18. ja 19.12.

Kävimme eilen Ceen ja ystävän kanssa tutustumassa pariin uuteen ravintolaan. Ensimmäiseen ravintolaan tuli jälkeemme 6-7 naisen porukka ja Cee totesi ryhmän nähtyään, että: "Tyttöjä tuli!" Tytöt olivat 40-60 vuotiaita, joten pikkuisen hymyjä keräsi tuo kommentti.

Toisessa ravintolassa tarjoilijapoika jakoi minulle ja Ceelle ison kaakaon kahteen pikkukuppiin ilman lisämaksua:). Lähtiessämme tarjoilijapoika totesi Ceen olevan tutun näköinen ja kävikin ilmi, että Cee on ollut hoidossa tarjoilijapojan äidillä.

Illalla saatiin Ukon kanssa taas hämmästellä tuota Ceen kekseliäisyyttä. Sen kanssa ollaan vielä ihmeissään, kun vielä tuosta kasvaa ja nokkeloituu. Ceen oli keräillyt isojen poikien tosi tärkeitä juttuja omiin kätköihinsä. Mm. Aan Ipodin kuulokkeet, Been legotalon ukot, Aan puupyssyn, Been leikkiparran jne. Isot olivat lähdössä ulos leikkimään jotain agenttileikkiä, jossa siis parta ja pyssy olivat tärkeässä roolissa. Alkoi "kaupankäynti". Isot maanittelivat ensin, pyysivät hetkeksi lainaan omia tavaroitaan, pyhästi lupasivat ihan-heti-kohta palauttaa tavarat ja Cee istui sohvalla ilmeenkään värähtämättä ja piti tavaroita itsellään ilman pienintäkään aikomusta palauttaa/lainata tavaroita omistajilleen. Lopulta isot hoksasivat hieroa kauppoja karkilla. Ipodin kuulokkeet vaihtoivat omistajaa kolmella karkilla. Parta kahdella. Legotalon ukot Cee sai kuulemma pitää, mutta pyssy vielä tarvittaisiin isojen leikkiin. Irtonamut eivät enää riittäneet ja vaihtokauppaa alettiin hieroa muumitikkarilla. Cee tykkää yli kaiken muumitikkareista ja nyt siis osuttiin tietysti arkaan kohtaan. Niin Cee taipui ja vaihtoi puupyssyn tikkariin. *hetken aikaa kaikki olivat tyytyväisiä*

Kunnes tikkari oli syöty. Cee sanoi Ukolle, että Aa ja Bee pitää hakea ulkoa sisälle. Ukko kysyi, että miksi. Cee vastasi, että nyt hän vaihtaa tikkarin takaisin pyssyyn. Ukko kysyi, että no missäs se tikkari on? Cee otti pelkän tikun suustaan, että tässä. Ukko sanoi, että eihän tuo pelkkä tikku ole enää käypää vaihtotavaraa, jos alkuperäinen tavara on tuhottu, ei sitä voi enää vaihtaa takaisin siihen mistä alunperin luopui. Poruhan siitä tuli.

Oikeasti on tosi mielenkiintoista seurata sivusta näitä erilaisia tilanteita ja sitä miten pojat ratkovat niitä keskenään. Kun toisen kädestä ei saa ottaa, niin miten sitten toimitaan?

Välillä kyllä meinaa huumorintaju loppua toki itselläkin. Kun auton avaimet on kadonneet ja Ceeltä kysyttäessä hän tunnustaa ne vieneensä, mutta unohtaneensa mihin ne laittoi...

Illalla Ukko huokaisi, että mitäs jos Deestä tulee vielä Ceetäkin nokkelampi? Ollaan kyllä tosi pulassa ja ihmeissämme.

Tänään pitäisi kai tehdä jotain järkevää. Vai pitäisikö? Riittäisikö, jos vain kutoisi sohvan nurkassa ja nauttisi siitä, että isoilla alkoi joululoma. Lämmittelisi glögiä ja olisi vain? Siinäpä taitaakin olla tarpeeksi järkevää yhdelle päivälle:)

S.A.