10.10.10

Noniin:)

Täällähän sitä ollaan! Onko ollut ikävä?! No niin minullakin! :)
Eka työviikko on mennyt hyvin. Tiistaina vaadin pikkujouluasiat kuntoon laitettaviksi, keskiviikkona pyysin tarkistamaan henkilökunnan alennukset kohdalleen. Tähän ikään mennessä olen ainakin oppinut sen, että "tyhjän saa pyytämättäkin", joten parasta tarttua asioihin, joihin haluaa jotain parannusta/ muutosta ;D

(Enkä ole vielä saanut potkujakaan, hihi!)

Mutta, joo. Tuntuu, että oikeassa paikassa olen. Saa tolskata kotimaisen käsityön parissa, saa käyttää luovuutta, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja vihreät arvot on kohdallaan. Tuntuu hyvältä tietää mitä tekee ja jopa tuntea, että osaa. Asiakkaat on mukavia ja päivät menee nopsaan. Hyötyliikuntaa tulee kahden kerroksen rappusten pomppimisessa ja työmatkakävelyiden muodossa. Työmatka on vielä muuttoon asti hilpeät puoli kilometriä, mutta muuton jälkeen pikkuisen vaille 3 km ja aion kävelläkäpyttää sittenkin.

Keskiviikkoisin on jumppa ja näin kolmen kerran kokemuksella voin kertoa, että torstaisin ja perjantaisin ei paljon naurata. Lihakset, erityisesti vatsan alueen on aivan... no, aivan sikamaisen kipeät. Jumppaohjaaja lupasi, että joulukuussa sitten vaan syvävenytellään kynttilöiden valossa, niin että sitä odotellessa sitten ;D

Kotiväellä on mennyt melko hyvin. Mitä nyt spriiliukoisella tussilla väritetty pöytä mustaksi (ai harmi, onko nyt pakko saada uusi ruokapöytä? vähänkö harmittaa ;)) Ruoka by Ukko on mielenkiintoista ja mielikuvitusta on kyllä käytetty. Operaatio pakastimenpuhdistus on siis käynnissä. Peruna-sipulisekoituksen päällä pekoniin kääritty lenkkimakkara ja rasiallinen kirsikkatomaatteja uunin kautta pöytään. No peruna ja makkara kai toimii aina yhdessä;)

Töistä palatessa noin tunti menee siihen, että kaikki puhuu, kiljuu, selittää, hyppii, pomppii, piirtää ja laulaa asiansa. Sitten päästään illan viettoon, eli pesulle ja nukkumaan, noin suurin piirtein. Pakkaaminen ei ole edistynyt laatikkoakaan eteenpäin, mutta onneksi äiti lupasi tulla sitten yhdeksi viikonlopuksi auttamaan ja työvuorot sain sovittua muuton ajaksi väljemmäksi *huh*. Ei ole niin kauhea paniikki.

Sipulix lähetti aikaa takaperin ihanan hauskan paketin ja tähän kuuluu ehdottomasti kuva, mutta missä on kameran johto?! Troijalainen sentään saatiin kuriin toiselta koneelta.

Talojutuissakin oli vähän sykettä nostattavaa käännettä, mutta ei sitten kuitenkaan mitään ylitsepääsemätöntä (tähän kohtaan sopisi statukseksi Facebookista tuttu: "vaikea selittää" ). Eli siinä suunnitelmassa edetään, että reilun kuukauden päästä oltaisiin uudessa kotona.

Ei kai täällä sitten vissiin muuta ole tapahtunut? Lupsakkaa sunnuntaita kaikille! Me täällä jo vähän lumisadetta odotellaan:)

S.A.

Ps. Joo, sanoin Ukolle, että mustan saunan perään on tullut kyselyjä ja se pelottava "ideavalo" välähti sen päässä. Jos meidän uudet lauteet maalataan purppuraksi tai sammaleenvihreäksi, niin pahoin pelkään, että se on teidän vika!

7 kommenttia:

TaiNa kirjoitti...

Mahtavaa että viihdyt töissä! :)

Täällä lapset oottaa myös lunta, tuntuu että saavat odotellakin, kun nytkin aurinko paistaa ihan täysillä. Eikä niin väliksi vaikkei tuliskaan, kun ei ole talvirenkaita edes ostettu. =)

Ja hei, ne purppuranväriset lauteet vois olla aika hienot, ehkä.. :D

Pilviharso kirjoitti...

Tänne blogiin kun piipahtaa, niin aina on Täyttä Elämää! Niin nytkin,

Pellon pientareella kirjoitti...

Voi miten ihanalta kuulostaa tuo työ! Arvojen mukainen työ on tärkeätä. Kodissa taitaa olla aika railakas meno, heh.

Sari kirjoitti...

Hienoa, että viihdyt töissä ja olet ensitöiksesi hoitanut nuo tärkeimmät asiat kuntoon.
Kyllä se mies siitä kohta hoitaa tuon ruoanlaiton kuin "vettä vaan", hyvät harjoitukset kuuluvat olevan menossa.

ziriliini kirjoitti...

No hyvinhän se on eka työviikko ja kotivuorojen vaihtaminen alkanut.

Perunasipulisekotusta ja makkaraa pekonilla... hmmm... minä laitan pekoniin käärityt makkarat kyllä kesällä grilliin, mutta pitää vaikka kokeilla tuota gourmet ruokaa joku kerta. tiedä vaikka olisi miten hyvää! :)

Eeva kirjoitti...

Hyvä että vihdoin ehdit kirjoitella tännekin, oli ikävä!

Olen niin onnellinen täältä kaukaa puolestasi, koska a) sait mielettömän työpaikan b) ostitte upean talon ja c) kaikki muukin menee mainiosti - ihanaa luettavaa.

Sammaleen vihreät lauteet voisivatkin olla oikein söpöset :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, eihän toi oo sen kummempaa kuin meidän Sodexon lounasruoka, pekoninakit! Onneksi voin aina vedota siihen, ettei sianliha ole kosher...

Kertarytinällä taidetaan siellä mennä, uusi koti, työ jne. mitäs sitä nitisemään vähän kerrallaan, mutta josko ne saunan lauteet jätettäisiin vähäksi aikaa rauhaan?

Hanna