5.1.09

? Että miten?!

Olen joskus nuorena tyttösenä tehnyt periaatepäätöksen, että en nalkuta enkä pihtaa. Päätökset ovat pitäneet aivan hyvin, mutta onko parisuhde jotenkin tasapainoisempi ja yhteiselo mutkatonta? No eipä ole, ei. Kun en nalkuta asioista vaan sanon täsmällisesti YHDEN kerran, niin meneekö toiselle osapuolelle juttu jakeluun? Ei. No, kun olen sanonut kerran (ja se toinen kerta samasta asiasta menisi jo nalkutukseksi) ja toinen ei tee mitä sanoin tai esitä aikataulua asian hoitamisesta, niin minä teen itse.
Otetaanpa esimerkki 1: Roskiskaapin ovi repsottaa sarana osittain irrallaan. Sanon, että se pitää korjata. Toinen osapuoli ei ryhdy korjaustoimiin välittömästi eikä kerro milloin mahdollisesti voisi korjata sen. Siispä korjaan sen itse. Pikaliimalla. Aika kehno idea, nyt tiedän sen itsekin, mutta miksi korjausmestari ei ryhtynyt toimeen silloin, kun ystävällisesti sitä pyysin?

Esimerkki 2: Ostetaan tulostin. Pyydän asentamaan sen. Mitään ei tapahdu ja asennan sen itse. Lopputulos: Tulostin toimii ja samalla web-kamera ja kaiuttimet lakkaavat toimimasta.

Eli mitä? Nalkutus on kurjaa, mutta ilman nalkutusta ei tapahdu mitään ja sitten, kun alkaa tapahtua, niin tehdyn työn ohella aikaan saatujen tuhojen korjaamiseen menee aikaa huomattavasti enemmän kuin varsinaisen alkuperäisen työn tekemiseen.

Toinen päätös, olla pihtaamatta. Olen erittäin hyvä- ja syväunista sorttia, mutta olen sanonut, että minut saa kyllä herättää keskellä yötä, jos niinkuin öh. No te tiedätte. Mutta kuulemma "täydessä unessa oleva kuorsaava ja tyynylleen kuolaava nainen pitkässä raidallisessa yöpaidassa ja villasukissa ei ole ihan vetävintä, mitä tiedän..." Tämähän ei ole minun ongelmani! Eihän naiset?!

Niin, että häh? Miten noiden kanssa pitäisi olla? Onko jollain vinkkejä?

S.A.

Joo, tänään käytiin tunti vesijuoksemassa jälleen. Matkasta ei tietoa, kun joku nyysi kesken kaiken kierroslukumittarin virkaa hoitaneen renkaan.

7 kommenttia:

Minz kirjoitti...

Heh! Minä varoitin isäntää jo seurusteluaikana, että minä sitten nalkutan, jos aihetta on. Että minä en pullota ongelmakohtia sisälle, vaan päästän höyryt pihalle. Sanoi, ettei se haittaa, kunhan aiheesta sanon. Nyt häntä ärsyttää eniten juuri se, että aiheesta sanon. Kun monesti tietää ongelmat itsekin, muttei saa aikaiseksi ja sitten joku vielä muistuttaa asiasta säännöllisin väliajoin... Tai sitten juuri rupean tekemään itse ja sitten "joku" joutuu korjaamaan jäljet (=kannattavaa?).

liskonainen kirjoitti...

hah, onhan meillä näemmä paljon muutakin yhteistä: kuorsaamme ja kuolaamme raidalliessa pitkässä yöpaidassa villasukat jalassa. vetävän näköisiä naisia!

Villikissa kirjoitti...

Saapahan ainakin nukkua rauhassa, kun on lämmin yöpaita ja villasukat jalassa!
Minulla ei ole mitään apua, miten olla ja elää noiden miesten kanssaa.Vaikka olen ollut samaisen miehen kanssa jo 25 vuotta(hui kauhistus kun on pitkä aika) niin en ole asiaa saanut selväksi.Eli miehet ovat ikuinen arvoitus!Miehet kyllä yrittää sanoa meistä naisista tuota samaa, mutta olen tullut siihen tulokseen, että miehet ne kummallisia on!!!

Amalia kirjoitti...

Siis onhan se selvä juttu, jos ukko ei huomaa sitä hemaisevaa seksikästä pakettia siellä raidallisen flanellin sisältä, hän on tosi torvi ja oma vika, jos jää ilman. Kyllähän me naiset nähdää kuin upea uros meillä istuu ihon väriset kalsarit nilkoissa paskalla. Vai mitä?

Inkivääri kirjoitti...

Ehhh, tuttuja tuntoja. Olisi niin kätevää kun niissä olisi käyttöohjeet mukana ja vielä ne poikkeuksen poikkeuksetkin lueteltuna8)

Hannele kirjoitti...

Miul ois vinkki, mutta en suosittele sinnuu tekemään kuten mie tein: otin eron koko paskasta ja aloitin itsellisen naisen elämän. Ei hullumpaa elämää.

Marjut kirjoitti...

Hihhei niin tuttua:) Mutta toki sitä on päätöksessän pysyttävä oli miten oli tai meni miten meni ;)