12.2.09

Tassut näppiksellä!

Moikka! Yks tosi söpö tytteli (Viivi) haastoi minut kertomaan itsestäni. Well, well- tässäpä tätä tekstiä sitten tulee:

1. Olen luonteeltani hmmm. raukkis? Siis, jos jossain on nahinaa ja tappeluntynkää, niin liittoudun välittömästi sen puolelle, joka on vahvimmilla. Minusta se on tervettä itsesuojeluvaistoa, mamma sanoo, että olen selvää koulukiusaaja-ainesta, eikä minua tästä syystä koskaan ilmoiteta peruskouluun.

2. Olen äärimmäisen sikeä uninen. Ehdotonta parhautta on päiväunet parisängyllä. Nukun selälläni jalat taivasta kohti ja kuulemma kuorsaan kovaa. Joskus vähän nolottaa, kun joku kotiväestä hiipii viereeni ja tietysti sitten herään säikähtäen. Korvat on sikinsokin ja unihiekkaa silmissä. Tästä syystä minua ei voi tituleerata vahtikoiraksi, sanoo mamma. Toisaalta, jos kamppaan nukkuessani roiston, niin onhan sekin aika hyvä?

3. Rrrrrakastan autoilua. Jopa enemmän kuin hetkittäin koittavaa vapautta. Tässä on vähän hiomista. En nimittäin MUISTA koskaan sitä, että kesäkupla ei ole talvikäytössä. Siis, jos pääsen omikseni vapauteen, niin joku isoveljistä hyppää kuplaan ja minä tietysti tahdon kyytiin! Kyllä minä vielä joku päivä näytän niille. En mene enää siihen samaan halpaan.

4. Olen aika ahne ja osaan olla myös häikäilemätön. Pystyn leikiten nappaamaan ohikulkiessani pienimmän isoveljeni hampurilaisen välistä pelkän pihvin. Tästä saan toruja, mutta mitä sitten? Kyllä herkullisen pihvin vuoksi kannattaa vähän motkotusta kuunnellakin;D

5. Saunon mielelläni. Kömmin lauteille jo siinä vaiheessa, kun saunanuuniin vasta laitetaan puita. Odottelen siellä ylimmällä lauteella muuta porukkaa ja yleensä poistun saunasta vihoviimeisenä.

6. Lempipaikkani on isännän jalkojen välissä. Joo! Älkää naurako! Mamma pilkkaa minua pikkumasokistiksi, kun pieruloukussa vapaaehtoisesti pötköttelen. Minusta se on hyvä paikka ja tuntuu, että isännän jokainen mutka on kuin suunniteltu minua varten.

7. Minä luulen, että olen oikeasti ihminen. Mamma syyttää itseään pieleenmenneestä koulutuksesta. Hei haloo? Toimiiko koirienkoulutusperiaatteet ihmisiin? No eipä juuri. Odottelen, koska mammalle kirkastuu se tosi asia, että olen oikeasti ihminen!

8. Tässä taidettiin pyytää 7 kohtaa, mutta pakko kertoa vielä yksi juttu! Kerran pääsin livahtamaan karkuun ja koska kukaan ei ollut lähdössä autoilemaan, jatkoin matkaani eteenpäin. Arvatkaapa minne menin??!! Hautausmaalle! Kyllä oli kamut mellevää juosta sata lasissa pitkin pitkiä hyvin hoidettuja käytäviä. Voi, minä nuuskin nokkani kyllyydestä muhevaa multaa ja jotain muita tuoksuja. Mamma käveli hassuilla pidennetyillä askelilla perässäni ja ihme kyllä, sillä kertaa se ei huutanut. Tämä teille ihan vaan vinkiksi, jos tahdotte joskus vähän erilaisen omatoimimatkan;D

Nyt alkoi niin ramasemaan, että taidan heittää kintut kohti kattoa ja miettiä uusia koirankujeita:)

Haastan mukaan kaikki koirat, joiden emäntä tai isäntä käy Susikairassa. Ninnillä taitaa ainakin olla koira? Ja liskonaisella, jos ei vielä ole haastettu? Siskotuulla? Hei camoon, kaikki karvakamut, vuhvuh!


Terveisin: Minä! The Remureppuli!
Ps. En ole surullinen, vaikka näytän siltä. Ette usko kuinka paljon vieraat ihmiset paijaavat ja hellivät minua ulkomuotoni takia. On jees olla surusilmäinen söpö;D

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi taivas sentään.... Vaikken blondi olekkaan, niin luulin lukevani tarinaa AKASTA *tukehtuu nauruun*. Jossain kohtaa tekstiä kuitenkin alkoi arveluttaa, että tunnekohan tuota AKKAA kuitenkaan - vaikka niin luulin tekeväni. No, tajusin lopulta, että tarinahan ei Akasta kertonutkaan *hi hii....* nimimerkillä "se eilinen soittaja" (- oli ihana jutella!)

Anonyymi kirjoitti...

Jatkan vielä, kokeilkaapa muuten lukea tarinaa minun tavallani! Se saa ihan uusia ulottuvuuksia *hi hii* "sama soittelija"

Susikairan akka kirjoitti...

Voi sinnuu! =D=D=D Kieltämättä repesin itsekin tuossa Ukon jalkovälin kohdalla kuin luin sinun tyylilläsi;D Ja siellähän minä hautausmaalla ravaan harva se ilta. Muuten ihan oikeasti siellä kasvaa tosi isoja vattuja kesäisin. Taitaa olla muheva maaperä.

Siskotuu kirjoitti...

Tää ottaa haasteen vastaan, kiitos.

Ninni kirjoitti...

Voi kääääk :o))) Haaste vastaanotettu !

-Onni

liskonainen kirjoitti...

tulin juur kotiin sovittelusta ja tässä välissä kysyin roosalta kiinnostaako sitä vastata. Arvaa mitä se sanoi?

-hössönpössönhuipelipuipelihököhökö-ihanmitävaankunmamiviimeinkintulikotiin-hompspompsmätuunkanssapissalleannamulleruokaa-muapissattaa.

tulkitsin tämän niin että hän varmaan huomenna vastaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ou mai kaad! Mulle kävi kans samoin kuin tuolle eiliselle soittelijalle, ihmettelin syvään ja hartaasti että miten voi Akalla olla korvat sekasin!! xDDDD
Kiitos päivän parhaista nauruista!!! xDDDDDDDD
-Hipinrouva-