12.12.08

Pikkuoravat piipittää teknosoundilla.

Kyllä taas ollaan niin jännän äärellä, että... Illalla kävi tyttökaveri kylässä ja valitin, että pää tuntuu siltä, kuin se olisi tungettu pumpulipallon sisään. Seitsemän maissa alkoi pakottaa korvaa ihan järjettömästi ja yritin meditoida itseäni toisiin ulottuvuuksiin huonolla menestyksellä. 22:30 räjähti. Tärykalvo. Yön istuin sohvalla pää vinossa ja valutin aivojani pihalle (tai sitten jotakin muuta visvaa). Aamulla päivystykseen ja lääkäri oli aivan vilpittömän iloinen, kun: "Näin lapsenomaisen täydellinen korvatulehdus aikuisella! Tärykalvo on aivan riekaleina!"

Voi faksi. Se on vielä se korva, joka on tähän asti toiminut jotenkuten. Tuo otsikko kuvaa sitä miltä ihmisten puhe kuulostaa minusta. Kaikki tulee jotenkin vääristyneesti ja metallisella sävyllä. Ei kait siinä. Minulla on vaatemallikeikka illalla ja varoittelin jo, että tämä malli saattaa kävellä sivuluisussa, koska näköjään tuo korvaosasto antaa heijasteita tasapainoon... Ja huomenna olisi yhtä sun toista puuhaa ja synttäriä jne. Lastenkekkerit onkin hyvä järjestää, kun ei kuule mitään. Hekoheko.

Samperi, että nyppii.

S.A.

10 kommenttia:

Inkivääri kirjoitti...

No voi sun kanssas, olipas ikävä juttu! Korvalääkärille mene niin hän laittaa tärykalvoosi paikan silkkipaperista - totta se on, silkkipaperista! Se kuulemma edistää sitä umpeen kuroutumista, vaikka saattaapi olla että tulehdus on ensin hoidettava pois. Esikoiselta meni tärykalvo tapaturmaisesti ja se paikattiin silkkipaperilla - sai vielä valita värinkin;)

Susikairan akka kirjoitti...

Kiitos vinkistä Inkivääri. Täytyy tosiaan hoitaa tuo äkäinen tulehdus pois ja katsoa miltä se kalvo näyttää, sitten paikkaillaan, jos näistä sekundakorvista mitään enää tulee...

liskonainen kirjoitti...

koettelee herra
vaan ei hylkää...

joskus vaan itsestäkin tuntuu että voisi pitää vapaavuoden herran valittuna olemisesta.

oikean korvani tärykalvo hajosi joskus 89-luvun alkumetreillä, kasvoi kiinni melkein kokonaan, mutta vieläkin tuntuu kuin olisi iso ilmakupla maailman äänien ja korvani välissä.

risaan korvaan ei kai voi puhaltaa pipiä pois mutta jos näin virtuaalisesti kokeillaan: puuuh

liskonainen kirjoitti...

eiku: 80-luvun

Susikairan akka kirjoitti...

Liskonainen=) Virtuaalipuhallus auttaa selvästi:) Huvitti vaan, kun aamulla sanoin lääkärille, että sitte varmana paina sitä puhallinta tai mottaan.

Ruska kirjoitti...

No on sulla ollut yö :( Minusta tuntuu, että tarvitsisit runsaasti lepoa, mutta ei kai sitä äiti voi ennen lastenkekkereitä levätä...

Hannele kirjoitti...

No kyllä nyt koetellaan Akkaa! Mulla on kerran elämässä puhjennut tärykalvo, ja voin vakuuttaa myös, että se sattui, ainakin ennen puhkeamista. Tytöllä puhkesi syksyllä tärykalvo, ja häntäkin lääkäri kehui: aivan täydellinen puhkeaminen. Kuulo oli hetken ihan vääristynyt, pianokin soi epävireisesti ja soittotunti piti peruuttaa. Mutta korjautui ilman paikkausta. Pidämme peukkuja, ja Ukko sitten lastenkutsujen vastaavaksi!

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti korva on jo kunnossa! t. Alohomora

Marjut kirjoitti...

Auh, toivottavasti paranee nopsasti ja loppuu piipitykset !

Siskotuu kirjoitti...

Hui kauhee. Korvat on minulle herkkä paikka. Kärsin lapsena toistuvista korvatulehduksista ja se kipu oli suoraan sanottuna saatanallista. Mikään muu kipu, paitsi hammassärky, ei vedä vertoja korvatulehdukselle. Muistan itketyt yöt ja tärykalvon puhkaisemisen ja jonkun töhkän imemisen sieltä letkulla... ja kun letkussa näkyi vain verta, niin aloin kirkua.
Ikuinen korvalääkärikammo jäi. Onneksi omat lapset ovat saaneet erilaiset korvat.
Yritä parantua jouluksi!