10.12.09

Banaanivarkaissa.

Onpa taas niitä tilanteita, joihin ei koskaan arvannut joutuvansa.
Nyt olis yksi Cee pakattuna ja leima persiissä lähdössä uuteen kotiin. Kuka haluaa?!

Rehellisyyden nimissä on kerrottava, jos joku halukas ottaja ilmaantuu, niin tässä pakkauksessa on jopa enemmän kuin uskoitte saavannekaan, eikä siinäkään vielä kaikki.

Ceehän oli hiljaa kolme ensimmäistä vuottaan ja on tämän neljännen vuoden aikana puhunut takuulla itsensä kiinni, siinä minkä ensimmäisissä vuosissa "jäi jälkeen". Puhetta tulee jatkuvalla syötöllä ja aiheesta kuin aiheesta. Väliin saattaa tulla laulua, mutta pääsääntöisesti sitä katkematonta puhevirtaa, höystettynä kysymyksillä. Ystäväni ihmetteli, että mitähän siihenkin vastaisi, kun kysymys kuuluu: "Miksi se on auto?" Ainoa hetki, että puhe lakkaa hetkeksi on kenoarvonta. Cee pysähtyy ja vaatii myös muilta täydellistä hiljentymistä. Iltaa! Ja poika vastaa: Iltaa! Sitten katsotaan pallojen pyörintää ja kolahtelua ränniin. Lopuksi aina hyvästellään juontaja ja joku meistä muista kysyy Ceeltä: "Oliko jännä jakso?" "No oli!"

No mutta siihen, mikä nyt sai tänään näin tuhdit tunnelmat aikaiseksi. Kävimme Ceen kanssa Lidlissä. Ostettiin hedelmiä ja kaikkea sen semmoista. Kassajonossa minä seisoin edessä ja poika takanani. Yhtäkkiä takaa kuului:
"Äiti! Aiotko sä varastaa ne banaanit?"
Minä pyörähdin jokseenkin järkyttyneenä ympäri ja kysyin pöyristyneenä kysymyksestä, en niin ettenkö olisi kuullut mitä poika sanoi:
"Mitä sä oikein sanoit!?"
" KYSYIN, ETTÄ AIOTKO SÄ VARASTAA NE BANAANIT?"
Äänen voimakkuus olikin jo sitä luokkaa, että kysymyksen kuuli kassojen lisäksi puolen kymmentä lähintä asiakasta.
"No EN!!! Miten niin!?"
" Ethän sä voi niitä maksaa, kun ei oo merkkiä!"
Mietin kuumeisesti hetken ja tajusin, että Lidlissä ei punnita tuotteita siellä hedelmähyllyllä, joten ei tule merkkiäkään. Selitäpä se sitten pojalle ja kaikelle kansalle uskottavasti, kun naama on punajuuren värinen. Oli muuten piiiiitkäään aikaan viimeinen Ceen kauppareissu.

No niin, sitten vaan osoitetta kommenttilaatikkoon, niin postitan takuuvarmaa "viihdettä". Pussillinen korvatulppia kaupan päälle. Takaan ja alleviivaan, että tylsää ei tule.

S.A.

15 kommenttia:

Liza kirjoitti...

Juu Mä haluun. Lähetä hänet tänne Takahikiälle, Lietoon

liskonainen kirjoitti...

muistui mieleeni hetki kaukaa viime vuosituhannelta kun esikoiseni, ikätoverisi, kajautti alepan pitkässä kassajonossa suureen ääneen: "ÄITI, ETHÄN MYY MUA MUSTALAISILLE?"

tarviiko kertoa miten tarina jatkui?

laita kuule peppuun vielä yksi postari ja lähetä patonkimaahan, eikös siellä tarvittu lapsenvahtia...

minä en tuollaista huoli, kaupassakäynti on itsensäkin kanssa yhtä h****ttiä.

Pellon pientareella kirjoitti...

Noo, pojan logiikkahan oli (omasta mielestään) ihan aukoton... :). Rehellinen poika, eikös se oo plussaa (heh).

Patonki kirjoitti...

Joo, tännetänne!! Ilomielin vastaanotan apulaisen. Ja puhehan on plussaa, täällä on toisinaan turhan hiljaista.

Patonki kirjoitti...

Lisään vielä että täällä ei tule 'merkkiä' ikinä hedelmiin.. Ja sitäpaitsi kukaan ei ymmärrä Ceen puhetta, joten meidän kanssa voi lähteä kauppaankin :)

Inkivääri kirjoitti...

Tänne saapi laittaa vaikka pikapostina eikä tarvita tulppiakaan, puheen pulputusta kaipaamma täällä - Kuopuksen kanssa voisivat sitten kisata kumpi voittaa, mutta kun sekin on koulussa isomman osan päivästä niin mulla on hiljaista täällä:)

Anitta kirjoitti...

Oi jee, minkä säväyksen poitsu tekikään. Mitäs, jos se olis sanonut sen sille sun takana kassajonossa olevalle. Hih hii.
Tänne vaan tuollainen reipas ja rehellinen miehenalku. On muuten ollutkin aika hiljaista viime päivinä. Eiliset puheet oli "juu, pankki" ja "kiitos". Tänään ei ole vielä äänihuulia tarvinnut vaivata.

Kimmeli kirjoitti...

IHANA!!!! Sopii meidän joukkoon täydellisesti! Meillä kans aina joku lohkoo jotain todella fiksua. Eilen olin teinityttäreni kanssa kaupassa ja miks just kassalla on pakko kertoo jotain olennaista????
Olimme sopineet mäkkiin menosta, niin tyttö tuumasi, että kivaa ku ei oo poikii mukana. Kun tiedustelin, että häppeetkö veljiäs, nii mitä vastas??? En häppee, enemmän siuta...
Voi kiesus! Edessä oleva täti kääntyi ympäri ja hymyili minulle vinosti :/

Maahiska kirjoitti...

Hei joko siulla on se paita jossa seisoopi notta "Aina saa kärsiä ja hävetä"? Mullapa on :-D

Hanni kirjoitti...

Näyttää olevan kysyntää C:llä, joten laitapa kiertoon niin että pistät pojan tulemaan linja-autolla tänne etelää kohti, ja joku aina nappaa omakseen ja pistää taas eteenpäin. Tuohan oli vain positiivinen merkki pojassa: umpirehellinen suomalaismies kasvamassa! Ja kerronko taas oman vastaavan tarinan: seisoin uuden vuoden juomia ostamassa Alkon jonossa, mukana oli tilanteen pakosta Kaksosjätkä, 6v. Korissani oli pari pulloa viiniä. Jätkä: onks noi vahvoja viinoja? Mie: ei, ne on viinejä, eikä niissä ole paljon promilleja. Kaksosjätkä (KOVALLA äänellä): no sitten sun tarttee taas juoda ne kurkku suorana.. Viereisistäkin jonoista kurkotettiin katsomaan, millainen äiti jonossa seisoo pienen pojan kanssa :-/

Amalia kirjoitti...

Joo tänne voi kans laittaa. Voidaa vaikka Hannin ja Liskonaisen kanssa vuorotella, kun asutaa sopivasti melko lähekkäin. Etkä sitte rupee heti vonkaa taksin sitä lasta!!

Aija kirjoitti...

Rehellisyys maan perii!
Onneksi me asutaan ulkomailla, kukaan ei kaupan jonossa ymmärrä yhtään mitään. Paitsi että nykyisin 5 v:n paras sana on pieru italiaksi...

minttis kirjoitti...

Repesin pahemman kerran. Jotenkin se aina lohduttaa tajuta, että ne eivät olekaan vaan nuo omat, jotka lausuvat elämän suuria totuuksia julkisilla paikoilla kovaan ääneen...

Sirokko kirjoitti...

Voi voi, tuli ihan ikävä pojanpoikia. Voiskos tuon kesemmällä kierrättää tätäkin kautta, uittaisin suuremmat energiat Välimeressä ja palauttaisin heinäkuussa. Siihen mennessä olisi ruskistunut ja oppinut jo monta uutta jekkua täkäläisiltä energiapakkauksilta.Ja minullakin olisi varmaan suomen kieli huimasti parantunut.

Susikairan akka kirjoitti...

Oooh;D Ceehän pääseekin pitkälle turneelle;D