8.10.11

Kompastellen kohti aikuisuutta.

Vallan myrskyisiä aikoja ollaan taas rymytty läpi Aan kanssa. Isojakin juttuja, mutta kaikki ollaan selvitetty ja poika on ollut mukana joka selvityksessä ja *nyt viimein* minulla on jotenkin sellainen olo, että lamppu olisi syttynyt päässä ja kelkan suunta kääntynyt. Pitäkää peukkuja, että näin tosiaan olisi.

No, kaupassa suoritettu "korvaa työllä näpistämäsi tuotteet"- case on ohi ja poika oli "tehnyt töitä kuin mies" (sanoi siis kauppias). Good. Sen verran piti minun älähtää, kun ensimmäisinä päivinä oli puhdistellut rännejä ja ilman valjaita. Kilahdin melko rivakasti, että jos ei ole valjaita, niin eipä ole rännien puhdistajakaan katolla (perkele!). Joku roti se kuitenkin pitää olla, vaikka tyhmyyksiä onkin tehnyt. No, sitten oli koulun taksvärkkipäivä ja Aa itse kysyi, voisiko hän tehdä sen päivän siellä samaisessa kaupassa ja kävihän se.
Aa tuli silmät loistaen, että nyt tuntuu kuin olisi oikeasti työkaveri, kun olivat alkaneet puhutella etunimellä:) Ajatelkaas, niin pieneltä tuntuva juttu, mutta ilmeisen iso kuitenkin.

Viikolla Aa itse ehdotti, että saisiko hän kysyä sieltä kaupasta, josko voisi käydä siellä koulun jälkeen ja lauantaisin auttamassa, jos tarvitsisivat ja *nyt tulee se SUURI oivallus*, olisinpa sitten jossakin tekemässä jotain järkevää, enkä tuolla pöljäilemässä kavereiden kanssa. Annoin luvan ja pidin peukkuja pystyssä kyynärpäitä myöten, että ottaisivat. Saisi tunteen, että on hyödyksi ja olisi sitä järkevää tekemistä ja onneksi kaupassa oli luvattu, että saa tulla oikein mielellään ja palkasta sitten sovitaan. Aa selvitti ihan ihmeissään, että ei kai hän nyt mitään palkkaa ole vailla ja tässä kohtaa taas puutuin nätisti, että kyllähän hyvin tehdystä työstä kuuluu saada palkkaa, olkoon sitten ruoka, karkki, taskuraha tms.
Tänään oli eka oikea työpäivä ja Aa oli tienannut ruoan päivällä (pikkupizza ja kokis), lauantain namupussin ja vielä rahaa, jotka vapaaehtoisesti tilitti vähennykseksi siitä tuhoutuneesta takista. :O Tuntuuko vain minusta vai jostain muustakin, että vaikka ylilyöntejä tapahtuu, niin kyllä siellä päässä muutakin kuin kolttoset pyörii? Jes;) tästä tulee hyvä lauantai ja sen perään hyvä sunnuntai, eiks jeah?

S.A.

Ps. Hetkeksi paskamutsi ja luokattoman huono kasvattaja-fiilikset häipyi taivahan tuuliin. *Viheltelee ja tuulettaa*, mutta en unohda kuitenkaan, että edelleen kaikenlaista voi tulla ja tulee vastaan, mutta tämän pienen viikonlopun olen ikionnellinen:)

7 kommenttia:

Hehkuvainen kirjoitti...

No tuossa on kyllä aihetta tuuletteluun! ^_^ Onnittelut tästä SUURESTA saavutuksesta sekä Aalle että kärsivällisille vanhemmille! (Ja pointsit kotiin myös kaupalle, jossa on nähty että yhteistyö nuoren kanssa voi johtaa todellakin hyviin tuloksiin.)

Villiviini kirjoitti...

Tämäkin tätä täällä sai oikein tipat silmiin liikutuksesta. Noin ne lapset kasvaa, varttuu ja viisastuu.

Anonyymi kirjoitti...

Työ on varmaan tärkeä pointti isoille lapsille, pari tuntia viikonloppuna on hyvä kannustin omaan rahaan ja hyvää alkua tulevaisuuden vastuiden varalle. Kauppias on teidän tapauksessa tosi hyvä tyyppi.

haltiakummimummi kirjoitti...

Aa on loistava harjoituskappale, vartoos kun pääsette kummimummipoikaan asti! silloin olet taatusti valmis luennoimaan murkkujen viisaasta ja rakastavasta kasvatuksesta ympäri maata!

hymyilyttää ja hyräilyttää suurella lämmöllä.

(iso) Dee kirjoitti...

Tosi hienoa! Aa on selkeästi oikealla tiellä, eikä kauppiaskaan vaikuta tyhmemmältä. Tuo nimiasia pisti miettimään. Ei tosiaan aina tule huomanneeksi, että meistä aikuisista pieni asia voikin olla nurelle iso asia.

Hanni kirjoitti...

Kyllä te ootte ihania <3

Katinka kirjoitti...

Heissan,
löysin blogisi tänään, juurikin sopivasti kun töissä oli tylsähköä eli kiitos työpäivän piristyksestä (ja luultavasti parin seuraavankin kun ehdin vasta vuoteen 2009 postauksissasi) tosin asiakkaat ovat hieman saattaneet katsella tänään minua kierosti kun olen täällä yksin tirskahdellut välillä.