23.11.09

Juustohöylästä se lähti.

Tänään on ollut semmoinen päivä, että nuorimmalle on maistunut ruoka tämän tästä ja sen lisäksi kaiken aikaa. On siis ollut aikaa miettiä yhtä sun toista. Kuten esimerkiksi juustohöyliä. Meillä on ollut hyvä juustohöylä. Sillä sai leikattua juuri sopivan ohuita siivuja, joilla sai päällystettyä ruispalan käyttämällä neljä juustosiivua. Se leikkasi ohuita ja paksuja juustoja, eikä tehnyt mistään juustosta semmoista kikkareista murua vaan aina samanlaisia sopivia siivuja. Se juustohöylä menetti puuvartensa ajan saatossa. Sen jälkeen meille on ostettu ainakin puolen kymmentä erilaista juustohöylää- varmaan arvaattekin. Ei niistä ole mihinkään. Osalla tulee liian paksua. Osalla ihan pitsiä. Osa murentaa. Osa ei leikkaa ollenkaan. Niin me nyrhitään sillä vanhalla varrettomalla. Leikkaaminen onkin aikamoinen taitolaji. Se oikea juustohöylä kulkee nykyään nimellä ranteetaukijuustohöylä. No se oli semmoinen surullinen tarina se. Siitä pääsin loogisesti meikkivoiteisiin (älkää vaan kysykö millä logiikalla). Kun on löytänyt hyvän, sopivasti peittävän, kivan sävyn, hinnaltaan passelin ja näppyjä aiheuttamattoman, niin sitä ehtii käyttää noin kahden tuubin verran ja -tattadaa- valmistus lopetetaan.

Niin näistä jutuista ajattelin sitten, että alan kulkea naama meikkivoiteetta ja askartelen siihen juustohöylään jeesusteipillä hienon varren. Lisäksi reiluuden nimissä kaikki tuotteiden valmistajat voisivat lisätä tuotteisiinsa valmistustakuupäivämäärän. Niinkuin jossain astiasarjoissa on. Eli jos se lempparituotteen deadline lähestyisi, voisi ostaa varastoon höyliä loppuelämäksi ja meikkivoidetta niin pitkäksi aikaa, että ehtii varmasti löytää seuraavan sopivan.

Hö. Nyt teidän varmaan kannattaa toivoa, ettei huomenna olisi Akalla näin paljon aikaa ajatella. Juttujen taso laskee kuin lehmän häntä;)

S.A.

8 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Mie muistan, että meillä kotona oli just se The Juustohöylä...se vaan pikku hiljaa hajos. Ukkini sitä yritti aina korjailla ja me siskon kans sinne sitä kuskattiin vuorotellen. Välillä Ukki näppäränä miehenä sitä teroittikin ;)

Susikairan akka kirjoitti...

The Juustohöylä:D Ei voisi enää paremmin kuvata! :D:D:D

liskonainen kirjoitti...

minulla on myös sellainen. joku edesmenneistä koiristani pureksi pentuna sen varren rosoiseksi ja se kihnaa vieläkin kämmenpohjaa mutta parempaa vehjettä ei ole eikä tule.

sitä paitsi huulipunan kanssa on ihan sama juttu. (öööö... siis ei se että koira pureksii, vaan se että minä isken silmäni aina sellaiseen väriin, jonka valmistus on lopetettu jo ainakin kaksi vuotta sitten.) meikkivoidettahan minä en käytäkään, peittäisi komeat pisamat...

Pellon pientareella kirjoitti...

Eikös joku pojista voisi koulun teknisessä työssä tehdä siihen höylään uuden puuvarren? Helppo juttu, josta saisi varmasti respektiä? Tai tee itse, tai ukko.

Minä olen vannoutunut mineraalipuuterin käyttäjä, helppoa, luonnollisen näköistä ja aika edullistakin (kestävät ja säilyvät kauan). Mineraalimeikkejä ostaessa vaan pitää olla tarkkana, että tuote oikeasti on luonnonmukainen eikä siihen ole sotkettu mitään keinotekoista moskaa sekaan.

Patonki kirjoitti...

Meilläkin oli sellainen puuvartinen ja mahtava höylä. Äiti on sen jonnekin hävittänyt, sillä muovivartinen fiskarssi sieltä nyt löytyy. Ehkei äiti ymmärtänyt sen vanhan hienoutta..

Aija kirjoitti...

Totta, hyvää juustohöylää on vaikea löytää!
Joku toinenkin jo kekkasi saman eli anna höylä pojille puutöihin tehtävänä saada uusi hyvä varsi. Sen kun sitten öljyät hyvin, niin pitäisi kestää taas jonkun aikaa.

Napaulina kirjoitti...

Voi niin tuttua. Erityisesti tuo juustohöylä. Täällä on kanssa kirottu useat kerrat, kun ovat menneet pilaamaan juustohöylät ihan täysin.

Eeva kirjoitti...

Mun vanhemmilla on The Juustohöylä, tiedän myöskin minä minä tarkoitat. Isä on siihen kehittänyt jostain uuden varren suurin piirtein tätä kautta:
varsi meni poikki - sitten autotalliin - sopivan näköinen keppi - pätkästään oikeaan mittaan - ilmastointiteipillä ei pysy eikä vaimo (siis äitini, toim.huom) tykkää - mietintää - haa, kaverilla on rakennusfirma + firman iso varasto, sinne siis - siellä kaveri hitsaa varren kiinni - ei toimi. - haetaan varastosta uusi varsi - hitsataan kiinni - toimii! - Vaimo (äitini) ei ole ulkonäöstä riemuissaan, mutta pääasia, että toimii!

Voikaa hyvin!