26.10.09

Vuoristoradalla.

20.10. (katso aiempi kirjoitus) Kirjoittaja voimakkaasti onnesta sekaisin.

21.10. Vauvan treffailua kahden tunnin välein keskolassa. Sörkintää lämpökaapissa. Kirjoittaja edelleen mammahöyryissään ja hyvässä voinnissa päivän. Uutisissa tämä.Vastaanotettu puhelu: "Sisäpiirin tietoa; varo etenkin näitä kerroksia XXX, paina hissinnappeja kyynärpäällä tai jalalla tai jollain muulla kuin käsin, hengitä vaikka aamutakin hihaan, jos hississä on muita..."
Yöllä nousi kuume. Lisäpeittoja, kuumaa suihkua, jopa vieno pyyntö, josko hoitaja voisi laulaa unilaulua kolmelta yöllä. Tärinää. Kirjoitin mielessäni testamentinkin yön pimeinä paniikkitunteina.

22.10. Verikokeita. Päänsärky. Yleinen surkutila. Verikoetulosten odottelua; saako edes mennä vauvan luo. Tulehdusarvot koholla. Verenpaineet taivaissa. Valkuaista virtsassa +++.
Sain käydä vähän vauvan luona. Vauvan sokerit heitteli, mutta aika virkkuna oli muuten. Itse vollotin kuin heikkopäinen. Jokainen huonompi tulos omissa arvoissa ja jokainen ystävällinen sana sai saman vesiputouksen aikaan. Maamilta sain kukkia (Kiitos :)) ja itkin sitten sitäkin, kun maailmassa on niin ihania ihmisiä. Luojan kiitos en jaksanut avata konetta... Olisin varmaan hukuttanut itseni kyyneliin lukiessani ed. kirjoituksen kommentteja:)
Cee soitti illalla ja itki puhelimessa, että: "Tuu jo äiti kottiin ku on ikävä!" No varmaan arvaattekin. YHYYYYYYYYY. Kuume nousi lisää ja verenpaine.

23.10. Uusia verikokeita. Hoitaja kertoo, että joskus saattaa mennä puoli vuotta, että elimistö "käynnistyy" uudelleen raskausmyrkytyksen jälkeen. Hienoa!
Vauvan sokeriarvot heittelee ja lääketippa päässä. Rikoin vahingossa silmälasini. Niin, ne ainoat mukana olevat.
Päänsärky+huimausvisa:
a) verenpaineesta
b) kuumeesta
c) sikainfluenssasta
d) matalasta hemoglobiinista (800 ml verta katosi synnytyksessä)
e) silmälasittomuudesta
f) yleisestä surkeudesta

Suihkussa ollessa tuli mieleen, että jos pyörtyisi sinne suihkuun, niin toivottavasti kaatuisi lattiakaivon päälle. Jos siten aiheuttaisi vedenpaisumuksen, niin saattaisi tulla löydetyksi. Muuten saattaisi saada makoilla ihan rauhassa tuntitolkulla siellä lattialla, ilman että kukaan huomaisi. Puoli tuntia suihkussa ei ainakaan herättänyt kenenkään mielenkiintoa tarkistamiseen asti. Ajattelin, että taitaa olla turhaa edes kysyä, josko joku vähän rutistaisi ja lohduttaisi. Toivoin, että vauvaa sentään joku ehtisi silittää, jos sillä tulisi paha mieli. Luonnotonta olla ihan ilman vauvaa eri kerroksissa, kun ainoa tarve olisi vain saada pitää pientä tiukasti sylissä.
Aloitettiin kahden antibiootin yhdistelmä johonkin. Ei muuten vieläkään tietoa mihin. Rinnat&kohtu kunnossa.
Väliin mahtui jotain kirkkaampia ajatuksiakin ja nimesin itseni Rivisika nro. 3:ksi. Pukeutunut kinkkuverkkoon. Emakkojen aatelia.

24.10. Lähdin heti aamusta haastamaan riitaa rähinätuullella. Tosin käyttäydyin ihan nätisti ja olin valmis myös joustamaan neuvotteluissa. Minun ehdotukseni oli pieni iltaloma ja verenpainemitari omaan käyttöön hetkeksi. Ukko ja pojat olivat tulossa mummolaan (keskolaan ei pääse kuin Ukko).
Lääkärin tuomio oli: "Alkaa vaikuttaa siltä, että sinulle voisi olla parempi päästä kotiin omien pariin! Verenpainelääkitystä jatketaan ainakin jälkitarkastukseen asti ja tulehdus, missä onkaan, pitäisi mennä ohi antibiooteilla." Mikä viisas lääkäri. Verenpaineen alalukema tipahti heti kymmenellä, kun kuulin kotiuttamisesta. Keräsin kimpsuni puolessa tunnissa.
Ennen lähtöä kävin keskolassa ja vauvalta oli irrotettu sokeritippa päästä. :):):)
Iltapäivän nyhjötin Ceen ja Ukon sylissä ja vieressä. Isoja poikia kiinnosti enemmän lypsykoneen mekaniikka. Ceelle näytettiin kuvia vauvasta ja Cee pöyhi omaa tukkaansa: "Kato vauva! Hiukset voi sotkea NÄIN!"

25.10. 10-11 ja 13:30-15 Ukon kanssa vauvaa hoitamassa keskolassa. Virkeä ja edelleen sokerit kohdallaan aika hyvin. Odotellaan, että vauva jaksaa syödä kaiken pullosta tai tissistä, eikä tarvitse enää nenä-mahaletkun kautta ottaa loppuja maitoja.

26.10. Hovikuljettajaveli kuskaa Akkaa sairaalalle ja takaisin. Pieni kovasti virkistynyt ja nyt on saatu jo nenä-mahaletkukin pois:) Oma pää on vielä aika höttöä ja aika nopeasti iskee väsy, mutta eiköhän tämä tästä!
Keskiviikkona on vielä keskustelu koskien synnytystä ja raskausmyrkytystä. Sen verran kuitenkin kätilön kanssa juttelin, että kyllä kaikki lähetetyt suojelusenkelit olivat tarpeen. Ja onneksi tilanne on näinkin hyvä. Vauvalla ei ole mitään hätää, eikä Akallakaan ainakaan sitten, kun saa vauvan kokonaan sairaalasta omaksi.

Kuvia olisi ja toki niitä laitan, mutta *tässä välissä otan pienet päiväunet ja käyn nyssyttämässä vauvaa sairaalassa*.

S.A.

Ps. Vastailen sähköposteihin yms. lähiaikoina:)

18 kommenttia:

Sanelma kirjoitti...

Voi. On totisesti sulla ollu vuoristorataa.
Lämmin hali ja rutistus täältä bittiavaruuden takaa lähtee NYT. :)
Toipumisia!

Jane Myrsky kirjoitti...

Jaksamista :D
Pikaista paranemista sinulle ja vauvalle.

liskonainen kirjoitti...

rakas aakkosperhe,akkaseni.

pidän sen palauttamasi enkelin kyllä itselläni, mutta muistutan että niitä on siellä vielä paa-aljon.

tätä lukiessani kehoni elää kolmenkymmenen vuoden takaista tuskaa,pelkoa ja toiveita. keskimmäiseni kiikutettiin juoksukaljaa tehohoitoon heti syntymän jälkeen, eivät ehtineet sitä minulle edes näyttää. sain oitis perään angiinan, joten en päässyt lähellekään lastani. kaikki maidot lypsin suoraan viemäriin.

sinulla on siellä perheesi, ainakin ukko ja cee, me kaikki ja "jeesus kristus-vapahtaja"

kaikki menee hyvin ja onni muuttaa aikanaan mukananne takaisin "sisukairaan"

niin,
käypä ehtoolla kurkkaamassa deen haltiakummimummi-lahjaa. se tosin ei osaa itse lentää susikairaan asti, mutta maata pitkin tulee...

Pellon pientareella kirjoitti...

Oi miten ihana kuulla teistä, ja että vointi on nyt suht hyvä ja vakaa! (Kiittää kosmosta tästä.) Haleja ja vetreytymistä kaikille.

Amalia kirjoitti...

No voi hyvät hyssyrät, mitkä markkinat teillä on. onneksi kuitenkin kaikki varmasti menee parhain päin. IIIISOOOOO hali teille.

Eeva kirjoitti...

Ihanaihanaihanaihana, etää kaikki on hyvin! En tiedä raskausmyrkytyksestä mitään, mutta ilmeisen vakavasta tilasta on kyse.
Taas voi olla kiitollinen, että syntyy Suomeen - siellä osataan!

Siskoni odottaa vauvaa, ja hänelle nyt ehdottomasti suositeltiin sikalentsurokotetta sekä normaalia kausi-influenssarokotetta.

Paljon haleja teille kaikille täältä kaukaa!

Villikissa kirjoitti...

Melkoista vuoristorataa on ollutkin.
Jaksamista ja voimia sinulle ja pikkuiselle.

TaiNa kirjoitti...

Onpas teillä riittänyt jännitystä, ihanaa kuulla että kaikki on jo hyvin! :) Toivottavasti Dee ei sitten vanhemmalla iällä enää aiheuta teille ihan niin paljon jännitystä. ;)

Ruska kirjoitti...

No voi myrkky, mitä lisäkoettelemuksia on viime päiviisi sisältynyt :( Onneksi pikkuinen jaksaa joka hetki paremmin ja sinäkin toipumassa.
Tämän jälkeen tavallinen arki tuntuu varmasti ihmeen ihanalta. Lämpimiä halauksia Sinulle! Ja rakkaus sinun ja vauvan välillä sekä koko perheen kesken vain kasvakoon tämän kaiken johdosta!

Aino kirjoitti...

Voi Akka. Onneksi sinulla on omat jarrumiehesi mukana tällä vuoristoradalla. Jaksamista!

Marika kirjoitti...

Voi kuinka hurjaa, kurjaa ja ihanaa sekä se että sait ne kukatkin, joista jäi Maamin kans jutut vielä juttelematta viikon aikana.

Pilviharso kirjoitti...

Mukana eletään, toipumisia kaikille!

Hanni kirjoitti...

Oi ja voi, missä myllytyksessä te olette olleet! Ja kaikki tuo akkamaisen huumorin säestyksellä kirjoitettuna. Oot sie aikamoinen täti! Eikun äiti! Onneksi vauvat(kin) on sitkeitä, kaikki menee oikein hyvin.

stansta kirjoitti...

Hurjan paljon isoja jaksamishaleja!!! Koko poppoolle! ♥

Anonyymi kirjoitti...

Voi mitä vuoristorataa! Toivottavasti pienokainen pääsee pian kotiin ja elämä normalisoituu vauva-arjeksi kotona!

Lepäile ja keräile voimia aina kun voit!

minna

Marjut kirjoitti...

Voi ompa siellä ollut myllerrystä. Ihana että vauva alkaa voida paremmin ja sinäkin siinä mukana varmasti tulet entisiin voimiisi.

Isoniso *halaus* täältä kaukaa.

Holly kirjoitti...

Voi, voi, kuulostaa raskaalta, mutta onneksi on menossa parempaa päin.

Sipulix kirjoitti...

Päivä ja hetki kerrallaan. Ja käytä tosiaan niitä kyynärpäitä ja hihoja...ja nuku aina kun voit. Halaus sinne, ajeluiden ja nyssyttelyiden keskelle.