23.11.08

Yllätyksiä ja yleistä vetistelyä.

Oma tietokone lähtee Hollantiin ja palaa ties milloin? Nyt olen vanhan kannettavan varassa kotioloissa- tästä puuttuu vain B ja välilyöntinäppäin. Kaadoin taannoin jauhepuuterin tähän päälle ja Ukko imuroi sen B-kirjaimen, Herra C taas irroitti välilyönnin. Mutta kyllä tälläkin kirjoittaa, kun ei kiirettä pidä.

Meillä on ollut ihana viikonloppu=) Siis ihan yliveto! Kuulin viime keskiviikkona, että meille tulee vieraita ja tämä oli säilytettävä yllätyksenä pojille. Siksi en voinut kirjoittaa tännekään mitään, kun jos olisi sattunut joku pojista vilkaisemaan, niin... No, minähän olen tunnetusti maailman surkein salaisuuksien säilyttäjä- niin olipa muuten turkaisen vaikea ke-to-pe. Onnistuin käyttäytymään lähes normaalisti, sytyttelin vain ulkotulia, hymyilin typerästi ja vaelsin huokaillen ikkunasta toiseen... Kyllä ne arvasivat, että joku tulee, muttei niillä ollut aavistustakaan kuka/ketkä. Viimein ovi kolahti ja siitä se riemu repesi:) Minun äiti ja iskä!!!
Lauantaina käytiin Joulumessuilla ja katsomassa ilotulitus. Messuilta mukaan lähti keittokirjateline, keittokirja, Karjalainen risuluuta, muistitaulu, sinappia, hillapiirakkaa, rieskaa...
Myös herrat A ja B kuluttivat viikkorahansa sujuvasti messuilla. Koska olimme jouluisella mielellä päätimme viettää illalla Pikkujoulut.
Herra A kysyi missä vaiheessa jaetaan lahjat? Plingpling- hälytyskellot soi päässäni- Totta tosiaan Pikkujoululahjat! Oh my god. Enpä ollut tullut ajatelleeksikaan; minä kun luulin, että joulutortuilla, saunalla ja Joulutarina-elokuvalla saadaan hyvät pikkujoulut pystyyn. Mikä kardinaalimoka! Satavauhtia kauppaan ja lahjojen ostoon.

Tortut leivottiin ja sauna lämmitettiin. Tonttupukki (HerraA) tuli punaiset kalsarit (tonttulakit hukassa) päässä, nenäpäivän punaisessa nenässä ja jakoi runsaat lahjat. Siis todella runsaat! Kävi nimittäin ilmi, että herra oli sijoittanut rahansa messuilla "kaikki arvat voittaa"-kojuille ja oli hyvällä tuurilla saanut mielettömän hienoja voittoja! Minä sain kaksi punatulkkutaulua, äiti pannulapun, iskä keittokirjan, velipojille pikkuautot ja yhteislahjaksi joululeivoksia. Olin äimänä!
Herra C sai B:ltä puoliksi syödyn suklaakalenterin;D Minä sain lisäksi dvd:n, äiti kahvikupin+karkkia, iskä cd:n, A ja B legoja ja C palapelin. Ihan kuin oikea Joulu!(kuvat liitän myöhemmin, kun saan siirrettyä kameralta-tämä kone ei näemmä tunnista kameraa...)

Myöhäisilta vietettiin Joulutarinan parissa- voi ihmettä, kuinka liikuttava elokuva. Itkin lähes koko elokuvan läpi. Sitten olikin hyvä painua pötkölleen pyjaman hihat kyynelistä vettyneinä. Tänään itkettiin sitten jäähyväisiä ja juteltiin poikien kanssa miksi on hyvä näyttää tunteensa. Vanhin poika kertoi, kuinka hänellä oli tullut koulussa itku, kun joku ekaluokkalainen poika oli tosi hidas juoksemaan, aina vain viimeisenä maaliin, ruokalaan, luokkaan. Ja minulla itketti se, että poikaa liikutti tuollainen havainto. Ja niin itkettiin yhdessä hetki ja lopussa naurettiin, kun oli niin äänet painoksissa, nenät punaisina ja silmät turvoksissa.

Lämpimin ajatuksin ja turvonnein silmin
S.A.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten herttaista. Ihana pikkujouluidylli :) Kiitos, kun jaoit sen.
Tämän(kin) takia minusta on kiva käydä Susikairassa :)

liskonainen kirjoitti...

tuntuuko sinusta koskaan siltä että onpärilläsi ylimääräisen ahdasta?
aa, hyvä että tunnistat, ne on kuule ne outojen äitien suojelusenkelit, joita tuntuu olevan erityisen paljon susikairassa. ei siellä muuten tuon hässäkän keskellä syntyisi noin ihania ja luottamuksellisen lämpöisiä tilanteita.

Anonyymi kirjoitti...

Olipa kiva ja liikuttava kirjoitus! Lämpöistä ja leppoisaa viikkoa toivottaa etanaserkku

Anonyymi kirjoitti...

Olipa kiva kirjoitus :)

Minulla on sinulle haaste blogissani;)

Susikairan akka kirjoitti...

Kiitos sanoistasi Ruska:)
Liskonainen: Ei nyt saa itkettää Akkaa enempää! Ihania sanoja ja ajatus <3
Etanaserkku: :) Kiitos ja hyvää vikkoa teillekin!
Marjut: Siispä kamerahommiin iltaselle, haaste otettu vastaan:D