14.1.09

Ca-ca-ca calling...

Olimme taas aamusta uimahallilla. Siellä meillä on semmoinen kirjoittamaton laki, että negatiivisia asioita sinne ei saa tuoda. No, joo. Myönnetään, miehistä tulee (harvakseltaan) juputettua, joskus lapsistakin. Mutta laskupinot ja muu kakka jätetään kotiin odottelemaan. Ne ei juputtamalla muuksi muutu.

Ihmeesti se vaan antaa virtaa päivään, kun kehtaa aamusta aloittaa. Suosittelen!=D


Sitten välillä poikain touhuja. Joo, siis B on nyt virallistakin virallisempi mäkikoululainen, ski-passit ja kaikki. Yllättävän vähän tämä harrastus maksaa, olin luonut mielikuvan useista sadoista euroista. Nuoriso-skipassi (sis. vakuutuksen) 10 €, harrastemaksu koko kaudeksi 40 €, suksivuokra 20 €, puku 10 €, monot 10 € ja kypärä ostetaan käytettynä 30 €. Eli ei minusta kovinkaan paha, kun harjoitukset on salilla maanantaisin 1,5 h ja tiistaisin ja torstaisin mäessä 1,5 h per päivä. Sovittiin Ukon kanssa vuoroviikoin kuskaukset, luonnollisesti kotiin jäävällä on sitten ruokapuolen järjestelyä odotellessa.


Tarkistettiin illalla A:n englannin läksyjä ja arvatkaa pitikö juosta saunaan nauramaan, kun; "Minä soitin sinulle!" Oli käännetty: "I instrument to you." Mun poika=D


A muuten muutama vuosi sitten kertoi ihan tohkeissaan, että nyt hän ymmärtää, miksi englanti on tärkeää! Kysyin, että: "No miksi?" Yksi venäläinen kysyi: "Do you speak English?" Ja minä osasin vastata sille: "No, I speak Finnish!" :) Voi nokkeluutta!


Sitten vielä yksi juttu muutaman viikon takaa. Tätä on oikeastaan hankala selittää, kun te ette tunne meidän perhettä tosielämässä. No joka tapauksessa, me emme ole pätkääkään rasistisia ja olen itse hyvin tarkka suvaitsevaisuudesta ja vaadin sitä lapsiltakin. Täällä on aina vuoden vaihteessa paljon venäläisiä. Teinineidit kysyivät minulta: "Onko täällä kaupat auki sunnuntaina?" Vastasin, että: "Kyllä ne saattaa olla, kun on noita venäläisiä." B totesi tähän: "No mitä se haittaa, jos liikutaan porukassa!"

Äh. Tilannekomiikan selittely on aina yhtä vaikeaa!

Ryhdyn siis oikeisiin töihin! Keskiviikkoa tytöt!

S.A.

Ps. Edelliseen kynsifobiaan tarkennus! Minulla ei ole erityisen siistit kynnet tai hyvin hoidetut kädet:) Olen jopa itsekin pureskellut kynsiäni aikoinaan. Eikä pureskellut kynnet tunnu tai kuulosta pahalta vaan se tapaturma-ajatus, että kynnelle käy jotain! Juuri esim. ajatus kynnen litistymisestä... on... uuh.... kuvottava!

10 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

:D:D Hihi, voi kun ihania juttuja taas :)
Mukavaa viikonjatkumoa :)

Hannele kirjoitti...

Katson jokseenkin siut syylliseksi siihen, että tietokoneen näyttö on täynnä räkää. (sanoit joskus mulle vähän samaan tyyliin jotain:))Mie nauroin niin että sylki roiskui, nuo jätkät on kyllä voittamattomia! Ja tuo viimeinen oli paras, eikä vaatinut ollenkaan sisäpiirituntemusta perheestä. Tai sitten meillä on jo sitä, kiitos Akalle siitä. Voi hitsi, pitää lukea toiseen kertaan...

Nana kirjoitti...

Ai että oli hyvä juttu! "I instrument to you" :D Ja tuo viimeinen, mennään porukalla :D hehehee...Lähdenpä tästä ruokatauolle hihittelemään. Hope that nobody instrument me while I´m eatin´!

Stansta kirjoitti...

Jos vähääkään oli suu mutrulla nukkumattoman yön jäljiltä, niin singahtipa suupielet taas korviin asti kun täällä ääneen yksikseni käkätin. :D Loistavia juttuja ja viimeinenkin helposti ymmärrettävissä, jopa blondille.

PS.Blogissani on osa 8. jatkokertomukseen...

Villikissa kirjoitti...

Heh, tulipa tuota lukiessa mieleen, että taitaa pojat tulla äitiinsä=D

Ruska kirjoitti...

Co-co-co cooliii :D - sekä jutut, äiti että poitsut :)

Purppura kirjoitti...

Kiitos haasteesta Susikairan akka! Ja naurusta, taas kerran... Vastaan haasteeseen loppuviikosta.

liskonainen kirjoitti...

olen sanaton. en saa sanaakaan suustani kun taas niin hahatuttaa.

Riepu kirjoitti...

Onnittelut B:lle! Toivotaan että pojasta tulee seuraava Janne Ahonen.
Tilannekomiikkaapa hyvinkin ;)

Sipulix kirjoitti...

Elläissä, ei oo kyllä omena pudonnut vielä edes puusta.

Sain uuden sanonnan, pitääkin kohta instrumate some people...tosin ensin odotella että naama oikenee kun se kuulemma kuuluu puhelimessa sekin jos hymyilee.

Ruotsinkielen kukkasia löytyy mieheni perheestä, siellä oli kerran kokeeseen kirjoitettu: 100metrin päässä...i 100m huvud (ei yhtään pistettä, hirveästi punakynää).