22.1.10

Hanna ja Ossi.

Tämä on tarina Hanna-hamsterista ja Ossi-oravasta.

Hanna ja Ossi tapasivat ja löivät hynttyyt yhteen. Hynttyitä olikin jo alkuasetelmassa siis kahden yksiön verran. Jotain myytiin, jotain annettiin pois ja paljon säästettiin. Vuosien mittaan Hanna ja Ossi asustivat yhtäällä ja toisaalla. Hanna ja Ossi säästivät kaikenlaista "muka" tärkeää ja kuljettivat niitä vanhoista asunnoista uusiin. Tavaroita, joita voi tarvita, tavaroita joita voi käyttää, jos ne korjaa, tavaroita joihin liittyy muistoja ja tavaroita, joita ei voi tarvita, ei korjata eikä niihin liity muistoja. Mutta minkäs he luonteilleen voivat. Hamsteri on aina hamsteri ja orava on aina orava. Ossi ei vuosikausiin myöntänyt olevansa orava. Hanna kyllä myönsi kaikki vuodet olevansa hamsteri, mutta ei vain keksinyt keinoa muuksi muuttumiseen. Usein Hannalla kilahteli aika pahasti. Esim. siivouspäivinä Hanna raivosi suureen ääneen lähinnä itselleen, mutta sai Ossikin osansa.

Eräs tapaus on piirtynyt molempien mieleen. Hanna viskeli Ossin tavaroita ja Ossi yritti puolustautua sanoen jokaiselle hamsterille ja oravalle tutut sanat: "Sitä voi vielä tarvita!" Hannalla pullistui silmät päässä ja Hanna huusi takaisin, että: "Mihin v**tuun tarvii varretonta vasaraa?!" Ossi sanoi seuraavat jokaiselle hamsterille ja oravalle tutut sanat: "Sen voi korjata!" Hannan silmät pullistui lisää ja Hanna kirkui: "Minä EN ainakaan koskaan uskalla hakata naulaa sinun korjaamalla vasaralla!" Ossi loukkaantui ja Hanna edelleen kimpoili pitkin seiniä.

No Ossi jäi kuitenkin miettimään, että hän saattaa sittenkin olla orava. Yhtenä päivänä Ossi otti suuren askeleen ja tunnusti: "Minä olen Ossi ja olen orava. Olen lähes hamsterin veroinen."

Siinä elämän ja hamstrauksen sivussa Hanna ja Ossi olivat tulleet hankkineeksi liudan hamsteri-oravia, joille kaikille oli periytynyt (ikävä kyllä) se tarvii-säästää-korjaa-geeni. Hannan ja Ossin koti muistutti kaukaisesti kotia ja läheisesti kaatopaikkaa. Hanna edelleen säännöllisesti(noin kerran viikosssa) kiehui ja kihisi ja sätti milloin Ossia, milloin itseään tai pikkuhamsteri-oravia. Hannan takaraivossa takoi tieto siitä, että samassa pesäkolossa oli asunut Ossin isovanhemmat tuplamäärällä jälkikasvua. Tiettävästi kuitenkaan isovanhemmilla ei ollut jatkuvaa kaoottista epäjärjestystä, kuten Hannalla ja Ossilla. Hannalla vitutti.

Sitten Hanna ja ongelman myöntänyt Ossi löivät karvaiset korvansa yhteen ja miettivät asiaa. He päättivät, että käyvät komerot läpi ja vähänkään epäilyttävät "sitä voi tarvita, sen voi korjata ja tällä on tunnearvoa"-tavarat pakataan pussiin. Pussi viedään autotalliin hetkeksi (maksimissaan 2 viikkoa), jos sieltä ei etsitä mitään kahteen viikkoon se nostetaan roskikseen katsomatta sen sisältöä. Tällöin ei iske "tää on pakko säästää"-olo, eikä verkkokalvoille piirry se säästämisen arvoinen helvetin käyttökelpoinen varreton vasara.

Voin mahdollisesti myöhemmin kertoa lisää mitä Hannalle ja Ossille kuuluu ja onko systeemi toiminut ja mitä arvokasta Hanna ja Ossi tulevat heittäneeksi ikiajoiksi menemään. He yrittävät kuitenkin muistaa, että hamsteri-oravia on neljä kappaletta, etteivät vahingossa heitä niitä menemään.

S.A.

16 kommenttia:

liskonainen kirjoitti...

hehheh heh heh hih hih hi hiiiiiheh heh, nyysk!

voi jestas sittenkin!!!

Gwenndelin kirjoitti...

Aivan kuin omasta elämästä! Vanhempani ovat kumpikin pahemman luokan hamsteri ja orava, varsinkin isäni, jonka harrastuksena on huutokaupat. Voitte vaan kuvitella, että autotalli on täynnä kaikkea "mielenkiintoista" tavaraa... Itsekin huomaan äitini hamsteripiirteet itsessäni ja voi sitä päivää, kun minä ja puolisko pistetään lusikat samaan laatikkoon. Tuleva mieheni on aivan selvä keräilijä-Hemuli. :)

Leea kirjoitti...

Ihanan kauhean tuttua!
Hienosti osaat kirjoittaa!!!!
Ja hauskasti :-D
Hanna ja Ossi oikeasti varokoot avaamasta sitä pussia ennen roskiin vientiä, sillä silloin siitä "Pandoran lippaan" sisällöstä ei todellakaan pääse eroon :-D

refanut kirjoitti...

Otanpa kantaa joka vaiheen kokeneena asiaan. Se hamsterius ja oravaisuus saattaa olla perintöä puutteesta, siis ihan oikeasta, mitä nuoret ehkä eivät ole joutuneet elämään. Ja hyvä niin.
Kyllä "sitä voi tarvita" -asenteelle oli paikkansa.
Mutta ei enää, kun pursuilemme tavaraa tarpeettomasti.
Jouduimme siivoamaan vanhempiemme kodin komerot. Säkettäin lähti tavaraa suoraan roskiin, lähetyskirppikselle, myös säilytettäväksi.
Mutta se, mitä tarvittiin, oli ulkopuolinen ihminen, joka organisoi tavarat paikoilleen. Nyt on yksissä hyllyissä isän, toisissa äidin tavarat.
Se, minkä oivalsin: järjestys- ja organisointikyky ovat lahjakkuuden lajeja. Kiitos siitä, että sellaisia ihmisiä on mahdollista palkata. Tai sitten muuten saada avukseen.

Anonyymi kirjoitti...

Nauran täällä vedet silmissä!
Täällä asuu aivan samat Hanna-hamsteri ja Ossi-orava pesueineen. Voi elämä tätä sinun tekstiä. Puit sanoiksi kaiken sen mitä juuri liikkui päässäni-pidettyäni viikottaisen "miten täällä voi olla näin paljon roinaa" karjuntani.
Mukavaa viikonloppua!

R&T

Anonyymi kirjoitti...

Tunistan meidänkin perheen tuosta kuvauksesta oikein hyvin.... Ihan kun olisin tarinan tähti Hanna :)

TMY

Pellon pientareella kirjoitti...

Heh, kiitos taas hymyn nostatuksesta! Samaa vikaa täälläkin. Tai että hankin kaikki mahdolliset vehkeet ja vermeet esim. uuteen harrastukseen, siinä ne odottavat, mutta en vaan saa aloitettua sitä itse harrastusta tai muuta hommaa (esim. remonttia), jota varten kaikki se kama on hankittu...

Ettehän vie roskiin vaan kierrätykseen!? Pliis... Roskis kuulosti kamalalta.

Sanelma kirjoitti...

Meilläkin asuu Hamsteri ja Orava, minä se pienempi paha niistä ;) Mutta meillä ketju menee vielä pahasti niin että kun viimein saamme vietyä autotalliin pussit niin unohdamme ne sinne. Sitten kun puolen vuoden päästä siivoamme autotallin puolivuotissiivousta niin huomaamme, kas mitä täällä on, Hei, tätähän vois tarvita. Ja kierre on loputon.

Ruska kirjoitti...

No nythän se selvisi, mikä meidänkin komeroita tukkii ja nurkkia täyttää. Hanna ja Ossi ovat asuneet täälläkin! Olisivat nyt vieneet romppeensa mukanaan.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on myös paikat väärällään mainitsemasi kaltaisia tavaroita. Saneerausinto on kytemässä. Ehkä se siitä ....
Olin taas päivän hyvää tuulta etsimässä ja löysinkin. Terkkuja!!!
Delilah

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä nautin näistä sinun kirjoituksistasi!! varsinkin tästä ossi&hamsteri...meillä kotona ossi orava ja 3 oravanpoikasta (joista kaksi jo aikuista) ja yksi "pois-pois-pirkko"(vastakohta oraville). Hauskuutta on riittänyt jo yli 20v... Innolla odotan uusia kirjoituksiasi!!
T. se pois-pois-pirkko

Susikairan akka kirjoitti...

Pp:D Kuule, täällä on tosihamsteri ja tosiorava ja roskiin menevät tosiaan joutavat roskiin kyse on silloin lähinnä pohjattomiksi juostuista lenkkareista yms. yms. Toki kaikki mikä käytettäväksi vielä kelpaa, niin laitetaan asianmukaisesti kierrätykseen tai tutuille, jos tarvitsevat:)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos aamunauruista!:) Ja vinkistä, miten niitä roinia saa roskikseen asti...

Eeva kirjoitti...

Hihhiiii!
Minussakin asuu pientä hamsteria. Tai oikeastaan Sulo Vileniä, voin ostaa kaapit täyteen jotain, kun halvalla saa. Mutta ne tulee kyllä käytetyiksi kaikki. Kierrätän kaiken ylimääräisen ja pakotan meidän oravan tekemään sen saman omalle osuudelleen. Vielä vintissä odottaa kasa kaikenlaisia tietokoneen raatoja ja näyttöjä, ensi kesänä nekin lähtevät kierrätykseen.

Isäni on orava, eikä myönnä sitä vaikka on 7-kymppinen ja äitini saa hepuleita edelleen lähes viidenkymmenen yhteisen vuoden jälkeen, mutta anoppini on vertaansa vailla. Voi poikia, kun joutuvat joskus sen asunnon tyhjentämään ja kamat läpikäymään, minä en siihen puuhaan aio osallistua tippaakaan ;-)

Kieltämättä olisin joskus tarvinnut jotain, minkä olen hävittänyt. Ja joitain asioita en ymmärrä miksi olen hävittänyt ne. Esimerkiksi palkintopokaalini urheilusta saatikka leikekirjat...

Ceraci kirjoitti...

Juu, noin pitäisi meilläkin tehdä. :) Keittiön laatikot samalla systeemillä jo siivosin, mutta niihin on taas jostain kummasta kerääntynyt ylimääräistä roinaa ja romua.

Napaulina kirjoitti...

Osuit juuri oikeaan hetkeen tämän kirjoituksen kanssa, sillä olen miettinyt ja miettinyt tätä omaa hamsteriuttani ja sitä kaikkea tavaraa joka on pitänyt säästää. Nyt kanssa pitäisi karsia ja huolella.