2.12.09

2.12.


Keltatautinen piparileipuri.
Piparitaikinaan oli äidin hyvä purkaa pahimmat aamun agressiot.


Oli pakko miettiä päivän aikana kaikkia iloisia asioita Aasta, etten olisi karahtanut sille kurkkuun kiinni, kun saapui koulusta.
Kerron teille tämän lyhdyn tarinan viime Joululta.

Aalle annettiin vähän Joulurahaa (10 e), jotta voi ostaa jotain pientä kenelle haluaa.
Aa lähti ostoksille ja palasi aivan täpinöissään takaisin. Hän näytti pitkulaista pakettia ja sanoi, että: "Tämä on sitten iskälle ja särkyvää ja sitä ei saa missään nimessä kolhia ja se on sitten ISKÄLLE. Harmittaako sua äiti, kun sulle ei oo pakettia?!"
Myönsin, että kyllä minulla harmittaa vähän.
Parin päivän päästä lähdimme ostoksille Aan kanssa kahdestaan Prismaan. Yhtäkkiä Aa vetaisi minua hihasta ja sanoi: "Mennäänpä katsomaan kynttiläjuttuja!"
Aa hiveli tuota kynttilälyhtyä ja kysyi, että onko se minun mielestäni sievä. Ihastelin sitä suuresti. Aa sanoi: "Mahtaa sulla nyt harmittaa, kun et voi sitä ostaa itselle, nythän tultiin ostamaan ruokaa ja lahjaa Beelle! Voin kuvitella kuinka paljon sua harmittaa, mutta sille ei nyt vaan voi mitään! Kaikkea ei voi saada!"
Ja niin poika veti kädestä minut pois sieltä kynttilähyllyltä.

Aattona sain pitkulaisen paketin, jonka avaamisen säästin viimeiseksi. Hyvä, että ehdin avata sen, kun Aa (niin käsinkosketeltavan hepakassa kuin olla voi) kysyi minulta: "Ethän olisi millään arvannut, että saat lahjaksi sen kauneimman lyhdyn, jota silloin ihailit?!"
Liikutuksen kyyneleitä ei tarvinnut teeskennellä. Se antamisen onni oli niin vilpitön:)

S.A.

7 kommenttia:

Hiutale kirjoitti...

No nyt on lukijallakin liikutuksen kyyneleet silmässä.

Arjaanneli kirjoitti...

No hyvä on!
Parutaan nyt sitte täälläkin! Omassani jo pääsinkin hyvään alkuun... BUHUUUU!

Pellon pientareella kirjoitti...

"Kaikkea ei voi saada" :). Voi pikkasta. Ihania lapsia. Kaikki teillä. Ja hienointa on, että oikeasti osaatte nauttiakin siitä.

stansta kirjoitti...

Kyllä ne kyyneleet ovat täälläkin ihan tuossa....

stansta kirjoitti...

...unohdin sanoa, että ON ollut ihan kammottavan kova ikävä!!! Tulen kun on rauha ja voimaa tehdä se ajan kanssa. Oma kone EEII edelleenkään toimi ja olen menettänyt uskoni sen kanssa...niisku! :(

liskonainen kirjoitti...

voi herran jestas teidän kanssa!!!

menkääs vielä vähän lähemmäs toisianne, että paremmin mahdutte syliin, halaus koko sakille!

Susikairan akka kirjoitti...

Hiutale: Kyllä se liikuttaa vielä näin vuoden päästä itselläkin:)

Arjaanneli:) Parku päivässä pitää mielen virkeänä:)

Pellon pientareella: Kiitos sanoistasi:) Lämmittävät!

Stansta! Vihdoinkin olet ainakin vähän takaisin! Ikävä ON molemminpuolinen!:)

Liskonainen:) Tässä ollaan ihan läjässä ja rutistetaan takaisin!