12.9.11

Hyvä raivari jatkukoon.

Koskahan tämä raivo laantuu? Ajattelin jo illalla, että pahin myrsky pyyhkäisi yli, mutta vielä jäi joku turbulenssi takomaan takaraivoa ja hampaat irvessä olen tämänkin päivän vääntänyt läpi. Aamulla normaalit hoitoon/puheterapiaan/eskariin kuljetukset ja sitten vein kengät suutarille, joka sanoi, että roskiin vaan. Ei kannata korjata. Jaa.
Yllättäin tälle päivälle tuli vapaa, ihan viime viikon viimeisenä työpäivänä valkeni tämä asia ja koska olin jo varannut hoitopäivät niin hyödynsin tämän päivän kotihommille (siis oikeasti nukuin raivo otsassa niin huonosti viime yön sohvalla, että rykäisin kolmen tunnin päiväunet). Ja kävin kirjastossa.

Siinä mielessä tilanne on kuitenkin edistynyt, että Ukkoon kohdistuneen raivon olen tänään jaotellut koskemaan koko perhettä. Vihaisena oleminen on väsyttävää! Mutta kun nyt olen vauhtiin päässyt, niin antaa mennä vaan.

Pientä hymyä oli havaittavissa, kun noin 20 tekstiviestin verran suunniteltiin kaverin kanssa riitelyn alkeet-kurssia. Tai oikeastaan kysyin siltä ensin, että voiko lähestymiskieltoa hakea, jos toinen on vaan vitun ärsyttävä? Arvio oli, että pitäisi olla jotain väkivallan uhkaa tms. mutta siis onhan se uhka ihan todellinen, jos tuo ei lakkaa olemasta noin ärsyttävä, niin se saa ihan kohta köniin. Ja siitä se ajatus sitten lähti: periaatteessa mistä hyvänsä lausahduksesta saa riidan aikaiseksi, vähän se vaatii kekseliäisyyttä ja pokkaa, mutta onnistuu.

- Se on sun syy, että meidän lapset on niin rumia.
- Onneksi ne on sentään perineet luonteen multa, ihan riittävä rangaistus, että ulkonäkö on sulta!
***
Mies: Ajattelin käydä oluella perjantaina.
Nainen: OHO!
Mies: Kuinka niin, enhän mä nyt useasti käy.
Nainen: Ei kun tuo ajattelu osio hätkähdytti.
***
Mies: Sä varmaan tiedät tästäkin kaiken...
Nainen: En tiedä, vaikka sinusta varmaan siltä tuntuukin.
***
Mies: Seksi ei ole enää samanlaista kuin silloin alussa.
Nainen: Sepä yllättävää, mitäpä jos ottaisit yhteyden urologiisi?
***

Okei, jätän rankimmat vielä jemmaan, parhaita aseita ei pidä paljastaa heti taistelun alussa ;D
No niin, siinäpä esimakua, kun Akka ei enää ole niiiiin kiva. Mitäs luulette, onko tänään kaikki lapset ja Ukko saatu tuijottamalla ja mulkoilemalla hampaidenpesulle ja nukkumaan? Khyllä. Miksihän ne ei halua alkaa sanalliseen taistoon minun kanssa?!

S.A.

4 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

Hahaa! Mä nappaan tuon ajattelukommentin käyttöön! ;-D

Tuttu tunne tuo raivo... jostain syystä... :D

Ei ilman naisia tässä maailmassa toimisi mikään eikä tapahtuisi mitään! Nih.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkein karmeinta on, kun on saanut oikein itsensä kiihdytettyä sellaiseen sopivaan apinanraivo-tilaan, niin joku pakana vesittää sen. Esimerkiksi siivoamalla, tiskaamalla tai olemalla muuten vaan ihana.

Raivoa siinä nyt sitten.

HannaHoo

Anonyymi kirjoitti...

onkohan akallakin joskus tunne, että on NIIN YKSIN TÄN ASIAN KANSSA? se on, kun yrittää pitää kaikki langat omissa käsissä - muista kuitenkin, että ukkokin on vanhempi ja yhdessä onnistutte suurperheen arjen pyörittämisessä - sanailu on parisuhteen suola, mutta riidellä ei saa - tai jos, niin sitten RAKASTAA samalla mitalla ja vähän enemmänkin -

hannah

Hanni kirjoitti...

Trallallaaa! Trallatilaaa! Mullapas ei ookkaan enää miestä! Trallallei! Ja muistin juuri, miksi se on niin ihmeen vapauttava tunne :D