7.3.11

Sattumaa vai onko koneessa kapteeni?

Jahas, rakkaat kanssakulkijat:) Hengissä ollaan- ja elämämme voimissa!
Nyt olisi toki laajamittaisen selvityksen paikka, mutta en nyt tässä vaiheessa osaa muotoilla tätä ihan järkevästi, joten kerrotaan vaan tämän hetkinen tilanne:

Pääsimme muuttamaan tähän uuteen kotiin viime viikon maanantaina. Perjantai-lauantai-sunnuntai meni pakatessa, siirtäessä, siivotessa. Urakka olisi ollut kertakaikkisen mahdoton, mutta joskus suurin vahvuus on myöntää heikkoutensa ja pystymättömyytensä. Laitoin Ystäville paniikkiviestin, että NYT, jos koskaan tarvitsen Teitä: kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lastenhoito, työnjohtajuus, pakkaus, purkaminen, siivoaminen- kaikkea olisi tarjolla. Ystävät riensivät hätiin, pönkkäsivät Akan pystyyn, yksi majoitti meidät evakkoon ja maanantai-iltana vanha talo oli tyhjä ja siivottu. *huoh*

***

Mukavampiin uutisiin sitten:D Tämä uusi koti on ihan paras! Täällä tavarat on löytäneet paikkansa kuin itsestään, täällä on hassuja vanhoja komeroita, molempien työpaikat on kävelymatkan päässä (mulla menee 4 minuuttia;D), ihana aidattu piha (koira ja lapset ei karkaa heti) ja täällä tosiaan tuntee olevansa kotona:) Minusta tuntuu, että vanha talo ei vain ollut tarkoitettu meille ja elämän piti nyt vähän avokämmenellä ohjata suuntaa, kun ei muuten tajuttu tekevämme emämokaa. (Siellä oli 40 asteen pakkasilla muurahaisia sisällä, yksi väliseinä oli jäätävän kylmä, yms. yms.) Eli todennäköisesti säästyimme aikamoiselta pommilta.

***

Tänne uuteen kotiin tullessa täältä oli muuttamassa pois vanha nainen. Vissiin elämänmurjomat tunnistaa toisensa, mutta liikutuin kovasti, kun hän soitti yhtenä iltana ja aikoi sytyttää takkaan tulet, kirjoitella pieniä runoja ja ajatuksia, jottei mitään pahaa enää tapahtuisi minulle. Kappas vain, aamulla tutkailin muutamia papereita jo totesin aikamoisen onnenpotkun. Tai no, joo, tässä tilanteessa... mutta. No kuitenkin:) Se helpottaa kovasti tässä hetkessä ja täytyy kyllä sanoa, että enää ei vituta yhtään!

***

Ja jos vielä sattumista puhutaan, niin etsittiin kahta normaalia sänkyä. Isoilla pojilla oli epäkäytännölliset puoliparvisängyt ja tässä rytäkässä hankkiuduttiin niistä eroon. Normaaleja puusänkyjä ei vain meinannut löytyä mistään. Täällä uudessa kodissa oli leikkimökissä kaksi puusänkyä ja entiseltä asukkaalta niistä kysyessäni, hän sanoi, ettei tarvitse niitä, saatte ne! (Sattuma?)

***
Tosiasiassa tässä kahdessa viikossa ehti tapahtua enemmän kuin monella koko elämän aikana. Oikea elämäni tuplavoltti, mutta ihmeenlailla sitä taas ollaan jalkeilla ;D
Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Ystäville, niille jotka sanoivat: Sinä selviät:) Ja niinhän siinä kävikin!
Oikein sormet syyhyää, että saan otettua kuvia teille, sittenpähän tajuatte mistä puhun, kun tosiaan koti löysi ihmisensä ja toisin päin. Ja nyt tietenkin se kaikkia yllättävä asia: Missähän on kamera?! :)

Ja taas jälleen työnantajalle kanssa äärettömän suuri kiitos. Minusta tuntuu, että koko työyhteisö on elänyt näitä meidän perheen kaaoksia ja jaksaneet tukea ja joustaa. Olisikohan nyt minun aikani antaa samalla mitalla takaisin?!

Olen ihan varma, että kaikella oli tarkoituksensa ja tästäkin rytäkästä vahvistuin. Kohta olenkin muuten aika kova mimmi;D

Ja jokainen joka on muuttanut, voi kuvitella kuinka suuri homma on 6 hengen omakotitalollinen kahdessa päivässä pakettiin ja siirretty 8O. Siinä on nimittäin jo esim. 3 mopoa, kahden kottikärryt, 700 laatikkoa pilputuksia, potkuri ja stiga.

Kun olen jonain päivänä purkanut kaiken, karkaan salamajaan maalle ja nukun kaksi vuorokautta putkeen. Ainakin.

S.A.

30 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

No mutta mahtavaa!!!! Ihan sikahieno juttu! =)

Elisa kirjoitti...

Aivan ihanaa! Onnea ♥ ja voimia ♥

Millan kirjoitti...

Eiköhän teistä huolta pidetä - hurjista käänteistä huolimatta. Konkreettisen avun lisäksi on tainnut aika paljon vetoomuksia puolestanne lähteä myös tuonne "yläkertaan". Täältä ainakin..:)

Sirokko kirjoitti...

Niinhän sitä sanotaan ettei mikään hyvä ole ilmaista, kova hinta, mutta hieno juttu. Onnea eteenpäin!

Minz kirjoitti...

No, miten hienoa! =D Joskus se menee niin, että vaikeuksien kautta voittoon! Upealta kuulostaa, vaikka työtä on ollut taatusti! Voimia!

liskis ja stansta kirjoitti...

nyt minä saatan huokaista helpotuksesta!

täällä istumme stanstan kanssa ihastelemassa uutta elämäänne!!!
rakkaat terveiset ja ISO T U P L A H A L A U S koko sakille, koiraa myöten!!!

(roosa pökkäsi stanstan kinttuun ja muistutti että hänkin lähettää omansa...))

Anne kirjoitti...

Putosin kärryiltä jo ajat sitten, mutta ei haittaa. Kiva jos taas asiat selkiää! :---)

Pellon pientareella kirjoitti...

Ihana lukea tällaisia fiiliksiä ja tuota mahtavaa asennetta ja voimaa! Kyllä sillä on tarkoituksensa ja kaikki hyvin! Hienoa!

Pilviharso kirjoitti...

Blogisi otsikko kuvaa siis elämääsi täsmälleen, hienoa että katastorfista on sujahdettu somempaan tilaan!

Sari kirjoitti...

Onnea uuteen kotiin ja nautinnollisia päiviä tulevaisuudessa!

Mehän tiedettiin, että sinä ja perheesi selviätte!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, että olette selvinneet! Jo tässä on odoteltu viestiä sydän kinttaan peukalossa, että mitä teille kuuluu.
Unia ja voimia eteenpäin! Marketta

Ruska kirjoitti...

Tottakai koneessa on Kapteeni :) Loppu hyvin kaikki hyvin, ihanaa. Upeaa kuulla näin konkreettisesti, miten jokaisella kolikolla on se toinenkin puoli. Ei pidä menettää toivoaan. Niin lämmittävää, että teitä on autettu ja tuettu. Nyt sitten vielä tilaukseen se sinun lepolomasi, joka on varmasti tarpeen ja ansaittu.

~R&T~ kirjoitti...

Ihan mahtavaa! Keväisiä auringonsäteitä täältä etelämmästä sinne pohjoiseen!

eve kirjoitti...

Jee!! Elämä heittää, mutta ottaa se sitten kinnikin :)

Kimmeli kirjoitti...

Hienoa!!! Tiesin, että siellä on asennetta ja voimaa, mikä kantaa!
Onnea uuteen kotiin!!!!

(iso) Dee kirjoitti...

Tosi hyviä uutisia! Onnea ja iloa teille uuteen kotiinne!

Aimo kirjoitti...

Hieno juttu!

Rosali kirjoitti...

Teillä taisikin kaiken keskellä tosiaan käydä valtava onnenpotku. Noilla pakkasilla ei pitäisi muurahaisia näkyä eikä seinän olla kylmä... Onnea uuteen kotiin!

Myrkytär kirjoitti...

Mahtavaa että kaikki kääntyi parhain päin. Onks se pommin merkki, jos on talvella muurahaisia sisällä? Koska sit me ollaan pulassa. Ja poikien päiväkoti kans.. Mut hassua miten se elämä joskus järjestää asiat ihan erilailla kuin itse ajatteli, ja loppupeleissä se onkin sitten just niinkun piti.

Sipulix kirjoitti...

Kuulostaa niin hyvälle ja akalle! Onnea (taas) uuteen kotiin ja niitä kuvia odotellessa

paaa-aaaljon haleja,
Sipulixilta

Anitta kirjoitti...

Hienoa, että asiat loksahtavat kohdilleen. On siinä ollutkin kieputuksia kuin linnamäen hurrikaanissa.
Ja tuo kävelymatka työpaikalle on iso plussa ensi talven lumipyryissä.
Ihanaa, että ystävät tulivat avuksi muuttoruljanssiin.

Susikairan akka kirjoitti...

Myrkytär! Ei se varmaan ole 100% pommin merkki, mutta tosiasia on se, että muurahaisten pitäisi koisia pakkasella ja jos niitä on liikenteessä sisätiloissa, niin pesä on joko talon alla, ihan seinän vierustassa tai sitten rakenteissa. Ja lämmön lisäksi muurahaiset tarvitsee kosteutta, joten, no salaojajutut kannattaa ainakin tarkistaa ja sitten tutkia mistä niitä muurahaisia tulee. Tuossa tämän meidän tapauksen vanhassa talossa oli myös se jäätävän kylmä pesuhuoneen ja eteisen välinen sisäseinä, joten siellä nyt ainakin olisi optimaaliset muurahaisolot. Kosteutta ja lämpöä :/

Toki sekin on varmaan mahdollista, että tietyillä alueilla on tosi vahva muurahaiskanta, mutta silti ne tarvitsee lämpöä ja sitä kosteutta talviaikaan hereillä pysyäkseen.


Ihania kannustavia viestejä! Oletteko te kultaa?! NO OLETTE! :)

anjamaija kirjoitti...

Olipas varsinainen hyvän mielen viesti! Onnea uuteen kotiin! Leipää ja suolla ojentaa hän, näin virtuaalisesti.

Tuleeko tuosta ihan ikioma, vai onko tuo nyt vuokralla?

Ihania sattumia elämän soppaan on sujahtanut teidän kohdalle. Muista käydä näyttämöässä pitkää nenää pankinjohtajalle ja siirrä tilit muualle.

HannaHoo

Pauliina kirjoitti...

Ihanaa, että asiat järjestyvät. Teidän perhe on luotu selviämään :D

MILLI kirjoitti...

-Asioilla on tapana järjestyä- Hieno homma, että uusi-uusi koti on vielä parempi ko etellinen. Muuten, vieläkö A:lla jouluinen romannssi voi hyvin :D se oli niiiin sulosta luettavaa. ILOISTA, ONNELLISTA ELOA JA OLOA TEILLE

Patonki kirjoitti...

Hei jee! Mutta, onko tämä uusi talo nyt teidän vai vuokra? Ja uutta osotetta olen vailla muutaman viikon päästä... ;)

Leea kirjoitti...

Meiltä hävisi muurahaiset, kun salaojitettiin takapiha kunnolla.

Ihanilla ihmisillä on ihania ystäviä.

Hyvää kevättä!

Anonyymi kirjoitti...

Voi ihanaa! Ihan mahtavia uutisia ja hienoa, että uusi asunto tuntuu jo kodilta!

Olen aika lailla samaa mieltä, että joskus ne vastoinkäymiset kääntyy hyväksi. Te olette vissiin vanhan saaneet myytyä ja nyt sitten asutte hyvässä vuokra-asunnossa, jossa halutessa voi rauhassa katsella uutta asuntoa. Mutta ei ole pakko!
Minäkin ensin harmittelin yhden työpaikan menoa sivu suun, mutta kun näinkin millaista se homma siinä oli, totesin, että se, joka siihen valittiin, olikin ihan oikea valinta eikä mua harmita enää yhtään.

Auringonpaistetta Susikairaan, hienoa!

Minna

Eeva kirjoitti...

Voi että, mahtavaa!

Niin se vaan on, että kyllä asiat järjestyy; tavalla tai toisella. Ja nyt näyttää siltä, että hyvällä tavalla :)

Eeva kirjoitti...

Ihania uutisia! Asioilla on tapana järjestyä ja hyville ihmisille tapahtuu hyviä asioita (joskus sitä paskaakin, mutta paskan määrä lienee vakio, joten sitäkin on hyvien siedettävä).

Mainiota kevättä!!!