Hahhahhaaa. Tämä ei nyt liity mitenkään taloasioihin (enkä oo raskaanakaan:P), mutta olen tässä jutellut ihmisten kanssa 'muka'vakavasti ja puolileikillään iästä. Tähän mennessä ei vastaan kuitenkaan ole tullut yhtään semmoista ihan vakavissaan esitettyä mielipidettä, että joku haluaisi olla oikeasti nuorempi/vanhempi kuin nyt on. Siis 30-vuotias haluaa olla 30, ei 25 tai 38. 20-vuotias ei tahdo olla 15- tai 25-vuotias. 55-vuotias pitää omaa ikäänsä juuri parhaana ja 70-vuotias ei voisi kuvitella enää olevansa 62-vuotias eikä tahdo olla myöskään 73. Miettikääpä sitä! Tämähän on suorastaan mullistavaa! Aina on paras ikä tulossa! Jeeeeeee! Hiiteen ikäkriisit, paras on juuri tässä ja aina edessäpäin!
Näissä keskusteluissa siis mietittiin asiaa niin, että myös 'tyhmenisi' samalle tasolle mitä oli tietyn ikäisenä. Eli näin 33-vuotiaana ei todellakaan haluaisi olla se ehdoton 20-vuotias, jonka maailma oli päätä vihlovan musta-valkoinen. Kun ikää tulee lisää, sävyjä tulee enemmän ja värit kirkastuu. On hurjan kova tahto oppia ymmärtämään kaikkea ympärillä olevaa/tapahtuvaa ja varsinkin ihmisiä. Kenenkään käytöstä ei enää suorilta käsin tyrmää, vaan tahtoo miettiä, miksi näin, miksei noin ja miksi ihminen on jotain mieltä tai miksi käyttäytyy tietyllä tavalla. Ja montako kertaa päätä vielä pitäisi hakata seinään, jos palaisi sinne 20-vuotiaaksi ja siitä lähtisi kasvamaan tähän nyt saavutettuun ikään?! Ei hiiskatti, en mie ainakaan haluaisi!
(Ainoa poikkeus oli loppuvuonna syntynyt tällä hetkellä 17-vuotias, joka halusi olla puolivuotta vanhempi, mutta alaikäisten mielipiteillä ei nyt tässä kyselyssä ollut mitään virkaa.)
Vaan nyt, henkilökohtainen zumbaohjaajani on valinnut aamutanssiksi levyllisen joululauluja. Pakko mennä!
(Onneksi välissä tulee joku hidastempoisempi Varpunen jouluaamuna, niin en ihan kokonaan tikahdu.)
Touhukasta torstaita kaikki oikean ikäiset toverit!
S.A.
Ps. Jos joku on erimieltä, niin saa olla. Ei vaan kannata kertoa sitä minulle nyt just, kun oon keksinyt onnellisen loppuelämän kaavan. :)
7 kommenttia:
33-vuotiaana mie luulin olevani aikuinen, ja kaikki elämän periaatteet oli hallinnassa, sekä toteutin niitä (ei saa kysyä, millä menestyksellä..) Nyt 54-vuotiaana kaikki periaatteet on heitetty helvettiin (saan jopa kiroilla) ja olen ottanut vapauden olla ihan oma hannini. Että kyllä miekin elän just parhaillaan parasta aikaa, tällaista ei ole ollut ikinä ennen :)
Tykkäsin olla 35-vuotias, se oli aika hyvä ikä. Paitsi että nyt 42-vuotiaana olen fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin tuolloin. Tämä ikä tuntuu ihan käsittämättömän hyvältä! Olet oikeassa ystäväni. :)
Ihan totta, näinhän se on - paitsi just noiden alaikäisten mielestä :-)
Paiskasin pienellä tunnustuksella. Käy poimimassa :-)
Just, toi anonyymi olin minä
Toivottavasti onneasi ei himmennä se, että minä keksin tämän jo aikaa sitten... ;P :D Henkilökohtaisella tasolla oivallus on tietysti edelleen mullistava ja tärkeä :D. Ja oikea!! Ollaan kaikki just sopivan ikäisiä, ja se on ihanaa :).
Hehku! Just niin, henkilökohtaisella tasolla toi oli aivan järkyttävän suuri oivallus! ;D Ihan pyörryttävän hieno!
Perheenäiti:) Kiitos! Palaan ensi viikolla aiheeseen! :)
Pöydän alle mahtuva ihmettelee. Koulukas kokeilee. Teini tunnustelee. Kotoaan ulkoistunut uskottelee ja uskaltaa. Vakiintunut välttelee. Varttunut vaikenee, tms.
Kyky = koulutus + kokemus + soveltamistaito, jota jälkimmäistä tuskin on oppiaineena tarjolla muualla kuin ... kiertokoulussa.
Oivaltamisiin!
- Parasta tänään -
Lähetä kommentti