1. Jos on kimppamoottorisaha, niin miksei sitä saa käyttää kuin yksi? Mikä järki on vierailuttaa m-sahaa tarvitsevien pihalla ruhtinaalliset 24 h? Etenkin, kun me ollaan kipeinä eikä taatusti juuri sen nimenomaisen 24 h:n aikana ehditä valoisan aikaan sahaamaan? Halkoja rojottaa pitkin pihaa eikä ole sahaa. Minä ostan oman sahan. Niin. Pitäköön tunkkinsa ja sahamme.
2. Herra A:lla on tänään biologian koe. Ilta meni taas maanittelussa, suostuttelussa, kiukuttelussa, harjoittelussa, lukiessa, keskustellessa...
A: "Ääh, miks kokeita tarvii?"
S.A:"Siksi, että niistä tietää mitä olette oppineet..."
A: "Mitä väliä sillä on?"
S.A: "Niin...*huoh*"
Toinen keskustelun pätkä:
S.A: "Hei, täähän on tosi mielenkiintoista!!! Tota mä en kyllä tiennytkään! Huomaatko, ei äitikään tiedä kaikkea!"
A:"Joo-o. Mä voinkin sit harjoitella näitä oman lapseni kanssa, sit joskus. Voinko nyt mennä kattoon telkkaria?"
S.A: "ET!"
Miten saada lapsi kiinnostumaan koulunkäynnistä?! On palkittu, kannustettu, uhkailtu, kiristetty, lahjottu. Mitä vielä? Välinpitämättömyys? Ja Herra B. käyttää häikäilemättä kaikki mahdolliset tilanteet oman sädekehän kiillotukseen- mielestään hän on etevä missä vain ja tuo reippaasti julki etevyyttään. Herra A turhautuu vielä enemmän ja minä yritän supattaa, että 8-vuotiaat vain ovat joskus rasittavia, eivätkä ymmärrä, että heillä on vielä samat jutut edessäpäin... Herra C kävellä lekuttaa ympäriinsä, varastelee kyniä ja vihkoja. Piirtelee kirjoihin hurmaavia yksityiskohtia ja repii laskuja pöydän alla. Koira varastaa C:n keksin, itkua ja suurta surua.
Aallon huipulta seuraavalle- jokainen pieni tasainen hetki enteilee jo seuraavaa myrskyä. Tänään paistan uunissa paistin ja teen valkosipulikermaperunoita. Juon lasin punaviiniä. Katson hauskat kotivideot perheen kanssa.
Huomenna on kirveelle töitä ja sille m-sahalle. Pakko saada ne puut liiteriin. Onneksi on reippaita apulaisia.
S.A.
Muokkausta muutamaa tuntia myöhemmin... A oli vastannut jokaiseen kysymykseen jotain!=) Se on edistystä! Hyvä poika!
Minulla on ikioma moottorisaha. Olen niin iloinen!
5 kommenttia:
Niin, että soittiko se saha ja iskikö kirves ? Jossain laulussahan lauletaan, että "Saha soittaa ja iskee kirves", eiks lauletakin ?
Sit siihen kankaaseen. Paljonkoos sää sitä sit tarvittisit ? Mää epäilen, että tossa pakassa on vähintään 10 metriä, jos ei enemmänkin. Kankaita ostellessani unohdin aina mitä tarkoittaa 'kohtuullisesti' tai 'riittää jo'.
Voin lähettää sulle mallitilkun jos haluat sitä hiplata ?
Mitäääää??? Saitko oikean MOOTTORISAHAN! Nyt olen kyllä kade, kun semmoselle olisi oikeasti tarvetta. Totta puhen, en kyllä uskaltaisi edes käyntiin laittaa...
Mutta muhkeat onnittelut uudesta kodinkoneestasi - luulis tuolla paistosten irtoilevan :)
Olen tullut siihen tulokseen että kimppatyökalut ei vaan sovi meidän huusholliin. Koskaan silloin kun niitä tarvi ne oli jollain toisella pölyttymässä. Nyt ollaankin hankittu omat välineet ja voi tätä vapauden tunnetta:))
Meillä oli tuon esikon kanssa myös alkusyksystä vääntöä läksyjen tekemisestä, tuntui että oli ihan pihalla joka asiasta, uusi opettajakin kun oli tullut eikä häntä huvittanut mikään. Annettiin asian ensin vaan olla, sitten syyslomalla pidettiin pienimuotoinen palaveri tytön kanssa ja hups vaan nyt läksytkin maistuu. Ei mitään uhkailuja, lahjomisia vaan ihan järkipuhetta;) Oli muuten vaikeaa olla uhkailematta:)
Ruska=D Akka sahhaa piirakat irti vuoista... Ehhehee;D Minussa taitaa virrata liikaa mieshormoneja, kun olen aina tykännyt noista perinteisesti miesten töiksi luettavista jutuista.
Marjut: Kyllä on viimeiset kimppakalut nyt meillä nähty... Vapaudentunne koittaa oman sahan varressa, hih;D Meillä taitaa olla se Suuren Keskustelun Paikka edessä.
Kuule Akka, tuo intohimoinen suhtautuminen moottorisahailuun on vaan pikantti piirre naisessa!
Susta kuule voi kehkeytyä vaikka millainen moottorisahahurmaaja :)
Lähetä kommentti