Oli siis perjantai 13. päivä. Olin menossa hakemaan lapsia päivähoidosta ja yksi mutka tuli vedettyä oikoen. Samaa mutkaa oikoi vastaantulija rymisevin seurauksin. Vastaantulijan rekkari oli muuten XXX-666. Siis en muista kirjaimia, mutta numerot olivat 666. Tästä taikauskoiset voivat saada kiksejä- minä en niinkään. No, siis rymisteltiin nokkakolari ja vauhtia oli huikeat 20 km/h. Jos autossa ei olisi ollut turvatyynyjä, niin eihän se lunastukseen olisi mennyt. Siis käytännössä autoista hajosi etuosat, lamput ja muut nippelit ja ne hemmetin tyynyt.
Poliisit tulivat paikalle. Rikesakkoja yleisestä törttöilystä. Minulla ei ollut -yllätys-yllätys- ajokorttia mukana. Keskustelu meni näin:
Poliisi: Ajokortti.
Minä: On.
Poliisi: ???No antaisitko sen???
Minä: Niin, siis on se olemassa, muttei mukana, kun se on niin iso... ja mulla on niin pieni lompakko...
Väännyin maijan takapenkille ja ampiainen seurasi minua. Se lienee töllistelijöistä metkan näköistä, kun hetkeä myöhemmin poliisit hyppäävät karjuen ulos maijasta ja minä jäin sinne yksin istumaan. Ei ampiaiset minua ole koskaan pelottaneet.
Sakkolapun rustausta jatkettiin ulkosalla. Koska sitä ajokorttia ei ollut, niin sanoin nimeni Susikairan Akka. Sakkolapussa luki Susikairan Ankka. Pyysin korjaamaan ja seuraavassa lapussa luki: Susikoiran Akka. Taas väärin! Kolmannessa luki: Susikairan Arttu. Tässä välissä oli pakko livauttaa, että ei se taida olla ihan tuulesta temmattu se, että toinen osaa kirjoittaa ja toinen lukea:D
Hah, tässä välissä loppui maijasta sakkolaput! Pyysin, etteivät hätäpäissään täytä mitään vangitsemismääräyskaavaketta... Kun en nyt kuitenkaan ole niin paha ihminen.
Kirjoitin nimeni huolellisesti poliisin ruutupaperille, jotta voivat täyttää sakkolapun oikealla nimellä sitten toimistolla.
Nyt tulee se herkin kohta: Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 23:57 minulle tuli tekstiviesti, jossa luki näin:
"Poliisista XXX tässä hei! Nyt olisi sakkolappu noudettavissa poliisilaitokselta!"
Vielä tänäpäivänäkin harmittaa, etten herännyt vastaamaan: Tulenko nyt heti?:)
Tapaus siis periaatteessa päättyi tähän... vain jatkuakseen seuraavana keväänä. Ajelin isoon kaupunkiin auringonpaisteessa, hurmaavassa melkein kesäkelissä, kuunnellen radiosta menomusiikkia ja kertakaikkisen hyvällä tuulella.
Piupiu. 100 lasissa 80:n alueella. Taas maijan takapenkille. Poliisit kysyi onko aiempia rikkomuksia, siis sakkoja. "Ei ole- tai hetkinen... olen saanut kerran parkkisakot... Niin ja herttinen; menihän yksi auto lunastukseen!!!"
(Tässä välissä on pakko sanoa, että muuten en ole liikenteessä törttöillyt, eli olen ottanut näistä tapauksista opikseni, ettette te lukijat pidä minua ihan luokattomana kriminaalina)
Kysyin 100 euron sakosta, että pitkäänkö sitä voi viivytellä maksun kanssa, ennenkuin on pahassa pulassa. Poliisi sanoi, että 6 viikkoa- virkakoneistot ovat aika tahmeita. Minä laskeskelin päässäni, että ehtii tulla koulutuskorvaukset, joilla voin hiljaisesti maksaa sakon pois, eikä tarvitse ottaa lisänuhteita Ukolta. Ja näin tein.
Kunnes heinäkuussa...
Ukko kysyy: Onko jotain jäänyt kertomatta?
Minä: Ei kai... Nooh, tilasin H&M:lta vaatteita...
Ukko: Entä muuta?
Minä: Nooh... Tilasin vähän Ellokseltakin...
Ukko: Paljolla?
Minä: 150 eurolla...
Ukko: Ei ku oikeasti!
Minä: No 200 eurolla- mutta oli siinä nätit verhotkin.
Ukko: Onko muuta tunnustettavaa???
Minä: NO EI OLE!
Ukko ojentaa lapun, jossa kerrotaan, että sakkoja on kahdet päällekäin-jos kolmannet vielä tulee, niin voi viedä sen suuren ajokortin kuivumaan. Arvatkaa ärsyttikö, kun tunnustin vielä kaikki muutkin jutut???? (pieni jälkilisäys- että en todellakaan heinäkuussa enää muistanut sitä sakkokakkosta, siis en yhtään!)
Että semmoinen tömpsäys.
S.A.
9 kommenttia:
yksi pakkaa koiraa muovipusseihin, toinen flirttailee katsastusmiesten kanssa ja kolmas kiusaa viattomia poliiseja... voi yhden kerran sentään! ja tänään jumppari kertoi seikkailustaan jäätyneen autonoven kanssa, joka sitten kuumalla vedellä huuhtelun jälkeen aukenikin - kun jumppari hokasi ettei ollut avannut keskuslukitusta ja osasi painaa nappia.
ja meillä vaan toinen kissa syö itsenäisyyspäivän kukkia ja toinen keskeneräistä piparkakkutaloa.
totuus on tarua ihmeellisempää, silti se aina valkenee, jollekin.
En ole taikauskoinen, mutta ehkä tulossa juuri sellaiseksi, kun kiksejä todellakin tuli nuista luvuista :)
Ja lisäksi vielä on pakko tunnustaa, että hurjista tapahtumistasi huolimatta, on ihan hirveästi vaan naurattanut...
Onpa hyvä, että oma Mazdani makaa tällä hetkellä korjaamolla odottamassa että Vanhapieru-Rastapää ja Vanhapieru-Naisvihaaja aamulla alkavat hommiin. Tuo kuulosti sen laatuiselta tohellukselta, että entäpä jollei olisi ollut jarruja autossa. Olen kuullut että sellaisiakin on liikenteessä..
Voi elläissä. ihan parhaita poliisijuttuja. Jotenkin ihan valmista sketsikamaa, ampiaiset ja kaikki. Toivottavasti sulla oli nätti hame ja korkkarit, ihan oikeasti toivon että oli.
Ja että liian iso kortti lompsaan...kuinka_pieni_sun_lompsa_on???Väysttää kai, mutta yksin täällä isossa talossa nauran ja lapset nukkuu.
=D Sipulix, sain ekan ajokorttini silloin, kun jaettiin niitä postikortinkokoisia muoviläpysköjä-ja lompakon virkaa toimitti marimekon nipsukukkaro=) Se ei vaan mennyt sinne millään.
Taas täällä kiherretään (hiljaa ettei Henriikka herää) sun jutuille. Eikä tälläkään kertaa pahalla, vaan... No, sä vaan osaat!!!
Mä otin tyhmänä lukiolaisena juuri ajokortin saatuani isän kaaran lainaan (ilman lupaa tietysti) ja ruttasin sen päin bensamakkia, kun menin tankkaamaan. Ja päivä oli perjantai 13. Turha kai sanoa, että jäin kiinni iskälle... varsinkin kun en saanut edes tankattua :) Sitten lukkiuduin seuraavaksi vuorokaudeksi yläkertaan ja äiti kävi jättämässä portaiden juureen ruokaa. Isä karjui alakerrassa. Vähän koomista näin jälkeen päin ajateltuna, mutta silloin ei naurattanut!
Ja sanavahvistuksena sun blogissa tällä kertaa perse, mikä kyllä jotenkin sopii siihen fiilikseen kun huoltoaseman äijä tuli pihalle mittailemaan vahingon laajuutta :D
Heh Purppura:D Tuli tuosta mieleen, kun sain itse ajokortin niin lainasin papan autoa ja kipakassa pakkasessa hirvittävän jännittyneenä lähdin käymään kaupassa. Puristin rattia (ilman hanskoja) niin, että jokaiseen sormeen tuli vesikellot, paleltumisesta!
Heh, autoilu on kyllä hieno asia!
Lähetä kommentti