8.1.09

XY vastaan RQ

Muutimme noin 9 vuotta sitten tänne Susikairaan. Hassua, etten vieläkään miellä tätä paikkaa ns. kodiksi. Jossain taka-alalla ajattelen aina olevani täällä vain käymässä. Luulen, etten ole ainoa näin ajatteleva muualta Susikairaan tullut. Tai oikeammin tiedän. Nämä alkuperäiset ovat kovasti tiivistä porukkaa, joista on vaikea saada selvää tai otetta. Noin 85 % ystävistäni ja tuttavistani täällä, on myös näitä muualta tulleita. No, Ukko on täältä kotoisin, joten tavallaan olen oikeutetumpi olemaan Susikairalainen kuin esimerkiksi sellainen, jolla ei ole mitään sidoksia alkuperäisiin. Olen asunut monella paikkakunnalla välillä Espoo-Sodankylä, eikä missään, ei missään, muualla ole ollut näin jyrkkää rajaa alkuperäisten ja muualta tulleiden välillä.

Olen jutellut aiheesta molempien ryhmien edustajien kanssa. Alkuperäiset tunnustavat juuri näin olevan. Syitä setviessämme törmäämme siihen, että täällä on kautta aikain ollut suuret suvut ja tiiviit välit. Eli jos sinulla on 80 sukulaista ja olette naapurin suuren suvun kanssa yhtä (heitäkin vaikka 80), niin yksinkertaisesti et tarvitse uusia tuttavia. Eikä aikakaan riittäisi uusien suhteiden ylläpitoon. Ihan loogista. Sukujen väliset sidokset on ja pitää. Joskus tuntuu kuin olisi siirtynyt ajassa 100 vuotta taaksepäin. Ja tämä kirjoitus ei suinkaan ole kirjoitettu pahalla vaan ihan pohdiskellen. Yksi vanha rouva kiteytti minusta hyvin tämän Susikairan menon näillä sanoilla: "Olen asunut Susikairassa 50 vuotta, mutta edelleenkin minulle sanotaan: et sinä voi tietää, kun et ole Susikairassa syntynyt!" Se taitaa olla totta.

Susikairalaiseksi synnytään, ei tulla.

Mikä tässä sitten on huonoa? Se, että kehittyminen on hidasta. Kaikki projektit seisoo paikoillaan sillä aikaa, kun marssijärjestystä selvitellään. Jos ajatellaan niin, että suku X ja Y ovat olleet kautta vuosien "yhtä" kuten myös suvut R ja Q. No, liittouma XY keksii loistoidean, mutta liittouma RQ on kovasti vastaan tätä. Ja koska molemmissa liitoissa on varsin vaikutusvaltaisia ja taistelutahtoisia jäseniä... saadaan aikaiseksi vuosia kestävä riita, joka puidaan kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa oikeusasteissa ja katukuppiloissa, saunan takana ja ties missä. Summasummarum. Mitään ei olla saatu aikaiseksi, hommat seisoo ja kuilut liittoumien välillä syvenee.

Oikeastaan harmittaa paikallisten puolesta. Puitteet ympärillä olisivat mitä loistavimmat. Jos kaikki aika käytettäisiin rakentavaan suunnitteluun ja toteutukseen tyhjänpäiväisen riitelyn sijaan, vain taivas olisi rajana. Luulen kuitenkin, ettei mikään koskaan muutu. Tämä veivaaminen ja kapuloiden rattaisiin tunkeminen ei lopu, ennen kuin viimeinenkin Susikairalainen on heittänyt hampaat naulaan.

Mukavahan tätä maailman menoa on tarkastella ja kummastella. Sopivasti ulkopuolisena ja hymyssä suin.

S.A.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

voi hyvä hattarapää sentään.
juur tuollaista on kaikkialla pienillä paikkakunnilla. tähänastisen kokemukseni mukaan orimattila on ollut pahin, siellä 60 vuotta sitten asutetut evakotkin ovat "muualta tulleita". loppi oli ja jossain määrin on vieläkin aika nurkkakuntainen, mutta sentään nykyään sellainen kansojen kattila että tänne sujahtaa sukkelasti sisään jos vain itse haluaa. tai ainakin minulle kävi niin vajaar 15 vuotta sitten.
tekarit naulaan vaan ja edistystä peliin!

Anonyymi kirjoitti...

Tuollaistahan se varmasti on. Onneksi pienillä paikkakunnilla asumisessa on niin paljon hyviä puolia.
Luulen, että itsellä olisi valtavasti vaikeuksi sopeutua kovin pieneen paikkaan. Sen verran tykkään välillä "hukkua massaan". Mutta Helsinki oli mulle aikanaan (n. 10 v.) kertakaikkisen liikaa.

Anonyymi kirjoitti...

...vai pieni jälki, papana vai? Hih! :D

Heippa, olen Stansta ja tulin tuon liskonaisen perässä tänne. Jäin lukemaan ja ääneen nauramaan, joten ajattelin hyvän kotikasvatuksen saaneena jättää merkin käynnistäni..EN hei silleen koirien tapaan, ihan näin vain. =o)

Saanhan tulla uudestaankin, saanhan?

Terv.Napapiirillä 18v asunut, mutta jo aikaa sitten sieltä pois muuttanut blondi.

Susikairan akka kirjoitti...

Stansta:) Lainaan Uppo-Nallen sanoja: Jos omalle tontille kakkaat, ei saavu luoksesi rakkaat. Jos vieraalle tontille kakkaat, heti saapuvat luoksesi rakkaat! =D

Lämpimästi tervetuloa uudelleen!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! :) Tulen...

Anonyymi kirjoitti...

Heh !
Samaan ilmiöön törmäsin asuessani 3 vuotta pienellä paikkakunnalla Tampereen kupeessa. Isot suvut päättivät kaikesta tai jos niin päättivät niin sitten eivät päättäneet mistään.
Mun sukunimeni on sen verran yleinen, että joskus jossain isoissa kissanristiäisissä kyseltiin olenkos NIITÄ A:loita. Kun kerroin, että en, niin mielenkiinto tyssäsi siihen.
Palasin tänne omille juurilleni ja täällä on hyvä olla kun voi olla ihan se A:la joka on.