4.12.08

Julmaa äitiä ja joulumieltä.

Heitin itseni iltapäiväksi töihin ja Ukon sairastuvalle päivystämään.

Meillä taitaa asustaa addiktiainesta. Meinaan, että yleensä lapsille pitää syöttää lääkkeet väkipakolla ja riuskassa painiotteessa. Herra C onkin toista maata. Hänen kanssaan saa olla varovainen, ettei syötä tupla-annoksia. Tänäänkin herra vaati lääkettä silmät kirkkaina (onko ironista sanoa silmätulehduspotilaasta noin?) ja minä pieni epäilyksen hippunen rinnassa soitin Ukolle, joka vahvisti antaneensa pojalle jo lääkkeen. Hmmm?! Toinen parkuu keittiön lattialla vaatien lääkettä- ja julma äiti evää senkin pienen onnenmurun poikansa maailmassa.

Jouluntuloon... Isot pojat olivat kirjoittaneet isot listat, jossain välissä vakuuteltiin kiltteyttä jne. Palautin listat takaisin, nimittäin listat alkoi tyyliin: pleikkari 3, lego 6851, koiran pentu, läppäri + kymmenkunta "pienempää" juttua. Koska edelleen olen julma äiti, kysyin miltä se tuntuu lekuttaa kouluun läppäri toisessa ja pleikkari toisessa jalassa? Ymmärrettiinkö minua? Listaan oli hännille lisätty "talvikengät". Mainitsin jossain sivulauseessa, että äidin kannettavan korjaus pienentää joulubudjettia 174,93 €:n verran- joten... ei ehkäpä kannata pidättää hengitystä sitä omaa kannettavaa odotellessa.
Se muuten olikin hauska juttu- olen tässä vaihdellut s-postia ja faxia Hollantilaisen Zing Huangin kanssa, joka arvioi koneeni henkiinherättelyn vievän tuon edellä mainitun summan. Se on varsin kohtuullista, koska pelkkä sisuskalujen marinadikuvaus maksaa minulle 110 €. Eli lopullinen korjaus tulee maksamaan 64,93 €. En vielä tiedä mitä tapahtuu, jos sitä konetta ei positiivisista ennusteista huolimatta Herra Zing saakaan elvytettyä? Ehkä lapset saavat sitten sen haluamansa läppärin? Äidin vanhan ja toimimattoman. Julma äiti.

Kiitos Inkivääri Joulukalenterilistauksesta. Pienen hetken mietin, että rustaisinko itsekin jotain joka päivä, mutta kaikki huono karma koneiden ja lisälaitteiden kanssa sai mieleni epäilevälle kannalle. En taida vielä tänä vuonna ryhtyä sellaiseen urakkaan. Siispä kurkin toisten päivittäisiin kalenterinluukkuihin. Sitten huomasin Anuradhalla joulunurkkausjutun ja Marjutilla askarteluja, joten laitan vähäsen joulukuvia meiltä=)

Olen patalaiska, mutta jaksan näperrellä asetelmia ja sommitella juttuja, joilla saa kiinnitettyä huomion pois muusta kaaoksesta kotosalla.

Tässä sen joulukapan tontut, jotka ei tallentuneet kameraan aiemmin. Löydän niistä meidän perheenjäsenet.
Enkelikranssin tein ulko-oveen, tosin tässä se on vielä pöydällä. Ruosteinen ja reissussa rähjääntynyt- vähän kuin talon emäntäkin.
Ja koska olen todellakin patalaiska- niin meillä leipoo lapset. Ihmekös tuo, että C (kuvassa) sairastaa, näkeehän sen asennosta ja naamastakin, että rankkaa on. Ei ole helppoa olla lapsi akan talossa, ei.

Julma S. A. :D.

13 kommenttia:

Inkivääri kirjoitti...

No on pikkuleipuri kovasti rasittuneen näköinen tosiaan:D Vai johtuuko asusta - aika mielenkiintoista, pelkkä essu;)

Susikairan akka kirjoitti...

Juuh, asuvalinnat on tosiaan pojilla aika mielenkiintoiset usein;) Tuossakin näkyy B:n jalat lisäksi ja sama essu viritelmä... Puvun takki ja kraka on myös kotiasuna ihan jees;D

Anonyymi kirjoitti...

Hitsi, pelkkä essu on ihan hyvä idea kelle vaan! Eipä kastu hihat taikinaan eikä tule turhaa pyykkiä pestäväksi. Fiksut pojat sulla! Ja herra C tuossa sangen hurmaava :)

Sullahan on jouluhommelit ihan mukavasti hanskassa. Hienoja koristeitakin olet tekaissut. Pysykää nyt vaan terveenä siellä!!!

Susikairan akka kirjoitti...

Ruska:) Olin kuulemma itse pienenä päiväkodissa sanonut leivontaessun tarpeellisuudesta keskusteltaessa, että: Eipähän mene kainalokarvat ruokaan! X/

Amalia kirjoitti...

No sitte täytyy sanoa herra C:tä, sitte sikaa, jos ei sukuu.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kranssi :) Ja leipurissakaan mitään vikaa ole;)
Lapsethan ne mielellään leipoo vielä kun se ei ole pakkopullaa.

Anonyymi kirjoitti...

Niinkuin aina olen vähän hätänen, tuo verhokappa on tosi ihana. Sellaisen minäkin haluaisin keittiöön.

Anonyymi kirjoitti...

No teillä on kivoja joulunurkkauksia! :o) Ja mahtavia JOULULAHJATOIVEITA, jestas! :oD)))

~PakKaramu~ kirjoitti...

Hello there

I am from Malaysia

Very happy to visit you

Susikairan akka kirjoitti...

Amalia, tuota sananlaskua en ole aiemmin kuullutkaan:)

Kiitos Marjut! Verhokapan ostin ystävältäni joka ostaa aina uudet jouluverhot=D Pidän niistä itsekin.

Anuradha: Joo, noi listat oli ihan älyttömät, mutta on niistä yliviivattu nyttemmin koiran pentu, legorekka, läppäri. Ja pleikka 3:kin vaihtui pleikka 2:n peliin.

Pakkaramu: Hi! =) Merry Christmas to Malaysia.

Anonyymi kirjoitti...

Toi kokkikolmonen on kyllä syötävän ihana. Terkkuja Hanni-mammalta <3 Lähetä pikavuorolla tänne lainaksi joskus, jooko?

Sipulix kirjoitti...

:) julmalle äidille tsemppiä...ja happea (!) joulunalushuohotukseen.

Susikairan akka kirjoitti...

Juu, Hanni=D Ilmoittele vaan, kun sinulle sopii, niin laitan paketin matkaan!

Kiitti Sipulix=) Täytyy julman äidin koittaa olla vähän vähemmän julma, ettei itse jää ilman lahjoja... se vaara tässä julmailussa piilee!