2.5.11

Ei nyt horjuteta tätä rauhaa...

Ihan monta päivää jo mennyt, ettei ole tullut mitään suurempaa sairautta/paskaa niskaan tai pöksyyn/mitään tollon töitä tms... Hui kauheeta!

Tämmöinen normaalielo on hurjan mukavaa, tätä lisää mulle kiitos:)

Cee kehui munkinpaistourakkaani vuolaasti: "Voi Äiti! Sä oot kyllä kunnon mies, kun paistoit meille munkkeja!" :) Tunsin ihan, kun rintakarvani pörhistyivät ylpeydestä. Muuten Vappu meni oikeinkin rauhallisissa tunnelmissa. Katsottiin Napapiirin sankarit-elokuva ja pamautettiin 93 ilmapalloa. Kyllä. Ostin 80 pientä normipalloa ja 13 suurta ja pitkulaista raidallista. Enää ei ole yhtään. Sunnuntai tuli lönkäiltyä ilman varsinaista toimintasuunnitelmaa ja nopsaanhan se päivä kului niinkin. Lukaisin viime viikolla "Kadonnut symboli"-kirjan ja nyt menee hauska Martina Haagin "Meidän kotona".

Aa on ollut rauhallisena ja kotona (jeejeejee), ehkä osasyynsä sillä, että löyhensin kotiarestia muotoon: "Kaverit saa tulla käymään meillä ja omalla pihalla saat olla." Osasyy voi tietysti olla myös uusi tyttöystävä M. Ihanan viatonta ja hellyyttäväähän tuo deittailu vielä tässä vaiheessa on. Eksä H ja nyksä M ovat parhaita kavereita ja kulkevat aina kahdestaan, joten siis ovat täällä meilläkin olleet sitten niin eksä kuin nyksäkin.

Deen päivähoitokeskustelu oli viimein tänään. Dee on sydämellinen ja ilmeikäs touhuaja. Ja harvinaisen kova kiipeilemään. Osaa ja uskaltaa kiivetä keinutuoliin ja osaa ottaa itse vauhtia ja kun saa hyvän vauhdin, uskaltaa nousta seisomaan siinä keinutuolissa. On se kyllä taitava! Voe mahoton!

Ukolla on töissä sesonki ja minä olen viime ja tämän viikon hoitoonkuskausvastuussa. Ihan hyvin on mennyt. Kertaakaan ei olla myöhästytty ja aina olen muistanut hakea ne poiskin. Heti joku pokaali mulle! Hyvä minä!

Tässäkö nyt tärkeimmät oli? Kerrankin siis ei mitään 8O Hengittäkää hiljaa ja rauhallisesti, että tasapaino ei vaan horjuisi!

S.A.

Ps. Vinkki!  Sotkin omat vaatteeni kohtalaisen pahasti pihkaan! Kääk! Ei ollut kynsilakanpoistoainetta (luojan kiitos, olisi varmaan lähteneet väritkin). Kokeilin sitten Lumenen silmämeikinpoistoainetta. Lähti kaikki pois! Juhuu! Eikä värit kärsineet ollenkaan! Lumenelle 10 pistettä! Pihkatahrat on purkan kanssa palkintopallilla ärsyttävimpien poistettavien listalla.

Olen ihan varma, että ko. silmämeikinpoistoaineesta tulee välittömästi markkinajohtaja, jos jonnekin purkin laitaan lisätään teksti, että soveltuu myös hankalien tahrojen poistoon. Ole hyvä Lumene:)

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut mahtispuhdistusainelöydöksestä! Mä olen kerran tursottanut nomination-sormuksen pihkaan (long story) ja jouduin niitä joustavia välejä hieromaan voissa yhden kesän jotta pihka lähti. Lopulta se pihka alkoi tuntuun ihan käypä vaihtoehdolta sen voin sijaan, kun nenässä haisi ihra ja sormus lipsutti sormessa...

Kupla

Arkienkeli kirjoitti...

Ja koska juuri meinasi akku loppua niin piti painaa "julkaise" ennen tätä linkitystä :)

Kupla

Arkienkeli kirjoitti...

Ja koska olen blondi niin tarina eikun jatkuu (apua, en ole häirikkö, enhän...), me maalattiin autotallia kerran jollain ihmeellisellä (lue: halvalla) punamullannäköisellä maalilla joka tarttui kyllä jokapaikkaan muualle paitsi seinään.... no siis sitten tuli lapsille kriisitilanne ja piti äkkiä puhdistautua jotenkin. Vauvan peppupyyhkeillä lähti kuin hot vot vaan kaikki maalit sormista. Aattele MITÄ ainetta sitä vauvan pehvaan onkaan tullut hierottua?! Hellävaraista muka.....

Taas se Kupla...

Kimmeli kirjoitti...

Kukaa ei oo niin kekseliäs ku äiti, paitsi toinen äiti :)

ziriliini kirjoitti...

Pidetään mielessä. Pihka ja purkka on pirun haastavia poistettavia ja lapsiperheessä kaikki vinkit vaatehuoltoon on tervetulleita :)

Anitta kirjoitti...

Vauvan peppupyyhkeitä käytetään myös korttiaskartelussa leimasinten puhdistamiseen. Kävisköhän ne myös purkan poistoon tai hintalappujen ym poistamiseen.

Mulla kerran tippui deodoranttia kylppärinkaapin hyllylle ja hylly suli. Aikas vahvaa ainetta iholle laitettavaksi. Sain maahantuojalta uuden hyllylevyn.

Villiviini kirjoitti...

Karvat nousi pystyyn kun luin näitä tahranpoistovinkkejä, huh mitä myrkkyjä! Mutta Akalle toivotan pihka- ja muutenkin ongaelmavapaata tulevaakin päivää!

Minz kirjoitti...

Haa, kyllä rintakarvoja kannattaakin pörhistellä moisesta kehusta! =D

Minä olen käyttänyt pakastusta niin pihkan kuin purkankin poisottamiseen kankaista. Niin, ja kynttilöiden talinkin. Hyvin toimii. Värillinen tali tosin voi jättää pienen jäljen, jos vaalealla liinalla on ollut, mutta se nyt on pientä...

Sari kirjoitti...

Kiitti hyvästä vinkistä! Olenkin aina pohtinut millä hemmetillä pihkan saa pois vaatteista.
Ja ojennan näin kaukaa mitalin hyvin hoidetuista lasten kuljetuksista. Tuo poishakeminen on ihan kiva, kun olet muistanut. Olisi kurja, jos soittaisivat päiväkodista, että me lähdettäis kotiin, mutta täällä olisi vielä yksi...

(iso) Dee kirjoitti...

Aalla on siis ilmiselviä taipumuksia perheen tulevaan yhteisharrastukseen eli seinäkiipeilyyn!Kova kiipeämään ja nousee pystyynkin ... keinussa. Ei ole arkalasta lapsi. Akka-äidin tukka ehkä nousi pystyyn kuvitellessaan tilannetta. Sydämellisyyden voi uskoa, semmoiset silmätkin!

(iso) Dee kirjoitti...

Sorry, mitenkä sotkin nuo kirjaimet! Ajatuksissani kyllä mietin pienintä miestä, Deetä.

Patonki kirjoitti...

Juu, määkin liputan niiden peppupyyhkeiden perään - mahtavaa tavaraa! Siis käytössä on luonnomukaisimmat vaihtoehdot ja silti kypärän visiiri on vips vaan puhtaana kaikenmaailman ötököistä..