa ;D

Voih. Nyt on aivan pakko lähteä pötkölleen haaveilemaan, huomennakin on työpäivä ja 300 kilometriä aikaa ajatella sisustusasioita*jejjejjjeeee*

Yksi juttu on varma. Maalaan yhden huoneen vaaleanpunaiseksi ja oveen kiinnitän kyltin: "Pippelivapaa alue".

S.A.

Ps. Jos olette juhlatuulella, niin ottakaa yksi huikka meidänkin puolesta! :)
Puolukkamehukin käy vallan mainiosti!